Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallituksen tulevan syksyn ja talven koronastrategiasta.

Kun juhannus ja keskikesä taas lähestyvät, on koronatilanne jälleen hellittänyt ja yhteiskunnan toimintoja on pikkuhiljaa päästy availemaan. Suurin osa maata on perustasolla, ja koronarokotteen ensimmäisen annoksen saaneita on jo yli puolet aikuisväestöstä.

– Kesän tapahtumien osalta linjaukset tapahtumien yleisömääristä ja -rajoituksista tulivat sen verran myöhään, että moni tapahtumanjärjestäjä katsoi järkevämmäksi perua tapahtuman kokonaan. Varsinkin kansainvälisille suurtähdille maksettavat sopimusmaksut olisivat langenneet maksettaviksi ilman tietoa, voiko yleisöä ottaa vai ei. Ymmärrettävästi pienempi taloudellinen riski on perua koko tapahtuma, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen kuvaa nykytilannetta.

Nyt odotetaan uusia linjauksia

Nyt tapahtumanjärjestäjät, kulttuuri- ja urheiluväki ja monet muut odottavat linjauksia tulevalle syksylle ja talvelle. Pelkona on, että päätökset jäävät jälleen viime tinkaan, jolloin tulevan kauden suunnittelut vaikeutuvat.

Urheilun osalta viime syksynä pystyttiin ottamaan esimerkiksi jääkiekon Liigan otteluihin yleisöä turvavälein ja -järjestelyin. Tartuntaketjuja ei esiintynyt. Uusi kausi ilman yleisöä olisi merkittävä takaisku niin urheiluliigoille kuin myös teattereille ja muille tapahtumanjärjestäjille.

Tilanne ei voi jatkua näin

Kesäkuukausiksi kotoperäiset koronatartunnat ovat laskeneet merkittävästi, mutta viime aikoina ulkomailta tulleiden tartuntojen määrä on ollut kasvussa. Varsinkin kausityöläisten joukossa on todettu jälleen tartuntoja. Matkailun avautuessa odotettavissa on, että uusia variantteja ja tartuntoja tuodaan tuliaisina.

– Viime aikoina on esitetty paljon puheenvuoroja siitä, että tulisi pohtia, millaisilla tartuntaluvuilla voidaan elää. Tilanne ei voi jatkua enää samalla tavalla. Rokotusten myötä saadaan helpotusta tilanteeseen, vaikka viruksen täydellinen tukahduttaminen vaikuttaa olevan mahdotonta tai ainakaan se ei ole vaikuttanut olevan hallituksen strategiana, Wihonen toteaa.

Toistetaanko viime syksyn virheet?

Kun vuodenvaihteen jälkeen aletaan elää jo kolmatta koronavuotta, olisi Wihosen mielestä suotavaa, että olisi kehittynyt jo käytäntöjä, miten pystytään turvallisesti elämään ilman merkittäviä rajoituksia koronatartunnoista huolimatta. Päätöksiä ja linjauksia tulevan syksyn ja talven osalta tulisi tehdä nyt eikä alkaa miettiä niitä vasta elokuun lopulla.

– Vaikea on ymmärtää, miksi kotimaassa edelleen väännetään tapahtumien yleisömääristä ja ravintoloiden aukioloista, mutta samalla kuitenkin ollaan valmiit avaamaan ovet ulkomailta tuleville tartunnoille. Viime vuonna kesällä tartuntojen määrät olivat alhaisia, mutta ulkomailta tulleet variantit muuttivat tilanteen syksyksi ja talveksi. Ollaanko tekemässä jälleen samoja virheitä? Täysin ei maan rajoja voida sulkea, mutta se ei tarkoita, että tartuntoja täytyisi päästää maahan, Wihonen sanoo.

Saadaanko päätöksiä jo kesän aikana?

Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, tuleeko vielä ennen kesän loppua päätöksiä syksyn ja talven koronatoimista, jotta tapahtumanjärjestäjät ja muut toimijat voivat suunnitella toimintaansa tulevalle kaudelle. Hän haluaa tietää myös, onko hallituksen ja asiantuntijoiden kesken keskusteltu siitä, millaisilla koronatartuntaluvuilla voitaisiin elää ilman merkittäviä rajoituksia.

– Miten ulkomailta tulevien tartuntojen määrä aiotaan pitää aisoissa, jotta tulevana syksynä ja talvena ne eivät aiheuta tartuntapiikkiä, joka taas rajoittaa suomalaisten elämää? Onko esimerkiksi kausityövoiman osalta koronatestaaminen ajan tasalla? Wihonen kysyy.

Suomen Uutiset