Antikainen: Suomeen tulisi saada Naton suunnitteluesikunta – ”Kriisitilanteessa Nato-liittolaisten avusta saataisiin paras mahdollinen hyöty”

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen jätti puolustusministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän ehdottaa, että hallitus harkitsisi toimia, joilla Suomeen saataisiin Naton suunnitteluesikunta NFIU, jonka avulla voitaisiin varmistaa, että kriisitilanteessa Suomi saa parhaan mahdollisen avun Nato-liittolaisiltaan.

Nato Force Integration Unit (NFIU) toimintamalli sai alkunsa Naton huippukokouksessa Walesissa vuonna 2014. Kokouksessa tehtiin silloin päätös kehittää Naton valmiussuunnitelmaa, koska samana vuonna turvallisuusympäristö oli muuttunut liittokunnan rajoilla. Venäjä oli miehittänyt Krimin Ukrainassa.

– NFIU on pieni esikuntaorganisaatio, joka suunnittelee ja valmistelee Naton lisävoiman nopeaa ja sujuvaa tuomista isäntämaahan. NFIU-yksiköitä on jo kahdeksassa maassa: Bulgariassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Romaniassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Virossa. Kaikki maat ovat Naton etulinjamaita itään, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.

Lisätukea nopeasti isäntämaahan

NFIU:n tärkein tehtävä on liittokunnan lisätuen nopea ja tehokas toimittaminen isäntämaahan. Yhteistyötä tehdään tiiviisti isäntämaan, joukkoja kohdentavan valtion, kohdennettavien sotilasyksiköiden ja Naton komentorakenteen vastuujohtoportaiden kanssa.

– Tavoitteena on muun muassa lisäjoukkojen sujuva tulo, siirtyminen tehtäväalueille ja muu tehokas tarvittava tuki. Kriisitilanteessa, sodan aikana tai tavanomaisessa harjoitustoiminnassa painopisteenä on saada Naton välittömän valmiuden joukot ja niitä seuraavat muut suunnitellut nopean toiminnan joukot mahdollisimman nopeasti isäntämaahan.

Suomi on Naton etulinjassa idän suuntaan

NFIU:n muita tehtäviä ovat muun muassa isäntämaan oman kansallisen puolustussuunnittelun ja Naton voimien käytön yhteensovittaminen ja koordinoinnin tukeminen sekä monikansallisen koulutuksen ja harjoitustoiminnan avustaminen isäntämaassa.

– Suomi on Naton ulkorajamaa ja etulinjassa idän suuntaan aivan kuten edellä mainitut kahdeksan muuta maata, joilla on jo NFIU-yksikkö. NFIU:n esikuntaorganisaation perusrakenteet ovat samat kuin Suomessa ja kaikkialla Natossa. NFIU:n perustaminen Suomeen olisi myös melko kustannustehokasta. Lähettävä maa maksaisi henkilöstön palkan ja asumisen kunkin jäsenmaan kansallisten sääntöjen mukaan. Suomi vastaisi toimitiloista, mahdollisesta lisärakentamisesta ja ylläpitokustannuksista. Osa kustannuksista katettaisiin yhteisellä rahoituksella, jonka kaikki liittolaismaat maksavat jäsenmaksujensa kautta, Antikainen tarkentaa.

– NFIU mahdollistaisi nopean ja saumattoman lisäjoukkojen saannin Suomeen, mikäli apua tarvittaisiin. Kriisitilanteessa Nato-liittolaisten avusta saataisiin paras mahdollinen etu. NFIU toisi myös mukanaan ulkomaisia kontakteja ja tiedonvaihtoa, joista Suomelle olisi hyötyä.