Asumistukien väärinkäytökset lisääntyneet räjähdysmäisesti Ruotsissa – rikosilmoituksissa 225 prosentin kasvu

Asumistukiin liittyvät petokset ovat lisääntyneet Ruotsissa hälyttävää vauhtia. Viidessä vuodessa kasvu on 225 prosenttia. Erilaisia tukia maksetaan Ruotsissa väärin perustein vuodessa kaikkiaan 15–20 miljardia kruunua. Koko tukijärjestelmän olemassaolon oikeutus voi pian olla kyseenalainen.

Vuonna 2023 Försäkringskassan eli Ruotsin Kela teki ennätykselliset 3901 selvitystä mahdollisesta asumistuen hyväksikäytöstä. Niistä 917 johti rikosilmoitukseen. Viidessä vuodessa ilmoitusten määrä on kasvanut 225 prosenttia.

– Vaikea sanoa, onko kyse petosten lisääntymisestä vai olemmeko entistä tarkempia, mutta todettava on, että määrä on lisääntynyt, pohtii tutkija Thomas Nyström Hem-Hyra-julkaisun nettisivuilla.

Tukipetoksiin puututaan

Försäkringskassan puuttuu epäselvyyksiin vinkkien perusteella, joko muilta viranomaisilta tai talon omilta tukikäsittelijöiltä tulleen vihjeen perusteella. Joskus epäselvyydet tulevat julki pistokokeissa.

Porvarihallitus ja Ruotsin viranomaiset ovat reagoineet tukipetosten kasvuun panostamalla väärinkäytösten ehkäisyyn ja tutkintaan.

Syytä toimiin onkin, sillä viranomaisten oman arvion perusteella tukia maksetaan vuosittain väärin perustein 15–20 miljardia kruunua. Puolet summasta on tukipetoksia.

”Kela-etsivät” käyttöön

Suomessa sisäministeri Mari Rantanen on ehdottanut erityisten ”Kela-etsivien” käyttöönottoa etuuksien väärinkäytösten paljastamiseksi. Asia tuli jälleen esille, kun keskusrikopoliisi ilmoitti tutkivansa laajaa asumistukiin liittyvää tukipetoskokonaisuutta.

– Kelalla on huonosti mahdollisuuksia tutkia paljastavasti etuuksien väärinkäyttöepäilyjä. Pelkkä tiedustelu tai lomakkeen lähettäminen kotiin harvoin ratkaisee tapauksia, jolloin väärinkäytökset saavat jatkua, Rantanen totesi jo vuonna 2020, kun hän jätti kansanedustajana aiheesta toimenpidealoitteen eduskunnassa.

Tuki olemattomaan asuntoon

Hem&Hyra selvitti asumistukien väärinkäytöksiä viranomaistietojen pohjalta. Esimerkkinä lehti käytti Malmössä asuvaa seitsenhenkistä perhettä, jossa vanhemmilla ei juurikaan ollut näytettyjä tuloja.

Siitä huolimatta perhe käytti joka kuukausi 10 000 kruunua muun muassa huonekalu- ja vaateostoksiin eri verkkokaupoista sekä nosti asumistukea kolmioon, jonka he ilmoittivat vuokranneensa. Vanhempien pankkitileiltä ei kuitenkaan ollut maksettu ainuttakaan vuokraa.

Vanhemmat olivat viranomaisten mukaan salanneet mahdollisia tulojaan ja heidät tuomittiin maksamaan takaisin 66 000 kruunua aiheettomasti myönnettyä asumistukea. Hem&Hyran mukaan vastaava tapaus ei ole ainutlaatuinen.