tukihuijaukset

Ruotsin Försäksingskassanin ja Suomen Kelan käsissä paljon puhutusta tekoälystä (AI) tuli kuuma peruna. Algoritmi ohjasi epäilyt tukien väärinkäytöstä potentiaalisimpiin ihmisryhmiin. Tuloksissa olikin sitten kyse, kuinka ollakaan, syrjinnästä sukupuolen, etnisyyden, tulotason ja koulutustason perusteella.

Kun Yhdysvaltojen Minnesotasta alkoi tihkua tietoja somaleiden jättimäisistä sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin liittyvistä miljardihuijauksista, moni järkyttyi. Huijaukset oli toteutettu käyttämällä hyväksi ihmisten hyväntahtoisuutta: puhuttiin lasten ruokintaohjelmista, autismipalveluista ja hoivasta. Rahaa käytettiin aivan muuhun kuin mihin se oli tarkoitettu, ja sitä virtasi myös Somaliassa toimivan terroristijärjestö al-Shabaabin rahoittamiseen, kirjoittaa perussuomalaisten varakansanedustaja ja Vaasan kaupunginvaltuutettu Jukka Mäkynen.

Minnesotassa paljastuneet miljardiluokan tukihuijaukset ovat saaneet Onni Rostilan pohtimaan sitä, miten tällainen toiminta on ollut mahdollista. Vastaus liittynee siihen, että etniset ryhmät saapuvat uusiin kotimaihinsa ryhminä, eivät yksilöinä. - Valtakulttuuriin sopeutumiseen ei ole painetta, kannusteita eikä halua, Rostila toteaa.

Nousevan polven halu ponnistella paremman tulevaisuuden puolesta on Pohjoismaissa yhä hatarammalla pohjalla ja luottamus kanssakansalaisiin vähenee. Toisaalta yhä harvemmat nuoret paheksuvat tukipetoksia täällä pohjan perukoilla. Tutkimuksen nuorten muuttuvista normeista teetti Ruotsin työantajajärjestö ja ne perustuvat globaaliin aineistoon.

Erilaisten tukien ja avustusten väärinkäyttö keskittyy Ruotsissa harvoille mutta ulkomaalaistaustaiset ovat tässä ryhmässä yliedustettuina. Syynä on usein syrjäytyminen sekä epäluottamus pohjoismaista yhteiskuntaa ja sen viranomaisia kohtaan. Jengirikollisetkin ovat jo tehneet reiän hyvinvointivaltion hunajapurkin kylkeen.