Amnesty International jatkaa Suomen kritisoimista perättömän ja kumotun tuomion perusteella – Antikainen: Yrittääkö Amnesty tarkoituksella mustamaalata Suomea?

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) kumosi heinäkuussa 2021 Suomen saaman tuomion kuolleeksi väitetyn irakilaismiehen tapauksesta, kun paljastui, että kuolleeksi väitetty mies olikin elossa. Perussuomalaisten Sanna Antikainen ihmettelee, miksi Amnesty International pitää asiaa edelleen esillä Suomea koskevassa maaraportissaan.

– Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antama tuomio kumottiin kokonaisuudessaan 13. heinäkuuta 2021, mutta Amnesty International pitää asiaa edelleen esillä Suomea koskevalla sivullaan. Amnestyn levittämä väärä tieto saattaa Suomen huonoon valoon, vaikka tuomio annettiin täysin tekaistujen todisteiden perusteella, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Mikä on motiivi levittää väärää tietoa?

EIT:n marraskuussa 2019 antama tuomio perustui Irakista toimitettuun kuolintodistuksen kopioon, joka myöhemmissä selvityksissä osoittautui väärennetyksi. EIT:lle valituksen tehnyt henkilö tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa 11.2.2021 törkeästä petoksesta ja törkeästä väärennyksestä sekä perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä 1 vuoden ja 10 kuukauden vankeuteen. Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.

– Tuomio perustui väärennettyihin todisteisiin, ja KRP aloitti asiasta esitutkinnan maaliskuussa 2020. Asiasta käytiin jo tuolloin vilkasta keskustelua julkisuudessa. Myöhemmin tuomion kumoaminen uutisoitiin suomeksi ja englanniksi, joten asia ei ole voinut jäädä Amnestyltä huomaamatta.

– Tuomion kumoamisesta huolimatta ihmisoikeusjärjestö Amnesty International pitää asiaa edelleen esillä Suomen maaraportissaan. Amnesty siis kritisoi Suomea omilla kotisivuillaan täysin perättömän ja kumotun tuomion perusteella. Herää kysymys, mikä Amnestyn motivaatio on, kun se levittää väärää tietoa? Antikainen ihmettelee.

Hyväksyykö Amnesty väärinkäytön?

Valekuolleen irakilaismiehen tytär huijasi EIT:n avulla Suomelta 20 000 euron korvaukset, minkä lisäksi tutkinta- ja oikeusprosesseista koitui suomalaiselle yhteiskunnalle mittavat kustannukset.

– Amnestyssä nyt varmasti tiedetään, että kyseessä oli huijaus. Amnestyn Suomen toimistolla työskentelee 25 asiantuntijaa. Miten on mahdollista, ettei kukaan 25 asiantuntijasta ole viitsinyt tarkistaa Suomen maaraportin tietojen oikeellisuutta? Amnesty kertoo sivuillaan, kuinka se ”pohjaa työnsä riippumattomaan tutkimukseen”. Suuremmassa mittakaavassa kuvatun kaltainen turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö erilaisin huijauksin syö koko järjestelmämme uskottavuutta.

– Sen sijaan, että väärinkäytöksistä vaietaan, ne pitäisi tutkia yhä tarkemmin ja järjestelmän väärinkäyttäjiä rangaista yhä kovemmin, koska resurssien tuhlaaminen huijareihin on pois niiltä, jotka oikeasti ovat hädänalaisia. Sopiikin kysyä, tuomitseeko Amnesty turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön taloudellisten etuuksien perusteettomaan tavoitteluun, vai onko kyseisellä toiminnalla Amnestyn hiljainen hyväksyntä? Antikainen kysyy.