Mäenpää: Käteinen raha turvattava Suomessa jatkossakin käypänä maksuvälineenä

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti eduskunnassa Akateemisen Karjala-Seuran 100-vuotisjuhlapäivänä tiistaina toimenpidealoitteen käteisen rahan turvaamiseksi Suomessa jatkossakin kattavasti käypänä maksuvälineenä. Mäenpää vaatii hallitusta ryhtymään asiassa toimenpiteisiin erityisesti huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten tarpeiden vuoksi.

– Käteisen käyttö vähenee, ja Suomi on edelläkävijä sähköisessä maksamisessa. OP-Media kirjoitti jo maaliskuussa 2021, että vähittäismaksuissa korttimaksu on kaikkein yleisin maksutapa Suomessa, ja sen käyttö kasvaa edelleen. Yritysten välisessä maksuliikenteessä käteistä ei liiku enää käytännössä lainkaan. Vain 5–8 prosenttia asiakkaista käyttää kaupan kassoilla pääasiassa käteistä, selittää kansanedustaja Juha Mäenpää.

Suomen Pankin lokakuussa 2020 tehdyn kuluttajakyselyn perusteella etenkin yhtä usein korttia ja käteistä käyttävien kuluttajien osuus on pienentynyt, ja nämä kuluttajat ovat siirtyneet käyttämään entistä enemmän maksukortteja.

Syitä muutokseen on useita

Korona-aika on vähentänyt käteisen käyttöä, mutta muutos on tapahtunut monesta syystä koronastakin riippumatta.

– Ihmiset ovat esimerkiksi ostaneet kasvavassa määrin verkossa, eikä siellä käteisellä maksaminen ole luonnollisesti mahdollista. Korttimaksujen vastaanottomahdollisuudet ovat myös aikaisempaa laajemmat. Joukkoliikenteessä maksaminen on taas hoitunut kätevästi kännykkäsovelluksilla, luettelee Mäenpää syitä.

Markkinoille on tullut lisäksi uusia maksutapoja, kuten mobiilimaksaminen, ja niiden käyttö on viime vuosina lisääntynyt tavan kansalaisten joukossa niiden käydessä yhä useammin maksun tai rahan lähettämisen ja vastaanottamisen välineenä. Tulevaisuudessa maksutapoja saattaa tulla rivikansalaiselle laajemmin käyttöön vieläkin enemmän: on uutisoitu esimerkiksi biometrisiin tunnisteisiin perustuvasta maksutavasta, toisin sanoen vaikkapa kasvojen kuvalla, äänellä tai sormenjäljellä maksamisesta.

Käteisellä on kuitenkin omat vahvuutensa

– Käteisellä on asiantuntijoidenkin mukaan omat vahvuutensa ja jopa ainutlaatuiset erityispiirteensä. Käteinen on tärkeää esimerkiksi monille ikäihmisille ja sairaille. Käteinen on matalan teknologian väline. Se ei vaadi käyttäjältä pankkitiliä, mobiililaitetta, maksukorttia tai verkkoyhteyttä.

– Käteisen yksityisyyden suoja on korkea, koska sen käytöstä ei jää jälkiä. Se on myös äärimmäisen intuitiivinen ja helppokäyttöinen maksutapa. Käteinen raha on hyvä varajärjestelmä, ja lisäksi se on viimeinen vaihtoehto, johon voi aina palata, jos muut järjestelmät eivät toimi. Siksi se onkin huoltovarmuuden kannalta keskeinen, huomauttaa Mäenpää.

Käteisen käyttö turvattava kriisiaikojen varalta

Aloitteessa huomautetaan, että käteinen raha on tällä hetkellä ainoa keskuspankin suuren yleisön käyttöön tarjoama maksutapa. Asiantuntijoiden mukaan olisi suuri muutos, jos tavallisilla kansalaisilla ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin pitää rahansa talletuspankeissa ja käyttää ainoastaan talletuspankkien tarjoamia maksuvälineitä.

Eräs keskeinen käteisen erityispiirre on se, että käteisellä on ainoana maksutapana laillisen maksuvälineen asema, ja EU:n komissio suositteleekin, että maksuvelvoite pitäisi aina pystyä hoitamaan käteisellä. Lisäksi käteisen piirre on se, että maksu siirtyy heti maksunantajalta maksunsaajalle ja on siten käytettävissä ilman viivettä. Käteismaksuissa ei tarvita katteensiirtoja tai järjestelmiä maksun taustalle, kuten esimerkiksi korttimaksamisessa tai tilisiirroissa.

– Asiantuntijat ovat painottaneet, että keskeistä on säilyttää riittävä käteisen huolto- ja käyttöverkosto normaaliaikoina, koska ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikoina. Mikäli verkosto päästetään liian heikoksi, sitä on vaikea palauttaa ennalleen muun maksamisen häiriötilanteessa, muistuttaa Mäenpää.

Ruotsissa säädettiin laki käteisen puolesta

Käteisen säilymisen puolesta on tehty toimenpiteitä muualla.

– Ruotsissa säädettiin vuoden 2021 alusta voimaan laki, joka edellyttää suurimpia pankkeja varmistamaan toistaiseksi käteisen saannin koko maassa konttoreista, automaateista tai kauppojen kassoilta. Lainsäädännöllä on selkeästi pyritty ennakoimaan ja torjumaan lähitulevaisuuden ongelmia, toteaa Mäenpää.

Myös Euroopan unionissa on tehty toimia. Eurojärjestelmän käteisstrategia julkaistiin loppuvuodesta 2020. Käteisstrategian tarkoituksena on varmistaa, että käteistä on saatavilla ja että se hyväksytään jatkossakin kaikkialla, sillä se on kilpailukykyinen ja luotettava maksuväline ja arvon säilyttäjä. Lisäksi Euroopan komissio julkaisi syyskuussa 2020 vähittäismaksamista koskevan strategian, jossa niin ikään korostetaan käteisen saatavuuden ja käytettävyyden merkitystä sekä käteisen laillisen maksuvälineen asemaa.

Käteisen olemassaolo taattava jatkossakin

Mäenpää muistuttaa, ettei käteiselle ole olemassa kunnollisia korvaavia vaihtoehtoja:

– Käteisen olemassaolon takaaminen jatkossakin on perusteltua huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten maksumahdollisuuksien vuoksi. Asia on tärkeä myös kansalaisten yleisen luottamuksen säilymisen takia. Keskuspankkien hankkeilla digitaalisista valuutoista on pyritty vastaamaan esiin nousseisiin kysymyksiin, mutta huoltovarmuuden kannalta keskeisiä ongelmia esimerkiksi rahan käyttämisestä sähkökatkojen tai verkkoyhteyksien kaatuessa ne eivät poista. Aivan parhaimmillaankin ne voivat olla vain osittainen ratkaisu.