Suomen sotilaallista, poliittista ja humanitaarista tukea Ukrainalle arvostetaan Ukrainassa korkealle, kävi ilmi eduskunnan ja Ukrainan parlamentin puhemiesten Jussi Halla-ahon ja Ruslan Stefantšukin tapaamisessa tiistaina.

Puhemiehet tapasivat toisensa Helsinki-Vantaan lentokentällä, kun Ukrainan puhemies teki välilaskun matkallaan G7-maiden puhemiesten kokoukseen Tokioon.

– Suomi on tehnyt päätökset 18 puolustustarvikepaketista Ukrainalle, tukemme Ukrainalle on vankkumaton. Tuemme myös vahvaa sanktiopolitiikkaa. Voimassa olevien sanktioiden kiertämisen estämiseksi pitäisi kuitenkin tehdä enemmän, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho totesi.

Suurista linjoista yksimielisyys

Hän kertoi myös uuden hallitusohjelman kirjauksista, jonka mukaan Suomi tukee Ukrainan eurooppalaista polkua ja edistää yhdessä Nato-liittolaisten kanssa Ukrainan pyrkimystä kohti puolustusliiton jäsenyyttä sekä lopettaa kehitysavun niille hallinnoille tai toimijoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa.

– Vaikka kotimaan politiikassa puolueet voivat olla eri mieltä monistakin asioista, ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurista linjoista olemme yksimielisiä, samoin kuin tuestamme Ukrainalle sekä Venäjän vastaisille pakotteille. Monet autoritaariset valtiot ja niiden johtajat seuraavat nyt tarkasti, miten Ukrainassa käytävä sota päättyy. On äärettömän tärkeää, ettei se pääty mihinkään sellaiseen, jonka Venäjä voisi tulkita voitokseen, Halla-aho painotti.

Holodomor tunnustettava kansanmurhaksi

Ukrainan puhemies toivoi keskusteluissa, että eduskunta julistaisi Ukrainan neuvostotasavallassa 1932–33 raivonneen, Holodomoriksi nimetyn nälänhädän kansanmurhaksi.

Puhemies Halla-aho kertoi jo heinäkuun alussa pyytäneensä puhemiehistöltä ja eduskuntaryhmien puheenjohtajilta yhteistä kannanottoa siihen, että Holodomor tunnustettaisiin kansanmurhaksi. Asiaa edistetään parhaillaan.

Halla-aho ja Ruslan Stefantšuk tapasivat ensimmäisen kerran videoyhteyksin heti kesäkuun lopussa, kun Halla-aho oli valittu eduskunnan puhemieheksi.

SUOMEN UUTISET