

PS ARKISTO
Elomaa: Koronan vaikutukset iskevät tapahtuma-alalle laajasti
Perussuomalaisten kolmannen kauden kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa pitää äärimmäisen tärkeänä, että koronaepidemian takia lentoliikenteen ohella syvimpään kriisiin sukeltanut tapahtuma-ala pelastetaan synkältä konkurssiaallolta.
– Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Timonen nostaa kissan pöydälle todetessaan, että tapahtuma-ala on lentoliikenteen ohella syvimpään koronan takia sukeltanut toimiala. Liikevaihdot ovat pudonneet alalla jopa mielipuoliset 80-90 prosenttia. On päivänselvää, että tapahtuma-alalla tarvitaan kipeästi taloudellista tukea, jotta mahdollisimman moni yrittäjä selviäisi pahimman yli, kertoo Ritva ”Kike” Elomaa.
Kun pohditaan tapahtuma-alan merkitystä Suomen taloudelle, on todettava, että yli kahden miljardin euron toimiala on ollut viime vuodet hyvässä nosteessa ja näkymät koronan jälkeen ovat varsin positiiviset. Muun muassa tämän takia Elomaa pitää tapahtuma-alan yritysten pelastamista synkältä konkurssiaallolta äärimmäisen tärkeänä.
Kyse ei ole harrastustoiminnasta
Tapahtuma-ala työllistää yli kolmen tuhannen yrityksen kautta kokoaikaisesti noin 20 000 henkilöä ja peräti 175 000 tilapäistä työntekijää. Elomaa huomauttaa siinä olevan lähes 200 000 hyvää syytä Sanna Marinin hallitukselle järjestää taloudellista tukea tapahtuma-alan yrittäjille. Esimerkkitapauksena hän mainitsee suositun muusikon, jonka ympärillä häärii yllättävän paljon eri alojen osaajia.
– Tarvitaan muun muassa manageria, markkinointi-ihmisiä, tekniikan ja valaistuksen ammattilaisia, äänentoiston osaajia ja musiikin tuottajaa sekä tietysti legendaarisia roudareita, jotta keikat saadaan ylipäätään hoidettua maaliin. Keikkatoiminta luonnollisesti työllistää tapahtumapaikalla lisäksi baarihenkilökuntaa, järjestyksenvalvojia ja niin edelleen, Elomaa sanoo.
– Suuri osa tapahtuma-alalla työskentelevistä suomalaisista on freelancereita sekä yksinyrittäjiä. Freelancereiden ja pienyrittäjien työttömyysturva on usein tavallista palkansaajaa heikompi. Monilla heistä kovat ajat jatkuvat, kun omaa elinkeinoa ei pääse vieläkään harjoittamaan. Kyse ei ole harrastustoiminnasta vaan leipätyöstä. Valtion on tultava vastaan, kun terveysturvallisuuden nimissä työt viedään alta pois, Elomaa vaatii.
Alaa ei saa päästää kuivumaan
Suhteellisen verkkaisesta rokotustahdista huolimatta väestöä on jo saatu jonkin verran rokotettua. Jonain kirkkaana päivänä elämänmeno alkaa palautua melko lähelle normaalia, ja keikkalavat heräävät taas henkiin.
Elomaa vetoaa hallitusta tekemään kaikkensa sen puolesta, että Suomessa olisi tapahtuma-alan yrityksiä pystyssä vielä koronakriisin jälkeenkin, koska kysyntä tulee olemaan vuorenvarmasti kova.
– Suomella ei ole varaa päästää tätä yhtä talouskasvun lähdettä kuivumaan. Koronatartunnoista huolestuttava määrä on peräisin Suomen rajojen ulkopuolelta. Vuotavat rajat sekä tähän liittyen puutteet testauksessa langettavat synkän varjon tapahtumakesän 2021 ylle. Näiden ulkomailta tulevien tartuntaketjujen katkaiseminen voisi olla nyt ensi askel siihen suuntaan, että ensi kesänä festarit ja muut menot saataisiin käyntiin ja tapahtuma-alan työntekijät taas hommiin, Elomaa toivoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- konkurssiaalto Pekka Timonen rokotusaikataulu tapahtuma-ala koronarokote koronaepidemia koronakriisi konkurssit tartuntaketju Ritva ”Kike” Elomaa Talouskasvu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elomaa: Hallituksella ei ole uskottavia vaihtoehtoja korvata turpeen käyttöä

Elomaa: Hallitus on vain odotellut passiivisesti rokotteiden saapumista eikä yrittänyt toimia asian eteen tilanteen edellyttämällä aktiivisuudella

Elomaa: Kotihoito kuntoon ja läheisten tapaamisiin joustavuutta korona-aikana

Elomaa: Yle lipsunut toimintaperiaatteistaan kotimaisen musiikkiperinteen vaalijana

PS-kansanedustajat: Kulttuuriala on kriisissä – tukea tarvitaan välittömästi

Elomaa: Kela-taksikyytien kilpailutuksessa ei saa unohtaa kyytien saatavuutta, palvelun laatua ja taksiyrittäjiä

Veikko Vallin tapahtuma-alan puolesta: Koronarajoitusten purkaminen on lähtenyt käyntiin epäreilulla tavalla

Wihonen: Kesän tapahtumat peruttu, miten syksyllä ja talvella?
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Uusimmat

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää










