

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Englantilaistutkimus: Miljoonat eivät pärjäisi ilman käteistä
Tuore englantilaistutkimus osoittaa, että pienituloisten käteisen käyttö on jopa lisääntynyt viime vuosina, kun suurituloisten on vähentynyt. Kun ei ole millä mällätä, käteistä käyttämällä pysyy tarkemmin ajan tasalla omista rahavaroistaan ja kulutuksestaan. Käteinen on ylivertainen niille, jotka joutuvat miettimään tarkkaan, mihin rahansa panevat. Digirahaa suosivat ne, joiden ei tarvitse laskea senttejä kaupassa.
Käteisetön yhteiskunta voisi johtaa epäluottamukseen yhteiskuntaa kohtaan. Miljoonat jäisivät vaille mahdollisuutta hoitaa omia raha-asioitaan ja vaille mahdollisuutta osallistua digitalouteen, jos käteisen käyttö loppuisi.
Lähes puolet englantilaisista aikuisista eli 48 % (25 miljoonaa) toteaa, että heille olisi ongelma, jos käteistä ei voisi käyttää nykytavalla. Viidennes, 19 % (10 miljoonaa) sanoo, että heillä olisi vaikeuksia selviytyä käteisettömässä yhteiskunnassa. Väestöstä 29 % (15 miljoonaa) suoriutuisi ilman käteistä, mutta siitä olisi heille suurta haittaa.
Lähes kaikki, 96 %, nostavat käteistä jollakin aikajaksolla. 66 % nostaa käteistä vähintään kerran kuukaudessa, 23 % vähintään kerran viikossa. Enemmän kuin neljä viidestä, 83 %, pitää käteistä joko lompakossaan tai kotonaan.
Maaseudulla ja syrjemmällä asuvat kokevat käteisen erityisen tärkeäksi. Ikäihmiset pitävät käteisen käyttöä tärkeänä myös siksi, että käteisen haku pankin konttorista tai postitoimistosta lisää heidän kontaktejaan toisiin ihmisiin.
Koronapandemia vähensi käteisen käyttöä
Käteisen käyttö on vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana, ja koronapandemia lisäsi kortti- ja mobiilimaksamista, kun yrittäjät toivoivat vaihtoehtoisten maksutapojen käyttöä. Silti Englannissa maksettiin käteisellä viidesosa kaikista maksuista vuonna 2020, ja 15 % ihmisistä (8 miljoonaa) käytti pandemian vuoksi entistä enemmän käteistä.
Pandemian aikana käteisnostoissa tapahtui merkittävä pudotus. Siihen vaikuttivat erityisesti pubien ja ravintoloiden koronasulut. Näissä asiakkaat maksavat yleensä käteisellä. Käteisen käyttöä alensi myösi siirtymä kivijalkakaupoista nettikauppoihin.
Vaikka käteisautomaattien käyttö väheni, tutkimus osoittaa, että käteiseen luottavien määrä on pysynyt ennallaan.
Käteisriippuvaisia 10 miljoonaa
Tutkimus luokitteli aikuiset viiteen ryhmään käteisen käytön ja digimaksamisen suhteen. Ensimmäisessä ryhmässä ovat käteisestä riippuvaiset, jotka mielellään käyttävät vain käteistä. Heitä oli Englannissa 10 miljoonaa. Toisessa ryhmässä ovat henkilöt, jotka pitävät käteisen tuomasta turvallisuudesta. Ryhmään kuuluu 12 miljoonaa ihmistä.
Kolmannen ryhmän muodostavat käteisettömään yhteiskuntaan epäilevästi suhtautuvat, joita on 12 miljoonaa. Neljännessä ryhmässä ovat käteistä ajoittain käyttävät. He hoitavat raha-asiansa digitaalisesti, mutta satunnaisesti maksavat käteisellä. Ryhmään kuuluu 9 miljoonaa henkeä.
Viides ryhmä on käteisettömään maksamiseen siirtyneet. Tämä ryhmä suosii digimaksamista. Heitä on 11 miljoonaa.
Käteinen välttämätöntä varsinkin vähävaraisille
Peräti 23 miljoonaa ihmistä toteaa, että käteisen käyttö saa heidät tuntemaan, että he hallitsevat raha-asioitaan paremmin. Käteisettömässä yhteiskunnassa moni tuntisi jäävänsä jälkeen. Käteisetön yhteiskunta voisi johtaa kasvavaan eristäytymiseen ja vähentää ihmisten kontakteja toistensa kanssa.
Vaikka merkittävä määrä ihmisiä käyttää harvoin käteistä rahaa ja omaksuu digitaalisuuden, lähes puolet väestöstä kokee käteisettömän yhteiskunnan olevan heille ongelmallinen. Huolta aiheuttivat omien raha-asioiden ja velkojen kontrollointi, digipetokset ja yksityisyyden suoja sekä digitaalisuuden aiheuttama kasvava eristäminen.
Käteinen säilyy erityisen välttämättömänä niille, joilla on matala tulotaso. Pandemian aikana käteisautomaattien käyttö väheni vähiten matalan elintason seuduilla.
Tutkimus osoitti, että monilla on edelleen vaikeuksia maksaa digitaalisesti apuvälineistä huolimatta. Ihmisten pakottaminen digimaksamiseen voi johtaa siihen, että nämä ihmiset menettävät raha-asioidensa kontrollin ja joutuvat velkakierteeseen.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- digipetokset käteisriippuvaiset digimaksaminen käteisautomaatit kivijalkakaupat käteisnostot digitalous käteisetön yhteiskunta digirara suurituloiset mobiilimaksaminen korttimaksut ikäihmiset Koronasulku Digitalisoituminen koronapandemia Nettikauppa Käteinen syrjäseudut kulutus pienituloiset vähävaraiset Yksityisyydensuoja Maaseutu Englanti
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen Pankki haluaa turvata riittävät käteispalvelut – Mäenpää vaatii hallitukselta pikaisia toimia

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Simula huolissaan käteisen rahan saatavuudesta: ”Käteistä voitava nostaa helposti häiriötilanteissa”

Mäenpää huoltovarmuudesta ja turvallisuuspolitiikasta täysistunnossa: Käteismaksaminen ja ampumaharjoittelu turvattava jatkossakin

Mäenpää puhui käteisen rahan puolesta: Tärkeä maksutapa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden kannalta

Kansanedustaja vaatii ministeriltä selvityksen, miksei käteisellä voi maksaa tankkausta

Reijonen: Miten maksetaan polttoaineet, jos tietoliikenne yhteydet eivät toimi?
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















