Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

PS-Nuoriso kritisoi Ylen aietta aloittaa arabian- ja somalinkieliset uutiset: Vieraskielinen uutisointi vie pohjan kotoutumiselta

Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”

Koponen: Ammatillisen opetuksen säästöt kohdennettava suomalaisilta nuorilta leikkaamatta

Helsingin Kaivokadun läpiajokielto käsittelyssä ensi viikolla – tulisiko autottomasta kävelykadusta jopa vaarallisempi jalankulkijoille?

Lakihanke perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamisesta etenee – kummaltakin puolisolta edellytettäisiin jatkossa 21 vuoden vähimmäisikää

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

digitaaliset valuutat

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on korostanut useaan otteeseen käteisen merkitystä huoltovarmuuden vuoksi. Perinteistä maksutapaa hän puolusti myös hiljattain eduskunnassa <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-31-2023?start=1358&amp;end=1704&amp;speaker=1437">puhuessaan</a>. Vielä viime vuoden alussa Mäenpään ehdotukset käteisen turvaamiseksi naurattivat monia. Maaliskuuhun mennessä ei ketään enää naurattanut.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää palautti puheessaan kuulijoiden mieliin vuoden 2022 alussa jättämänsä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/maenpaa-kateinen-raha-turvattava-suomessa-jatkossakin-kaypana-maksuvalineena/">toimenpidealoitteen</a> käteisen rahan turvaamisesta Suomessa jatkossakin käypänä maksuvälineenä.
&#8211; Muistan kun sitä esittelin täällä, niin se nauratti aika monia ja minua pidettiin vanhanaikaisena. Siitä meni noin viikko, kun sitten maaliskuussa 2022 <a href="https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/uutiset/2022/suomen-pankki-esittaa-kateispalveluille-uutta-saantelya/">Suomen Pankki</a> teki samansisältöisen lainsäädäntöaloitteen käteispalvelun riittävän tason turvaamiseksi, Mäenpää sivalsi.
Käteisen käyttö lisääntyi Ukrainan sodan myötä
Eduskunnan <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kertomus/Documents/K_18+2023.pdf">pankkivaltuuston kertomuksessa</a> vuodelta 2022 huomautetaan, että koronapandemia vähensi käteisen käyttöä selvästi vuosina 2020 ja 2021, mutta alkuvuonna 2022 käteisen käyttö kasvoi pandemian helpottaessa ja matkailun elpyessä. Käteisen käyttö lisääntyi lisäksi odotettua enemmän, kun Venäjä aloitti helmikuun lopulla 2022 hyökkäyssodan Ukrainassa ja ihmiset halusivat varautua mahdollisiin maksuliikennehäiriöihin varaamalla ylimääräistä käteistä.
&#8211; Suomen Pankin maaliskuussa 2022 tekemän kuluttajakyselyn mukaan käteisen saatavuus oli heikentynyt ja kuluttajat kokivat käteisen saatavuuden varsinkin pankkikonttoreista huonontuneen. Samaan aikaan Venäjän hyökkäyssota nosti kuitenkin esiin käteisen tärkeyden kriisiin varautumisessa. Suomen Pankki suosittelee, että kotitalouksien tulisi pitää käteistä sen verran, että sen avulla pärjää jopa 72 tuntia kestävien maksuliikennehäiriöiden ajan, Mäenpää luki kertomuksesta.
Digitaaliset valuutat alttiita teknisille ongelmille
Mäenpää kertasi käteisraha-aloitteensa huomioita.
&#8211; Käteisen olemassaolon takaaminen jatkossakin on perusteltua huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten maksumahdollisuuksien vuoksi. Asia on tärkeä myös kansalaisten yleisen luottamuksen säilymisen takia.
&#8211; Keskuspankkien hankkeilla digitaalisista valuutoista on pyritty vastaamaan esiin nousseisiin kysymyksiin, mutta huoltovarmuuden kannalta keskeisiä ongelmia esimerkiksi rahan käyttämisestä sähkökatkojen tai verkkoyhteyksien kaatuessa ne eivät poista. Aivan parhaimmillaankin ne voivat olla vain osittainen ratkaisu.
Polttoaineen jakeluverkosto merkittävä kysymys
Mäenpää muistutti myös, että huoltovarmuuden näkökulmasta polttoaineen jakeluverkosto maksumahdollisuuksineen on mitä merkittävin kysymys.
&#8211; Joillakin ketjuilla maksun voi suorittaa käteisellä lähes jokaisella automaattiasemalla, toisilla taas käteismaksumahdollisuutta ei käytännössä ole lainkaan. Erot tulevat ilmi myös siinä, onko automaattiasema tarkoitettu raskaalle liikenteelle vai ei.
&nbsp;

Mäenpää muistutti käteisen tärkeydestä osana huoltovarmuutta – “Minua pidettiin vanhanaikaisena”

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikon täysistunnossa eduskunnan pankkivaltuuston kertomusta 2021. Jo helmikuussa toimenpidealoitteen käteisen rahan turvaamiseksi jättänyt perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää puhui asian puolesta myös keskiviikon täysistunnossa.

&#8211; Jätin helmikuun loppupuolella eduskunnassa toimenpidealoitteen käteisen rahan turvaamiseksi Suomessa jatkossakin kattavasti käypänä maksuvälineenä. Silloin kun keräsin siihen nimiä, niin osa edustajista sanoi, että elän menneisyydessä. Siinä kävi kuitenkin sitten sillä lailla hauskasti, että Suomen Pankki teki juuri samansisältöisen lainsäädäntöaloitteen noin viikon päästä omasta toimenpidealoitteestani, Juha Mäenpää naurahti huvittuneena.
Käteinen tärkeää huoltovarmuuden kannalta
Käteinen on tärkeä maksutapa kriisivalmiuden kannalta, ja käteistä voi käyttää maksutapana myös silloin, kun sähköiset maksutavat eivät syystä tai toisesta toimi.
&#8211; Tässä on hyvä osata erottaa myös se, että meillä voi olla katkos esimerkiksi sähkössä tai sitten katkos tietoliikenneverkoissa. Toimenpidealoitteessani korostin sitä, että keskeistä on säilyttää riittävä käteisen huolto- ja käyttöverkosto normaaliaikoina, koska ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikana. Eli jos verkosto päästetään liian heikoksi, sitä on vaikea palauttaa ennalleen muun maksamisen häiriötilanteissa, selvensi Mäenpää puheessaan.
Ihmisten usko rahajärjestelmään saattaa horjua
Toimenpidealoitteessaan Mäenpää viittasi myös talousasiantuntijoiden kantoihin käteiseen liittyen. Yle uutisoi toukokuussa 2020 Ruotsin keskuspankin Riksbankin ekonomistin Gabriel Söderbergin näkemyksistä asiasta. Jos käteinen nyt katoaisi täysin, rahan arvon takaajiksi jäisivät yksityiset liikepankit. Niillä on aina riski mennä konkurssiin. Ihmisiltä katoaisi mahdollisuus käyttää valtioiden luomaa rahaa.
Söderberg pitää tällaista tulevaisuutta huolestuttavana. Ihmisten luottamus koko rahajärjestelmään saattaa horjua, mikäli he menettävät mahdollisuuden vaihtaa tileillään olevat digitaaliset varat käteiseksi. Lainsäädännön silmissä rahaa ovat edelleen ainoastaan setelit ja kolikot. Pankkitilillä oleva summa on vain pankin lupaus toimittaa pyydettäessä rahaa.
Keskuspankkien digitaaliset valuutat eivät ole ratkaisu
Mäenpää linjasikin, että käteisen olemassaolon takaaminen jatkossakin on perusteltua huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten maksumahdollisuuksien vuoksi. Asia on tärkeä myös kansalaisten yleisen luottamuksen säilymisen takia.
&#8211; Keskuspankkien hankkeilla digitaalisista valuutoista on pyritty vastaamaan esiin nousseisiin kysymyksiin, mutta huoltovarmuuden kannalta keskeisiä ongelmia, esimerkiksi rahan käyttämisestä sähkökatkojen tai verkkoyhteyksien kaatuessa, ne eivät poista. Aivan parhaimmillaankin ne voivat olla vain osittainen ratkaisu, huomautti Mäenpää vielä puheensa lopuksi.
&nbsp;

Mäenpää puhui käteisen rahan puolesta: Tärkeä maksutapa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden kannalta

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti eduskunnassa Akateemisen Karjala-Seuran 100-vuotisjuhlapäivänä tiistaina toimenpidealoitteen käteisen rahan turvaamiseksi Suomessa jatkossakin kattavasti käypänä maksuvälineenä. Mäenpää vaatii hallitusta ryhtymään asiassa toimenpiteisiin erityisesti huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten tarpeiden vuoksi.

&#8211; Käteisen käyttö vähenee, ja Suomi on edelläkävijä sähköisessä maksamisessa. OP-Media kirjoitti jo maaliskuussa 2021, että vähittäismaksuissa korttimaksu on kaikkein yleisin maksutapa Suomessa, ja sen käyttö kasvaa edelleen. Yritysten välisessä maksuliikenteessä käteistä ei liiku enää käytännössä lainkaan. Vain 5–8 prosenttia asiakkaista käyttää kaupan kassoilla pääasiassa käteistä, selittää kansanedustaja Juha Mäenpää.
Suomen Pankin lokakuussa 2020 tehdyn kuluttajakyselyn perusteella etenkin yhtä usein korttia ja käteistä käyttävien kuluttajien osuus on pienentynyt, ja nämä kuluttajat ovat siirtyneet käyttämään entistä enemmän maksukortteja.
Syitä muutokseen on useita
Korona-aika on vähentänyt käteisen käyttöä, mutta muutos on tapahtunut monesta syystä koronastakin riippumatta.
&#8211; Ihmiset ovat esimerkiksi ostaneet kasvavassa määrin verkossa, eikä siellä käteisellä maksaminen ole luonnollisesti mahdollista. Korttimaksujen vastaanottomahdollisuudet ovat myös aikaisempaa laajemmat. Joukkoliikenteessä maksaminen on taas hoitunut kätevästi kännykkäsovelluksilla, luettelee Mäenpää syitä.
Markkinoille on tullut lisäksi uusia maksutapoja, kuten mobiilimaksaminen, ja niiden käyttö on viime vuosina lisääntynyt tavan kansalaisten joukossa niiden käydessä yhä useammin maksun tai rahan lähettämisen ja vastaanottamisen välineenä. Tulevaisuudessa maksutapoja saattaa tulla rivikansalaiselle laajemmin käyttöön vieläkin enemmän: on uutisoitu esimerkiksi biometrisiin tunnisteisiin perustuvasta maksutavasta, toisin sanoen vaikkapa kasvojen kuvalla, äänellä tai sormenjäljellä maksamisesta.
Käteisellä on kuitenkin omat vahvuutensa
&#8211; Käteisellä on asiantuntijoidenkin mukaan omat vahvuutensa ja jopa ainutlaatuiset erityispiirteensä. Käteinen on tärkeää esimerkiksi monille ikäihmisille ja sairaille. Käteinen on matalan teknologian väline. Se ei vaadi käyttäjältä pankkitiliä, mobiililaitetta, maksukorttia tai verkkoyhteyttä.
&#8211; Käteisen yksityisyyden suoja on korkea, koska sen käytöstä ei jää jälkiä. Se on myös äärimmäisen intuitiivinen ja helppokäyttöinen maksutapa. Käteinen raha on hyvä varajärjestelmä, ja lisäksi se on viimeinen vaihtoehto, johon voi aina palata, jos muut järjestelmät eivät toimi. Siksi se onkin huoltovarmuuden kannalta keskeinen, huomauttaa Mäenpää.
Käteisen käyttö turvattava kriisiaikojen varalta
Aloitteessa huomautetaan, että käteinen raha on tällä hetkellä ainoa keskuspankin suuren yleisön käyttöön tarjoama maksutapa. Asiantuntijoiden mukaan olisi suuri muutos, jos tavallisilla kansalaisilla ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin pitää rahansa talletuspankeissa ja käyttää ainoastaan talletuspankkien tarjoamia maksuvälineitä.
Eräs keskeinen käteisen erityispiirre on se, että käteisellä on ainoana maksutapana laillisen maksuvälineen asema, ja EU:n komissio suositteleekin, että maksuvelvoite pitäisi aina pystyä hoitamaan käteisellä. Lisäksi käteisen piirre on se, että maksu siirtyy heti maksunantajalta maksunsaajalle ja on siten käytettävissä ilman viivettä. Käteismaksuissa ei tarvita katteensiirtoja tai järjestelmiä maksun taustalle, kuten esimerkiksi korttimaksamisessa tai tilisiirroissa.
&#8211; Asiantuntijat ovat painottaneet, että keskeistä on säilyttää riittävä käteisen huolto- ja käyttöverkosto normaaliaikoina, koska ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikoina. Mikäli verkosto päästetään liian heikoksi, sitä on vaikea palauttaa ennalleen muun maksamisen häiriötilanteessa, muistuttaa Mäenpää.
Ruotsissa säädettiin laki käteisen puolesta
Käteisen säilymisen puolesta on tehty toimenpiteitä muualla.
&#8211; Ruotsissa säädettiin vuoden 2021 alusta voimaan laki, joka edellyttää suurimpia pankkeja varmistamaan toistaiseksi käteisen saannin koko maassa konttoreista, automaateista tai kauppojen kassoilta. Lainsäädännöllä on selkeästi pyritty ennakoimaan ja torjumaan lähitulevaisuuden ongelmia, toteaa Mäenpää.
Myös Euroopan unionissa on tehty toimia. Eurojärjestelmän käteisstrategia julkaistiin loppuvuodesta 2020. Käteisstrategian tarkoituksena on varmistaa, että käteistä on saatavilla ja että se hyväksytään jatkossakin kaikkialla, sillä se on kilpailukykyinen ja luotettava maksuväline ja arvon säilyttäjä. Lisäksi Euroopan komissio julkaisi syyskuussa 2020 vähittäismaksamista koskevan strategian, jossa niin ikään korostetaan käteisen saatavuuden ja käytettävyyden merkitystä sekä käteisen laillisen maksuvälineen asemaa.
Käteisen olemassaolo taattava jatkossakin
Mäenpää muistuttaa, ettei käteiselle ole olemassa kunnollisia korvaavia vaihtoehtoja:
&#8211; Käteisen olemassaolon takaaminen jatkossakin on perusteltua huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten maksumahdollisuuksien vuoksi. Asia on tärkeä myös kansalaisten yleisen luottamuksen säilymisen takia. Keskuspankkien hankkeilla digitaalisista valuutoista on pyritty vastaamaan esiin nousseisiin kysymyksiin, mutta huoltovarmuuden kannalta keskeisiä ongelmia esimerkiksi rahan käyttämisestä sähkökatkojen tai verkkoyhteyksien kaatuessa ne eivät poista. Aivan parhaimmillaankin ne voivat olla vain osittainen ratkaisu.
&nbsp;

Mäenpää: Käteinen raha turvattava Suomessa jatkossakin käypänä maksuvälineenä