Vanhan sanonnan mukaisesti sitä saa mitä tilaa. Tämä sopii ainakin vasemmistopuolueisiin. Demareiden kannatus on puolittunut siitä mitä se oli vielä pari vuosikymmentä sitten. Vähintään yhtä kehnosti on käynyt toiselle vasemmistopuolueelle, Vasemmistoliitolle.
Vasemmistoliiton edeltäjäpuolueiden SKDL:n ja SKP:n alta tipahti jakkara. Aate sortui omaan mahdottomuuteensa. Jäljelle jääneet puolueelleen ulkolliset ovat yrittäneet kehitellä tilalle epämääräistä punavihreää anarkistista liikettä. Lopputulema ei ole kehuttava. Vasemmistoliitto on entinen työväenpuolue, duunarit ovat vaihtaneet maisemaa.
Demarit ovat toimineet samalla tavalla ja heille on myös käynyt samalla tavalla. Puolue halusi olla mahtipuolue ja lähti hakemaan lisäkannatusta perinteisen kannattajakuntansa ulkopuolelta. Heikolla menestyksellä, sillä samoilla apajapaikoilla oli muitakin puolueita. Jaettavaa ei ole riittänyt demareille.
Samaan aikaan perälauta on vuotanut perinteisen kannattajakunnan puolella. Puolueen uuteen linjaan tyytymättömät ovat tehneet omat johtopäätöksensä. Useimmat heistä ovat vaihtaneet perussuomalaisiin.
Tänä päivänä enää vajaa kolmannes demareiden kannattajista kuuluu perinteiseen duunariporukkaan. Jäljelle jääneet ovat nyt käyneet vastaiskuun. Antti Rinne halutaan istuttaa puolueen puheenjohtajaksi.
Se on kuitenkin virheliike. Antti Rinne edustaa kansalaisten silmissä juuri sitä arjen todellisuudesta vieraantunutta ay-pöhötteisyyttä, jota kavahdetaan.
