Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen korona-ajan yleisörajoituksista.

Koronatilanteen hellittäessä ja ilmaantuvuuslukujen laskiessa on monin paikoin Suomea päästy siihen onnelliseen tilanteeseen, että koronarajoituksia ja -suosituksia on päästy höllentämään. Hallitus on myös linjannut omaa exit-strategiaansa, ja koronarokotukset etenevät päivä päivältä.

– Rajoitusten purkaminen ei ole sujunut ongelmitta. Suurta hämmästystä ovat aiheuttaneet linjaukset ravintoloiden anniskelu- ja aukioloajoissa. Urheilu- ja yleisötapahtumien osalta kysymysmerkit ovat vieläkin suurempia. Moni tapahtumanjärjestäjä on epätietoinen linjauksista tai niiden aikatauluista, ja suurin osa kesän suurista tapahtumista onkin jo peruttu, Jussi Wihonen kuvaa tilannetta.

Päätökset virkamiesten tulkintojen varassa

Exit-strategian mukaisesti päätäntävaltaa on siirretty entistä enemmän aluehallintoviranomaisille ja kunnille. Alueellisten erojen huomioiminen on suotavaa, mutta silti kaivattaisiin yhteistä linjaa siitä, miten toimitaan.

– Nyt päätökset tuntuvat perustuvan liikaa virkamiesten tulkintoihin eikä taudin leviämisen kannalta oleellisiin tekijöihin, Wihonen toteaa.

Yleisöä terasseilla, mutta ei katsomoissa

Wihonen nostaa Liigan pudotuspelit esimerkiksi sekavista linjauksista:

– Yleisöä ei halleihin saanut ottaa, mutta samaan aikaan ravintoloiden terassilla ottelua pystyi katsomaan toistasataa ihmistä. Otteluja siirrettiin myös alkavaksi aiemmaksi ravintoloiden aukiolojen mukaan. Esimerkiksi loppuottelujen aikaan Varsinais-Suomesta matkattiin seuraamaan ottelua Satakunnan baareihin, koska alueella oli pidennetty anniskeluaika. Vaikka ottelut pelattiin Turussa.

Linjaukset tuntuvat yleisesti ottaen kovin kummallisilta.

– Teatteriin ei saa ottaa kuin kuusi henkilöä, mutta seinänaapurissa oleva baari pystyy toimimaan 50 %:n asiakaspaikoilla. Jalkapallon sallituissa yleisömäärissä on varsin suuria eroja: esimerkiksi Helsingissä HJK:n otteluihin rajoitus on kuusi henkilöä, kun taas esimerkiksi Kuopiossa KuPSin peleihin voi ottaa jo 2 000 katsojaa.

Eikö vuodessa ole opittu?

Wihosen mukaan tuntuu siltä, että tulkinnat ovat täysin byrokraattisia eivätkä koronan kannalta mitenkään perusteltavissa.

– Kun korona-aikaa on eletty jo vuosi ja saatu paljon hyviä kokemuksia tapahtumien järjestämisestä turvallisesti, niin on käsittämätöntä, että yleisörajoitusten osalta ei ole löydetty selvää linjaa siitä, miten rajoituksia ja suosituksia tehdään ja puretaan tautitilanteen mukaan.

Sekava rajoituslinja kummastuttaa ihmisiä

Esimerkiksi muualla Euroopassa on yleisötilaisuuksia avattu kulttuurin ja urheilun osalta ja yleisöä on päästetty katsomoon, vaikka tautitilanne on Suomea huonompi.

– Ihmisiä kummastuttaakin Suomen ottama rajoitusten avaamislinja, joka tuntuu olevan ravintoloiden ja yleisön osalta joko tai. Jos esimerkiksi ulkoilmassa olevan jalkapallostadionin yleisökapasiteetti on yli 10 000 katsojaa, niin miksi yleisömäärää rajataan vain kuuteen tai kymmeneen henkilöön, kun samalla alueella sijaitsevassa ravintolassa voidaan ottaa toistasataa ihmistä? Wihonen ihmettelee.

Kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten yleisö- ja kokoontumisrajoituksia koskevia linjauksia aiotaan selventää ja parantaa tautitilanteen hellittäessä sekä miten varmistetaan tiedonkulku tapahtumien järjestäjille, jotta he voivat tehdä ennakoivia päätöksiä. Miten vastaava ministeriö ohjeistaa aluehallintoviranomaisia ja kuntia päätöksenteossa?

– Onko päätöksenteko ollut vastaavan ministerin mukaan oikea-aikaista, kohtuullista ja oikeudenmukaista? Miten tilannetta aiotaan parantaa, ottaa virheistä opiksi ja varmistaa, että tapahtumien järjestäjillä on mahdollisuus järjestää tapahtumia turvallisesti loppukesänä, tulevana syksynä ja talvena? Wihonen haluaa tietää.

Suomen Uutiset