

MATTI MATIKAINEN
Eerola: Hallitusneuvotteluissa keskeisiä kysymyksiä ovat ainakin maahanmuuttopolitiikka, asumiskustannusten laskeminen ja pienituloisten verotuksen keventäminen
– Jos hallitukseen mennään, meille tärkeät seikat täytyy kirjata hyvin vahvasti hallitusohjelmaan, Juho Eerola sanoo. Hän ei lähtökohtaisesti sulje mitään puoluetta hallitusyhteistyön ulkopuolelle, kunhan vain ohjelmasta sovitaan tarkasti.
Perussuomalaisten puheenjohtajiston kyselytunnilla kansalaiset olivat lähettäneet puolueen 3. varapuheenjohtajalle Juho Eerolalle kysymyksiä ensi vuoden vaaliputkesta ja tulevista hallituskuvioista. Eerolaa haastatteli perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Edessä on eduskuntavaalit, Euroopan parlamentin vaalit sekä todennäköisesti myös maakuntavaalit. Minkä puolueen kanssa uskoisit pärjääväsi parhaiten hallituksessa ja minkä puolueen kanssa et menisi mihinkään hallitukseen?
– No, liki pitäen kaikki suurimmat puolueethan ovat jo ilmoittaneet etteivät mene perussuomalaisten kanssa hallitukseen. Minun pitäisi tässä tietysti vastavuoroisesti sanoa, että minä en mene niiden kanssa hallitukseen, mutta en ajattele näin. Päinvastoin: minkä tahansa puolueen kanssa voi mennä hallitukseen, jos ohjelmasta sovitaan. Se pitää vain sopia paremmin kuin viime kerralla.
– Viimeksi tuntui vähän siltä, että oli tärkeää mennä hallitukseen. Mutta silloin kun hallitukseen mennään, ne itselle tärkeät seikat täytyy kirjata hyvin vahvasti ja alleviivata hallitusohjelmassa, ettei meitä vedetä kölin alta. Hallitusohjelmassa pitää näkyä oma kädenjälki, että myös äänestäjät kokevat saavansa sitä mitä ovat tilanneet. Nyt äänestäjät ovat ehkä kokeneet niin, että kun he äänestivät perussuomalaisia, asiat menivät ihan päinvastoin.
Jos nyt kävisit hallitusneuvotteluja, mitkä kolme asiaa olisivat tärkeimpiä?
– Maahanmuuttokysymys olisi tärkeä. Se on myös ollut itselleni ehkä tärkein syy liittyä puolueeseen vuonna 2005. Olin tuolloin ollut aiemmin vastaanottokeskuksissa töissä ja huomasin, että maahanmuutto on oikeastaan koko maailman kohtalonkysymys. Nythän sen jo huomaa muutenkin, koska maahanmuutto on ykkösuutisten joukossa missä päin maailmaa tahansa. Hallitusneuvotteluissa ykköskysymys olisi edelleen maahanmuutto tai paremminkin siihen liittyvät epäkohdat ja puutteet.
– Toinen tärkeä asia ovat juuri ja juuri toimeen tulevat ihmiset. Siis he, jotka kyllä käyvät töissä ja saavat maksettua laskunsa, mutta heille ei jää sen jälkeen oikein mitään ylimääräistä käteen. Pienituloisten verotusta olisi siis syytä helpottaa. Se olisi yksi ehdottoman tärkeä asia, jonka nostaisin esille. Tähän liittyy myös asumiskustannusten laskeminen, etenkin pääkaupunkiseudulla, missä myös on paljon työpaikkoja. Asuminen on keinotekoisen kallista Helsingissä, missä asuu paljon ihmisiä tuetun asumisen piirissä. Yhteiskunnan rahoittama asuminen on omiaan nostamaan asumisen kustannuksia ja tämä epäkohta olisi syytä korjata.
– Sitten on pienempiä asioita, jotka kuitenkin saattavat olla joillekin ihmisille hyvin tärkeitä. Esimerkiksi lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain uudistus, josta nyt on tulossa hallituksen esitys. Olen iloinen siitä, että tuo kirjaus tehtiin hallitusohjelmaan silloin, kun perussuomalaiset vielä oli hallituksessa. Kuitenkin nyt, kun olen lukenut kyseistä hallituksen esitystä, niin siihen on jäänyt epäkohtia, jotka pitäisi korjata, esimerkiksi liittyen elatusapumaksujen määrän oikeudenmukaisuuteen.
Kenen pitäisi mielestäsi olla perussuomalaisten kärkiehdokas tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa ja oletko mahdollisesti itse kiinnostunut lähtemään ehdokkaaksi?
– Niin, olin itse ehdokkaana vuonna 2014. Jos oikein muistan, niin olin omalla listallani viidentenä. Jotenkin koen juuri nyt, että ainakaan tällä tietoa en ole lähdössä ehdolle Euroopan parlamentin vaalissa.
– Vierastan hieman sellaista ajatusta, että meillä pitäisi olla joku kärkiehdokas. Mielestäni kaikkien listallemme valittavien ehdokkaiden pitää olla kärkiehdokkaita. Listan pitää myös olla kokonaisuudessaan hyvä niin, että siellä on erilaisia ehdokkaita ja että lista kokonaisuudessaan samalla puhuttelee koko perussuomalaisten äänestäjäkenttää. Äänestäjät saavat sitten päättää. Kyllä se kärki sieltä aina löytyy. Olisi myös hieman epäreilua muita ehdokkaita kohtaan, että me etukäteen nimeäisimme, kuka heistä on kärkiehdokas.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kärkiehdokas Euroopan parlamentin vaalit kynnyskysymys puheenjohtajiston kyselytunti puolueet Hallitusohjelma Juho Eerola
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa: Meille oma kansa tulee ensin

Perussuomalaisilta oma paketti lisätalousarvioon: Halvempaa asumista, osaamista ja kasvua sekä turvallisuutta

Halla-aho: Suomi ei siirry eurooppalaiselle linjalle, ellei perussuomalaiset ole vaalien jälkeen suurin puolue

Halla-aho: Suurissa kaupungeissa maahanmuuttajien tuettu asuminen siirtyy asuntojen vuokriin – kiinteistösijoittajat hyötyvät
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt
Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.















