LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Nousevan polven halu ponnistella paremman tulevaisuuden puolesta on Pohjoismaissa yhä hatarammalla pohjalla ja luottamus kanssakansalaisiin vähenee. Toisaalta yhä harvemmat nuoret paheksuvat tukipetoksia täällä pohjan perukoilla. Tutkimuksen nuorten muuttuvista normeista teetti Ruotsin työantajajärjestö ja ne perustuvat globaaliin aineistoon.
Normeissa ei ole kysymys ainoastaan siitä, miten käyttydymme muita kohtaan. Vielä tänäänkin on vanhempia, jotka painottavat lapsille oman vankan työmoraalin ja vastullisuuden merkitystä. Itse asiassa normeilla suojellaan arvoja.
Koulussa pitää päntätä ahkerasti, kotona pitää auttaa siivoamisessa ja mennä kesätöihin. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että kaikella tällä on ratkaiseva merkitys sille, miten itse kukin selviää ja onnistuu elämässä.
Ahkeruudella ja peräänantamattomuudella on laajempaakin merkitystä. Jos opiskelijat saavat tutkintonsa valmiiksi, eivätkä keskytä opintojaan, niin kansakunnan kilpailukyky paranee ja yhä useammalla on paremmat oltavat yleisen menestyksen myötä. Tämäkin osaltaan kertoo normien keskeisestä merkityksestä yhteiskunnalle.
Svenskt Näringsliv eli Ruotsin elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi toukokuun lopulla raportin Ahkeruus, luottamus ja tukihuijaukset – tutkimus nuorten normeista. Ilmeinen tarkoitus oli selvittää, millaista työvoimaa yritysten käytettävissä on tulevaisuudessa.
Analyysi perustuu World Value Surveyn dataan. Ruotsista, USA:sta, Kanadasta ja Espanjasta on olemassa pitkiä aikasarjoja alkaen 1980-luvulta, Suomessa ja muissa vertailun maissa systemaattinen tiedonkeruu alkoi myöhemmin.
Nousevan polven käsitykset normeista ovat tutkimustiedon valossa vähintäänkin kysymyksiä herättäviä. Erityisesti ahkeruuden osalta tutkimuksen luvut ovat lähestulkoon henkeäsalpaavia ja auttavat ehkä ymmärtämään Suomen ja Ruotsin Pisa-sijoituksissa tapahtunutta romahdusta.
Ahkeruutta, sinnikkyyttä, peräänantamattomuutta, siis elämänasennetta, jossa ihminen pyrkii pitkäjänteisesti tavoitteisiinsa pitää Ruotsissa lapsille tärkeänä 8,2 prosenttia kaikkien ikäryhmien vastaajista. Suomessa vastaava lukema on 9,6 prosenttia.
Sen sijaan ahkeruutta ja sisukkuutta arvostetaan korkealle vaikkapa Puolassa (80,8%), Virossa (70,2%), Liettuassa (68,9%), Yhdysvalloissa (67,9%) ja Kanadassa (47,4%). Edellä mainitut valtiot menestyvät todennäköisesti tulevaisuudessakin – ainakin jos se on asenteista kiinni.
Suomessa 68 prosenttia aikuisväestöstä on sitä mieltä, että useimpiin ihmisiin voi luottaa. Norjassa vastaava luku on 72 prosenttia ja Tanskassa 74 prosenttia. Mutta Ruotsissa vain 63 prosenttia.
Koska korkea luottamus on pohjoismainen erityispiirre, on perusteltua ajatella, että Ruotsin matalammat luvut johtuvat laajasta maahanmuutosta. Syntyperäisten ruotsalaisten joukossa osuus, joka on samaa mieltä siitä, että useimpiin ihmisiin voi luottaa, on kuitenkin 64,8 prosenttia – siis vain hieman korkeampi kuin koko väestössä.
Tämä viittaa tutkimuksen tekijän Nima Sanandajin mukaan siihen, että ruotsalainen luottamusnormi on tosiasiassa rapautunut, ei ainoastaan tai ensisijaisesti pohjoismaiden ulkopuolisten normien sekoittumisen seurauksena. Tai sitten tutkija ei ota huomioon sitä, että syntyperäisistä ruotsalaisista huomattava osa on tänään vieraskielisiä.
Yhdysvalloissa toisiin ihmisiin luottaa 37 prosenttia, Puolassa 24,1 prosenttia, Italiassa ja Ranskassa kummassakin hieman yli 26 prosenttia. Pohjanoteeraus löytyy Liettuasta, joista toisiin kansalaisiin luottaa 22,2 prosenttia kansalaisista.
Taloustieteilijä Friedrich Heinemann totesi 2010-luvulla – World Value Survey -aineistoon perustuen – että hyvinvointivaltiot vaikuttavat olevan alttiita itseään tuhoavalle kehitykselle. Koska ajan myötä avokätiset julkiset tukijärjestelmät johtavat niiden väärinkäytön hyväksyntään.
Ruotsi, Norja ja Suomi ja USA kuuluvat niihin maihin, joissa nuoret kaikkein vähiten vastustavat tukihuijauksia. Vain kolmasosa näiden maiden nuorista on vahvasti epärehellisyyttä vastaan. Oma lukunsa on Ranska, jossa tukien väärinkäyttöä vastustaa ainoastaan 21,4 prosenttia nuorista.
Saksassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa tukihuijauksia taasen vastustaa yli puolet korkeintaan 29-vuotiaista haastatelluista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tuore amerikkalaistutkimus osoittaa, että poliittinen polarisaatio on Yhdysvalloissa lisääntynyt merkittävästi, erityisesti vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen. Vasemmalle kallellaan olevien demokraattien kannattajat vaikuttaisivat pistävän välit poikki läheisiin ihmisiin hieman herkemmin kuin republikaanit.
Nuorten liikenneturvallisuus on ollut viime aikoina laajasti esillä Nurmijärven traagisten liikenneonnettomuuksien myötä. Perussuomalaisen liikenneministeri Lulu Ranteen mukaan lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden parantaminen on koko yhteiskunnan asia. - Meidän on yhdessä varmistettava, että nuoret lähtevät liikenteeseen nykyistä paremmilla taidoilla ja tiedoilla sekä oikealla asenteella, Ranne sanoo.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nosti maahanmuuton esiin suurimpana syynä Suomen Pisa-tulosten laskemiselle eilisessä puheenjohtajatentissä.
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Yhdysvaltain tukema humanitaarinen avustusjärjestö GHF kertoo, että useita avustustyöntekijöitä surmattiin Gazassa tiistai-iltana. Järjestön mukaan Hamas on hyökkäyksen takana. GHO:n työntekijät olivat bussimatkalla jakelukeskukseen Khan Younisin länsipuolella.
Lue lisää
Lue lisää
