Italiassa ja Espanjassa potilaat eivät välttämättä kuole koronaan vaan Covid-19 -tautia seuraaviin bakteeritulehduksiin. Etelä-Euroopassa antibiootteja on käytetty huolettomasti ihmisille ja eläimille. Siksi antibiootit eivät enää tehoa niille vastuskykyisiin bakteerikantoihin. Asiasta kirjottavat norjalainen Aftenposten ja Maaseudun Tulevaisuus.
”Monet, jotka nyt kuolevat (sars-cov-2) -viruksen aiheuttamaan tautiin, eivät välttämättä menehdy itse viruksen takia. He menehtyvät jälkitautina seuraavaan bakteeritulehdukseen, jonka aiheuttavat antibiooteille vastuskykyiset bakteerit”. Näin otaksuu Erik Martiniussen Aftenpostenin artikkelissa.
Samoin Maaseudun Tulevaisuus nostaa jutussaan esille vastuuttoman antibioottien syöttämisen eläimille. Italiassa kasvatetaan 10 miljoonaa sikaa vuodessa ja lihantuotannon keskus on juuri Lombardiassa, joka on Italian pahinta korona-aluetta. Seudun sikaloiden kolibakteereista 70 prosenttia on vastuskykyisiä useille antibiooteille.
Pohjoismaissa antibiootit vielä purevat bakteereihin
Virusperäiset hengitystieinfektiot heikentävät immuunijärjestelmää, joka puolestaan avaa oven bakteerien hyökkäykselle. Tämä koskee myös tavallista flunssaa tai vilustumista. Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan 10-30 prosenttia sairaalassa virusperäisen infektion takia hoidetuista potilaista saa myös bakteeri-infektion.
Martiniussenin mukaan Pohjoismaissa tilanne on vastuullisen terveydenhoidon johdosta huomattavasti parempi kuin Etelä-Euroopassa. Siksi antibiootit vielä purevat täällä bakteereihin ja ”se todennäköisesti pelastaa nyt monen koronapotilaan hengen”.
