Oxfordin yliopistossa on jo vuosia riidelty siitä, pitäisikö erään rakennuksen julkisivua koristava Cecil Rhodesin patsas poistaa, koska mielenosoittajat ovat syyttäneet Rhodesia kolonialistiksi ja rasistiksi. Yliopiston hallinto kuitenkin päätti, että patsasta ei poisteta, koska kyseessä on suojeltu rakennus ja poistaminen tulisi hyvin kalliiksi. Rhodes siis seisoo seinällä yhä ahkerasta maalituksesta huolimatta.

Patsaan poistamisen sijaan rakennuksen seinustalle päätettiin pystyttää erillinen kyltti, jossa selvennetään Cecil Rhodesin roolia ja kolonialismin taakkaa, kertoo paikallislehti Oxford Mail. Kyltti paljastettiin nyt lokakuussa vietettävän Mustan historian kuukauden kunniaksi.

Kyltissä kerrotaan, että Rhodes oli ”kolonialisti, joka hankki omaisuutensa käyttämällä hyväkseen eteläisen Afrikan mineraaleja, maata ja ihmisiä. Jotkut hänen toimistaan johtivat suuriin ihmishenkien menetyksiin.”

Kyltissä kerrotaan myös se, että kyseinen Oriel-kampuksen rakennus on pystytetty Cecil Rhodesin lahjoittamilla rahoilla. Siksi hänen patsaansa koristaa talon julkisivua.

”Orjan kahleet patsaan kaulaan”

Kaikille pelkkä kyltti ei riitä. Paikallinen taiteilija haluaisi, että Rhodesin patsaan kaulaan laitettaisiin orjan kahleet. Oxfordin kaupunginvaltuutettu Shaista Aziz puolestaan pitää kylttiä riittämättömänä ja kuvailee Rhodesia ”äänekkääksi valkoisen ylivallan kannattajaksi, kolonialistiksi ja orjanomistajaksi”.

Todellisuudessa Rhodes ei kuitenkaan ikinä omistanut orjia. Hän syntyi parikymmentä vuotta sen jälkeen, kun orjuus oli jo lopetettu Etelä-Afrikassa.

Timanttimonopoli

Etelä-Englannissa vuonna 1853 syntynyt Rhodes muutti nuorena Etelä-Afrikkaan, jossa hän jo 18-vuotiaana alkoi ostella timanttikaivoksia Rothschildin pankin rahoittamana. Rhodes saavutti käytännössä monopolin timanttikaivosalalla ja hänen perustamansa De Beers -yhtiö hallitsi alaa vielä Rhodesin kuoltuakin.

Politiikassa Cecil Rhodes kohosi Kapmaan pääministeriksi 1890. Viisi vuotta myöhemmin hän joutui eroamaan pääministerin tehtävästä sekaannuttuaan Transvaalin buuritasavaltaan tehtyyn hyökkäykseen.

Rhodesian valloittaja

Pääministerin paikalta erottuaan Rhodes julistautui oman vapaaehtoisjoukkonsa everstiksi ja valloitti alueen, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Rhodesia. Sinne hänet myös haudattiin hänen kuoltuaan vuonna 1902. Paikallisten uudisasukkaiden keskuudessa Rhodes oli valtavan suosittu henkilö.

Cecil Rhodesia syytettiin jo hänen elinaikanaan siitä, että hän riisti mustilta näiden maa-alueita. Nuorena Oxfordissa opiskellessaan Rhodes sanoi, että ”englantilainen rotu” on luotu valloittamaan maailma.

Isoja testamenttilahjoituksia Oxfordin yliopistolle

Upporikas Rhodes pyrki tekemään myös hyvää. Testamentissaan hän jätti Oxfordin yliopistolle suuren summan, jolla rakennettiin patsaskohun kohteena nyt oleva Oriel-kampuksen rakennus. Hän perusti myös nimeään kantavan säätiön, joka kustantaa joka vuosi sadan kansainvälisen jatko-opiskelijan opinnot Oxfordin yliopistossa.

Monet Rhodesin stipendillä Oxfordissa opiskelevat ovat Etelä-Afrikasta tai Zimbabwesta (entisestä Rhodesiasta) kotoisin olevia mustia opiskelijoita. Ja monet heistä ovat osallistuneet Rhodesin patsaan vastaisiin mielenosoituksiin.

”Murusia takaisin kolonialistien ryöstösaaliista”

Vuonna 2015 ”Rhodes on kaadettava” -mielenosoitusten johtohahmoksi noussut Ntokozo Qwabe opiskeli itsekin Rhodes-stipendillä, kertoo Guardian-lehti. Hänen mielestään ”stipendirahoilla ei voi ostaa meidän hiljaisuuttamme”. Qwaben mielestä hän vain otti takaisin Rhodesin kolonialistista ryöstösaalista.

– Ei ole tekopyhää opiskella Rhodes-stipendillä ja samalla julkisesti kritisoida Cecil Rhodesia ja hänen imperialistista ja kolonialistista perintöään, sanoi Ntokozo Qwabe.

Vaatimukset Rhodesin patsaan kaatamiseksi nousivat uudelleen esille kesän 2020 BLM-mellakoiden aikana. Suomen Uutiset kirjoitti tuolloin, että BLM-mellakat muuttuivat kulttuurivallankumoukseksi, jossa kaadetaan patsaat ja hiljennetään vääräoppiset.

SUOMEN UUTISET