Asiantuntija: EU-jäsenyys lisää uusien jäsenmaiden korruptiota

EU-jäsenyys ei tuo uusiin jäsenmaihin lakia ja järjestystä, vaan se päinvastoin lisää korruptiota. Tähän yllättävään ja jopa järkyttävään johtopäätökseen on tullut Tuomas Pöysti, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja ja Euroopan petostentorjuntaviraston jäsen.

– Näin näyttää käyvän. Kuri paranee silloin, kun maat hakevat EU:n jäseniksi, mutta tilanne huononee taas, kun jäsenyys on selvä, Pöysti sanoo.

Pöysti puhui EU:n korruptiotilanteesta maanantaina STETEn korruption vastaisessa seminaarissa Helsingin Katajanokalla. STETE on Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi.

EU:n pitää painostaa jäsenmaita taloudella

Mitä sitten asian hyväksi pitäisi tehdä?

– EU:n pitäisi käyttää erilaisia vääntövarsia, joilla uudet jäsenmaat pakotettaisiin noudattamaan sääntöjä myös jäsenyyden jälkeen. Kun maat ovat saamapuolella, ne noudattavat sääntöjä paremmin, Pöysti sanoo.

Mutta toistaiseksi on siis käynyt päinvastoin?

– Kyllä, näin on käynyt, Pöysti vahvistaa.

Yllättävä lista: Kreikka, Tsekki, Saksa!

Pahimpien korruptiomaiden lista ei yllätä: kärjessä keikkuu Kreikka, EU:n ja euron pitkäaikainen jäsen. Sen perässä tulevat uudet jäsenmaat Romania ja Bulgaria, jossa korruptiossa korostuu etenkin terveydenhuolto. Sitten tulee hiukan yllättävä maa: Tsekki.

– Tsekin korruptio on yllättävän laajaa. Lahjonta on yleistä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, Pöysti tietää.

Myös Espanjassa ja Portugalissa esiintyy korruptiota, Italiassa korruptiota esiintyy paikallispolitiikassa ja osittain liike-elämässä. Missä kriisi, siellä korruptio.

Saksa lahjoo eniten ulkomailla

Sitten tulee yllättävä maa – Saksa! Mitä ihmettä? Saksan kotimarkkinoilla korruptiota esiintyy rakennusalalla enemmän kuin Suomessa. Eniten tapahtuu kuitenkin ulkomailla.

– Saksan liike-elämä harjoittaa korruptiota lähinnä ulkomaille suuntautuvissa investoinneissa. Saksalaiset yritykset voivat kilpailla muita maita vapaammin myös hämärillä keinoilla: niillä voi olla pimeitä kassoja, joista maksetaan rahasiirtoja salaisille tileille kauppojen jouduttamiseksi korruptiota harrastavissa maissa. Saksa ei ole myöskään liittynyt YK:n korruptionvastaiseen sopimukseen, Pöysti kertoo.

Kohut hillitsivät Suomen lahjontaa

Eli Saksa toimii niin kuin Suomikin toimii esimerkiksi Venäjällä?

– Aivan kuin Suomi toimi ennen.

Eikö Suomi siis enää toimi niin?

– Tilanne on muuttunut viime vuosina, Pöysti kertoo ja viittaa koviin julkisiin kohuihin, joihin suomalaiset yritykset ovat joutuneet.

Telia-Soneran tapaus oli hankala: yritys lahjoi Kazakstanin johtohenkilöä tavalla, joka noudatti vanhaa Soneran linjaa, mutta Ruotsissa eli Telian kulttuurissa se ei käynyt päinsä. Tällaiset tapaukset ovat omiaan hillitsemään yritysten voiteluhaluja.

Suomessa suurin ongelma kunnissa

Suomen tilanne on kaikilla mittareilla erittäin hyvä, mutta parannettavaa löytyy. Vaalilainsäädännön muutokset ja niitä edeltäneet kohut pysäyttivät kehityksen, joka oli Pöystin mukaan huolestuttava. Medialla oli paljastuksissa suuri rooli ja se on Pöystin mielestä jatkossakin todella tärkeä.

Pöystin mukaan suurin ongelma ja valvonnan tehtävä löytyy kuntatasolta: kunnallinen demokratia päättää suurista rakennusurakoista, joissa liikkuu paljon rahaa. Kunnat ovat suuria hankintajärjestelmiä ja niiden valvontaan pitäisi kehittää hyviä menetelmiä.

Pyrkivätkö yritykset vaikuttamaan demokraattisiin päätöksiin rahan voimalla? Ja jos pyrkivät, niin voiko sitä osoittaa? Tai pääseekö talouselämän edustaja päättämään asioista takaoven kautta?

Vaikka yrittäjä ei pääsisi vaaleissa kunnanhallitukseen, hän saattaa päästä muutaman kymppitonnin vaalirahoituksella rakennuslautakunnan jäseneksi, eikä poliisikoira perään hauku.