EU Mäenpään linjoilla käteisen rahan saatavuuden varmistamisen suhteen – ”Kerrankin sieltä EU:sta tulee jotain hyvää”

Euroopan unionin toimielin Euroopan komissio haluaa, että jatkossa eurosetelit ja -kolikot olisi pakko hyväksyä maksuvälineenä kaikkialla euroalueella. Näin uutisoitiin syyskuun alussa valtakunnallisissa viestintävälineissä.

Juha Mäenpäälle aihe on tärkeä. Hän jätti jo alkuvuodesta 2022 eduskunnassa toimenpidealoitteen käteisen rahan turvaamiseksi käypänä maksuvälineenä. Suomen Pankki julkaisi samankaltaisen lainsäädäntöaloitteen heti seuraavalla viikolla.

Käteisellä korvaamattomia ominaisuuksia

Käteisen olemassaolon takaaminen jatkossakin on perusteltua erityisesti huoltovarmuuden vuoksi. Asia on tärkeä myös kansalaisten yleisen luottamuksen säilymisen takia.

– Keskuspankkien hankkeilla digitaalisista valuutoista on pyritty vastaamaan esiin nousseisiin kysymyksiin, mutta huoltovarmuuden kannalta keskeisiä ongelmia esimerkiksi rahan käyttämisestä sähkökatkojen tai verkkoyhteyksien kaatuessa ne eivät poista. Parhaimmillaankin ne voivat olla vain osittainen ratkaisu, korosti perussuomalaisten kansanedustaja toimenpidealoitteessaan.

Olennaisilta osin tilanne ei ole muuttunut miksikään vuonna 2024.

Mäenpää kysyy esimerkiksi, miten ja mistä kuljetusala tankkaa autonsa, jos tietoliikenneyhteydet eivät toimi. Ruoka kun kulkee pyörien päällä vaikkapa pääkaupunkiseudun marketteihin.

– Käteisellä on omat vahvuutensa ja erityispiirteensä. Se on matalan teknologian väline: käteinen ei vaadi käyttäjältä pankkitiliä, matkapuhelinta, maksukorttia tai verkkoyhteyttä. Käteisen yksityisyyden suoja on korkea, koska sen käytöstä ei jää jälkiä. Se on myös äärimmäisen intuitiivinen ja helppokäyttöinen maksutapa ja siksikin tärkeä monille ikäihmisille ja sairaille.

– Käteinen raha on hyvä varajärjestelmä, ja lisäksi se on viimeinen vaihtoehto, johon voi aina palata, jos muut järjestelmät eivät toimi. Tämä on huoltovarmuuden kannalta keskeistä, huomauttaa Mäenpää.

Huoltovarmuusturvallisuus paranisi

Yle uutisoi tekeillä olevan käteisasetuksen olevan osa yhtenäisvaluuttapakettia, jonka yhtenä tavoitteena on ottaa käyttöön myös digitaalinen euro. Mahdollista on, että Suomelle tulee määräyksiä, joita monessa euromaassa on jo nyt, eli yritysten olisi pakko hyväksyä käteinen maksutapana.

Neuvotteluissa on keskusteltu myös mahdollisista asetukseen tulevista enimmäisetäisyyksistä lähimmälle pankkiautomaatille. Tämä voi muuttaa myös suomalaista pankkiautomaattiverkostoa.

Eniten käteistä käyttävät lapset ja vanhukset. Huomionarvoista on myös, että käteisen merkitys korostuu, mitä kauemmas suurista asutuskeskuksista mennään. Valtiovarainministeriön virkakunnasta korostetaan käteismaksumahdollisuuden turvaamisen tärkeyttä esimerkiksi ruuan ja lääkkeiden ostamisessa.

Lisäksi huomautetaan, että mitä enemmän maassamme on eri tavoin toimivia maksuvälineitä, sitä parempi yleinen huoltovarmuusturvallisuus on. Suomen Pankin keväällä tekemässä kuluttajakyselyssä lähes 40 prosenttia onkin vastannut, että he pitävät käteistä edelleen tärkeänä maksuvälineenä.

– Kerrankin sieltä EU:sta tulee jotain hyvää, hymähtää Mäenpää kerratessaan komission alustavia ehdotuksia.

EU:n ongelmat eivät ole kadonneet

Mäenpää toteaa kuitenkin, ettei Euroopan komission yksittäinen osuma vielä riitä korvaamaan vuosien varrella ammuttuja huteja.

– Eivät nämä näytöt ole kovin kummoisia olleet. Suunnitelma käteisrahan suhteen vaikuttaa pikemminkin yksittäistapaukselta kuin linjamuutokselta parempaan, Mäenpää tuhahtaa.

Yksi suurimmista huolista kohdistuu lykättyyn muttei hylättyyn lyijyasetukseen, jota Suomen nykyinen hallitus vastustaa jo hallitusohjelmassaan.

– Se on Euroopan unionin kemikaaliviraston tavoite rajoittaa lyijynkäyttöä luodeissa. Asetus romuttaisi suomalaista reserviläistoimintaa. Jos lyijy korvattaisiin jollain muulla materiaalilla, niin se moninkertaistaisi luotien hinnan ja vaikeuttaisi ampumaratojen sekä ampumaharrastuksen toimintaa ja ylläpitoa.

– Edellä mainitun lisäksi lyijyasetus kasvattaisi kustannuksia julkiselle taloudelle, sillä poliisi joutuisi uusimaan suojavarusteitaan uusien läpäisevämpien luotien vuoksi. Hintalappu voisi olla jopa kymmeniä miljoonia euroja, Mäenpää selittää.