

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Wihonen: Miksi ravintola- ja yleisörajoitukset toimivat joko tai -periaatteella?
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen korona-ajan yleisörajoituksista.
Koronatilanteen hellittäessä ja ilmaantuvuuslukujen laskiessa on monin paikoin Suomea päästy siihen onnelliseen tilanteeseen, että koronarajoituksia ja -suosituksia on päästy höllentämään. Hallitus on myös linjannut omaa exit-strategiaansa, ja koronarokotukset etenevät päivä päivältä.
– Rajoitusten purkaminen ei ole sujunut ongelmitta. Suurta hämmästystä ovat aiheuttaneet linjaukset ravintoloiden anniskelu- ja aukioloajoissa. Urheilu- ja yleisötapahtumien osalta kysymysmerkit ovat vieläkin suurempia. Moni tapahtumanjärjestäjä on epätietoinen linjauksista tai niiden aikatauluista, ja suurin osa kesän suurista tapahtumista onkin jo peruttu, Jussi Wihonen kuvaa tilannetta.
Päätökset virkamiesten tulkintojen varassa
Exit-strategian mukaisesti päätäntävaltaa on siirretty entistä enemmän aluehallintoviranomaisille ja kunnille. Alueellisten erojen huomioiminen on suotavaa, mutta silti kaivattaisiin yhteistä linjaa siitä, miten toimitaan.
– Nyt päätökset tuntuvat perustuvan liikaa virkamiesten tulkintoihin eikä taudin leviämisen kannalta oleellisiin tekijöihin, Wihonen toteaa.
Yleisöä terasseilla, mutta ei katsomoissa
Wihonen nostaa Liigan pudotuspelit esimerkiksi sekavista linjauksista:
– Yleisöä ei halleihin saanut ottaa, mutta samaan aikaan ravintoloiden terassilla ottelua pystyi katsomaan toistasataa ihmistä. Otteluja siirrettiin myös alkavaksi aiemmaksi ravintoloiden aukiolojen mukaan. Esimerkiksi loppuottelujen aikaan Varsinais-Suomesta matkattiin seuraamaan ottelua Satakunnan baareihin, koska alueella oli pidennetty anniskeluaika. Vaikka ottelut pelattiin Turussa.
Linjaukset tuntuvat yleisesti ottaen kovin kummallisilta.
– Teatteriin ei saa ottaa kuin kuusi henkilöä, mutta seinänaapurissa oleva baari pystyy toimimaan 50 %:n asiakaspaikoilla. Jalkapallon sallituissa yleisömäärissä on varsin suuria eroja: esimerkiksi Helsingissä HJK:n otteluihin rajoitus on kuusi henkilöä, kun taas esimerkiksi Kuopiossa KuPSin peleihin voi ottaa jo 2 000 katsojaa.
Eikö vuodessa ole opittu?
Wihosen mukaan tuntuu siltä, että tulkinnat ovat täysin byrokraattisia eivätkä koronan kannalta mitenkään perusteltavissa.
– Kun korona-aikaa on eletty jo vuosi ja saatu paljon hyviä kokemuksia tapahtumien järjestämisestä turvallisesti, niin on käsittämätöntä, että yleisörajoitusten osalta ei ole löydetty selvää linjaa siitä, miten rajoituksia ja suosituksia tehdään ja puretaan tautitilanteen mukaan.
Sekava rajoituslinja kummastuttaa ihmisiä
Esimerkiksi muualla Euroopassa on yleisötilaisuuksia avattu kulttuurin ja urheilun osalta ja yleisöä on päästetty katsomoon, vaikka tautitilanne on Suomea huonompi.
– Ihmisiä kummastuttaakin Suomen ottama rajoitusten avaamislinja, joka tuntuu olevan ravintoloiden ja yleisön osalta joko tai. Jos esimerkiksi ulkoilmassa olevan jalkapallostadionin yleisökapasiteetti on yli 10 000 katsojaa, niin miksi yleisömäärää rajataan vain kuuteen tai kymmeneen henkilöön, kun samalla alueella sijaitsevassa ravintolassa voidaan ottaa toistasataa ihmistä? Wihonen ihmettelee.
Kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten yleisö- ja kokoontumisrajoituksia koskevia linjauksia aiotaan selventää ja parantaa tautitilanteen hellittäessä sekä miten varmistetaan tiedonkulku tapahtumien järjestäjille, jotta he voivat tehdä ennakoivia päätöksiä. Miten vastaava ministeriö ohjeistaa aluehallintoviranomaisia ja kuntia päätöksenteossa?
– Onko päätöksenteko ollut vastaavan ministerin mukaan oikea-aikaista, kohtuullista ja oikeudenmukaista? Miten tilannetta aiotaan parantaa, ottaa virheistä opiksi ja varmistaa, että tapahtumien järjestäjillä on mahdollisuus järjestää tapahtumia turvallisesti loppukesänä, tulevana syksynä ja talvena? Wihonen haluaa tietää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- koronasuositukset ilmaantuvuusluvut yleisörajoitukset koronarokotukset exit-strategia ravintolarajoitukset koronarajoitukset koronapandemia Jussi Wihonen kirjallinen kysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS: Hallituksen lainvalmistelu luokatonta ja itse rajoitukset epäloogisia – kriisitunnelma katosi heti perustulakivaliokunnan tyrmättyä ulkonaliikkumisrajoitukset

Perussuomalaiset: Hallituksen ravintoloihin kohdistaman mielivallan loputtava – vasemmistolainen käsitys tasa-arvosta kurjuuden maksimointina ei perustu tartuntariskeihin

Antikainen pitää ravintolasulun jatkamisen ulottamista Itä-Suomeen kohtuuttomana: ”Miksi hallitus ei noudata eduskunnan linjausta ravintolarajoitusten kuntakohtaisuudesta kuin Lapissa?”

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hallitus elvyttää muuta Eurooppaa miljardeilla – milloin on kotimaan kulttuuri- ja tapahtuma-alan vuoro?

Rantanen hallituksen kyvyttömyydestä purkaa koronarajoituksia: ”Onko kyse enää taudinehkäisystä vai alkoholipolitiikasta?”

Wihonen: Kesän tapahtumat peruttu, miten syksyllä ja talvella?

Wihonen: ”Mitä härskimmin koronakaranteenia rikkoo, sen vähemmällä pääsee”

Wihonen: Suomi tilasi miljoonia koronarokotteita, joita ei voida käyttää – kelpaavat kuitenkin kehitysmaissa

Antikainen: Aikooko hallitus varmistaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen karanteenimääräyksissä?
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää