

LEHTIKUVA
Eerola: Turvapaikanhakijoiden vaikutus julkiseen talouteen negatiivinen – koulutus, kielitaito ja kyky integroitua puuttuvat
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen turvapaikanhakijoiden työllistymisestä ja vaikutuksesta julkiseen talouteen.
Eerola tiedustelee asianmaiselta ministeriltä, onko hallitus valmis myöntämään, että sen arviot turvapaikanhakijoiden työllistymisestä ja vaikutuksesta huoltosuhteeseen olivat virheellisiä.
– Miksei hallitus hyödynnä muista Pohjoismaista saatua kokemusperäistä tietoa sekä valtiollisten tutkimusyhtiöiden raakaa tilastodataa omia johtopäätöksiä tehdessään, Eerola ihmettelee.
Tulijoilla todella alhainen työllisyysaste
Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015, jolloin useat poliitikot kommentoivat, kuinka Suomen väestörakenteen ja työvoimapulan vuoksi siitä on hyötyä Suomelle. Enemmistö turvapaikanhakijoista saapui Afganistanista, Irakista ja Somaliasta.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan näiden kansallisuuksien työllisyysaste vuonna 2013 oli vain 20-26 prosenttia.
– VATT:n tutkimuksesta voi päätellä, että Afganistanista, Irakista ja Somaliasta Suomeen tulleiden henkilöiden vaikutus julkiseen talouteen on negatiivinen, Eerola toteaa.
Avokätisyydestä miljardiluokan kustannukset
Eerola viittaa VATT:n tutkimukseen Suomessa asuvien maahanmuuttajien pärjäämisetä työmarkkinoilla vuosina 1990-2013. Hän toteaa lisäksi, ettei tutkimus edes huomioi viimeisintä turvapaikanhakijoiden tulvaa. Eerola kokee turvapaikanhakijoiden työllistymisen vaikeaksi, koska heiltä puuttuu pääsääntöisesti koulutus, kielitaito sekä kyky omaksua ja integroitua osaksi länsimaista yhteiskuntaa.
– Uusimmilla tulijoilla on entistä haastavampi työllistyä pelkästään suuren absoluuttisen määrän vuoksi. VATT:n mukaan aikaisempi kokemus viittaa tähän, Eerola sanoo.
Kirjallisen kysymyksen mukaan Suomi on avokätisesti osoittanut määrärahoja kotouttamiseen ja maahanmuuton kustannukset ovat kasvaneet miljardiluokkaan. Näitä kustannuksia ei juuri koskaan huomioida turvapaikanhakijoiden työllistymisen kokonaisuudessa. Sijoitukset eivät ole olleet suomalaiselle veronmaksajalle myönteisiä.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset tyrmää työvoiman tarveharkinnan poiston: Suomessa jo nyt valtava määrä työttömiä maahanmuuttajia

Tutkimus: Työikäinen Irakista tai Somaliasta saapuva kuormittaa julkista taloutta keskimäärin yli 13 000 eurolla joka vuosi, eikä kotoutuminen auta asiaa

Analyysi: Maahanmuuttajien kotoutuminen erityisen heikkoa ja kallista

Haittamaahanmuuton hintalappu 3,2 miljardia euroa vuodessa – Pauli Vahtera: ”Katsokaa, mitä olette tehneet Suomelle”

Elomaa: Paine muuttoliikkeelle Afrikasta Eurooppaan voimistuu, maahanmuutosta jo nyt miljardikustannukset – “Suomi ei voi lakaista näitä riskejä maton alle”

Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin

Juvonen: Suomen kieli uhattuna paitsi asiakaspalvelussa myös hoitotyössä
Viikon suosituimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.