LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi tänään tavoitteitaan ensi vaalikaudelle. EK tahtoo seuraavan hallituksen jopa kolminkertaistavan työperäisen maahanmuuton ja esittää nyt yhteensä 72 esitystä maahanmuuton lisäämiseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius tyrmää esitykset suurilta osin.
– EK tahtoo voimakkaasti kasvattaa maahanmuuton määrää, muttei juurikaan sen laatua. Tulijoille esitetään lisää palveluita ja helpotuksia, muttei uusia ehtoja tai vaatimuksia ongelmien ehkäisemiseksi.
Vigelius viittaa etenkin EK:n ehdotuksiin tulijoiden tulorajoista ja saatavuusharkinnan poistamisesta. Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan sitä, että viranomaisen on arvioitava ennen työluvan myöntämistä Euroopan ulkopuolelta tulevalle henkilölle, olisiko Suomessa jo saatavilla tähän tehtävään sopivaa työvoimaa.
– Saatavuusharkinta suojelee erityisesti duunariammatteja. Sen poisto syrjäyttäisi suomalaisduunarin halpamaahanmuutolla.
– Meillä on jo Euroopassa puolen miljardin väestö, jolle rajojen ylittäminen ja työskentely toisessa maassa on verrattain helppoa. EK tahtoo laajentaa saman koko maailmalle ja miljardeille ihmisille, mikä väistämättä romuttaisi suomalaiset työmarkkinat.
Vigelius viittaa myös EK:n esitykseen siitä, ettei työperäiseltä maahanmuuttajalta vaadittua 1600 euron tulorajaa tule enää korottaa. Hallitus korotti tulorajaa vuoden 2025 alusta perussuomalaisten vaatimuksesta.
– Maahanmuuttajalta vaadittu tuloraja on Suomessa edelleen maltillinen verratessa esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan. Niissä tulijoilta edellytetään liki mediaanituloja, siis karkeasti kolmen tonnin palkkaa. EK:lle muiden Pohjoismaiden esimerkki kelpaa työntekijän oikeuksia rajoitettaessa, muttei ulkomaista halpamaahanmuuttoa torjuessa.
– Alhaisen tulorajan lisäksi EK esittää, että tulorajoissa huomioitaisiin alueelliset alemmat elinkustannukset. Toisin sanoen suurten kaupunkien ulkopuolelle voitaisiin rekrytoida ulkomaisia halpatyöntekijöitä, saatavuusharkinnan ohi, vielä nykyistäkin alemmilla tuloilla. Täysin kestämätöntä.
Pääosin kriittisen arvionsa lisäksi Vigelius antaa myös kiitosta joillekin EK:n avauksille.
– Kehitysmaista suuntautuva opiskelijamaahanmuutto ja perheenyhdistämiset ovat räjähtäneet käsiin Sanna Marinin kevennettyä tulijoiden toimeentuloehtoja. Sen myötä moni tulija päätyy suoraan tukien piiriin ja leipäjonoihin. Linjaa kiristetään nyt ja myös EK näyttää tukevan tätä.
– EK:lla tarjosi muutamia kehityskelpoisia ehdotuksia eurooppalaisten työmarkkinoiden hyödyntämiseen. Valitettavasti kehitysmaapainotuksen vuoksi ne olivat sivuosassa. On tilastollinen tosiasia, että eurooppalaiset tulijat sopeutuvat huomattavasti paremmin suomalaisiin arvoihin, kulttuuriin ja työmarkkinoille, Vigelius sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa, että maahanmuutto uhkaa heikentää Suomen eläkejärjestelmän kestävyyttä ja luo valtavan paineen julkiselle taloudelle. Ulkomailla syntyneiden lyhyet työurat ja korkea riippuvuus takuueläkkeestä kasvattavat veronmaksajien taakkaa pitkällä aikavälillä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu tyrmää Elinkeinoelämän keskusliiton ehdotukset työperäisen maahanmuuton reilusta kasvattamisesta ja kotihoidontuen lakkauttamisesta.
Elinkeinoelämän keskusliiton tuore avaus ja 45 000 maahanmuuttajan vuositavoite haiskahtaa elinkeinoelämän omien etujen ajamiselta veronmaksajien sekä työtä etsivien ihmisten kustannuksella. EK ei huomioi lainkaan koholla olevaa maahanmuuttajatyöttömyyttä, siitä veronmaksajille aiheutuvaa kustannusrasitusta saati ETLA:n tuoretta arviota, jonka mukaan maahanmuutto kiihdyttää työttömyyden kasvua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ottaa kantaa entisen vasemmistoliiton puheenjohtajan, Telan väistyvän toimitusjohtajan Suvi-Anne Siimeksen eiliseen ulostuloon, jonka mukaan maahanmuuttajat saavat liian helposti Kelan eläkkeitä eikä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kestä sitä tällä menolla. Seppänen muistuttaa perussuomalaisten jo pitkään sanoneen, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on totaalisen remontin tarpeessa.
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen mielestä maahanmuuttajat saavat liian helposti Kelan eläkkeitä. Valtiovarainministeri Riikka Purra on samaa mieltä ja sanoo, että järjestelmää on korjattava.
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan väistyvä toimitusjohtaja, valtiovarainministerinäkin toiminut Suvi-Anne Siimes moittii Helsingin Sanomien haastattelussa että maahanmuuttajat pääsevät liian helposti Kelan eläkejärjestelmän piiriin. Hän näkee tämän ongelmana, joka rasittaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ja uhkaa sen kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Suomen julkisen talouden tila on Suomessa vähintäänkin haastava ja tapahtumat maailmalla tuppaavat kaiken aikaa lisää lunta tupaan. Huhtikuun kehysriihessä tarvitaan täydentäviä säästöjä noin 400 miljoonaa euroa. Halpamaahanmuuttoon puuttuminen voisi olla hyvä alku uudelle, sanoo perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos.
Viikon suosituimmat
Blogikirjoittaja Eeva Helena Oehlandt ja taloushallinnon asiantuntija, KHT Pauli Vahtera nostavat esiin Suomen absurdit energiakierteet: Suomi vie rekkatolkulla kotimaista turvetta Ruotsiin tuotettavaksi sähköksi, jonka se sitten ostaa takaisin Ruotsista. Samaan aikaan Suomi rahtaa Italiasta haisevaa jätettä poltettavaksi suomalaisissa voimalaitoksissa. Kumpikaan kirjoittaja ei löydä koko touhusta mitään järkeä eikä logiikkaa.
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.
Tanskan hallitus on päättänyt kiristää lainsäädäntöään siten, että vakavista rikoksista vähintään vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut ulkomaalaiset määrätään automaattisesti karkotettaviksi riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat asuneet maassa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.
Useat perussuomalaisten kansanedustajat vaativat Ylen toimitusjohtajan palkan kohtuullistamista. Laura Huhtasaaren tekemässä toimenpidealoitteessa, jonka ovat allekirjoittaneet Antti Kangas ja Mira Nieminen, verrataan Ylen johdon palkkatasoa tasavallan presidentin palkkioon. Kansanedustajat katsovat, että presidentin tehtävä on vastuultaan huomattavasti vaativampi, mutta siitä maksetaan vähemmän kuin Ylen pomolle.
