Europarlamentaarikko Huhtasaari: EU:n ulkoraja-alueiden kehittämiseen tulee suunnata riittävästi varoja

EU:n ulkorajaohjelmat ovat olleet koko 2000-luvun tärkeä kehittämisinstrumentti Suomen rajaseuduille. Ohjelmakaudelle 2021–2027 oli Suomessa valmisteltu kolmea EU:n ulkorajoille sijoittuvaa ohjelmaa, joilla oli tavoitteena tukea Suomen ja Venäjän raja-alueiden kehitystä ja yhteistyötä kehittämis- ja investointihankkeiden avulla. Kolmelle ohjelmalle oli allokoitu EU-rahoitusta yhteensä noin 112,1 miljoonaa euroa, lisäksi niihin olisi kohdentunut vastaava määrä valtioiden rahoitusta.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat pysäyttäneet uusien ulkorajaohjelmien valmistelun. EU:n komissio on ilmoittanut, että ulkorajaohjelmien ensimmäisen vuoden myöntövaltuus, yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa, tullaan siirtämään EU:n sisärajoilla toteutettaville ohjelmille.

Tämä on ulkorajaohjelmiin kuuluvien maakuntien näkökulmasta ongelmallista, ja käytännössä komission ratkaisu tarkoittaakin miljoonien eurojen menetystä ulkoraja-alueille, joiden aluetalous erityisesti kärsii uudesta geopoliittisesta tilanteesta.

Rahoitus kohdistettava oikein

Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari jätti eilen EU:n komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen aiheeseen liittyen.

– Jotta ulkorajaohjelmiin allokoitua seuraavien vuosien 2023-2027 rahoitusta ei siirrettäisi muille ohjelmille, tulee valmistelu Yleisasetuksen (Common Provisions Regulation) 2021/1060 väljentämiseksi käynnistää. Muutoksen tulee mahdollistaa ulkorajaohjelmiin allokoidun rahoituksen siirtäminen kansalliseen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan, kysymyksessä todetaan.

Asetusmuutosten myötä ulkorajaohjelmista siirtyvä rahoitus pystyttäisiin suuntaamaan niiden maakuntien käyttöön, joilta rahoitus on leikkaantumassa Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön jäädyttämisen vuoksi.

Iso merkitys rajamaakunnille

Huhtasaari tiedusteleekin kirjallisessa kysymyksessään, mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä asetusmuutosten käynnistämiseksi.

– Ulkorajaohjelmien varojen ja niiden kansallisen vastinrahan tulee kanavoitua jatkossakin raja-alueiden aluekehityksen tueksi. Tällä on iso merkitys rajamaakuntien vaikeassa tilanteessa, kun yhteydet Venäjälle on käytännössä jäädytetty todennäköisesti pitkäksi aikaa.

Kansanedustaja tukee aloitetta

Perussuomalaisten lappeenrantalainen kansanedustaja, suuren valiokunnan 1. varapuheenjohtaja Jani Mäkelä pitää Huhtasaaren kysymystä aiheellisena ja tärkeänä.

– Kaakkois-Suomi alueena on kärsinyt koronan aiheuttamasta venäläisen matkailun ja kaupankäynnin hiljentymisestä. Alueella pidetään välttämättömänä Venäjälle sen hyökkäyksen Ukrainaan johdosta määrättyjä pakotteita, mutta samalla tarvitsemme tukea niiden vaikutuksiin, Mäkelä toteaa.

– Niin Kaakkois-Suomessa kuin Suomessa ylipäänsä tarvitaan parempaa edunvalvontaa EU:ssa. Europarlamentaarikko Huhtasaaren kysymys on tärkeä avaus kannaltamme. Edistän parhaani mukaan tätä edunvalvontaa myös kansallisella tasolla.

Erityisasema on huomioitava

Huhtasaaren mukaan kirjallisen kysymyksen tarkoituksena on herätellä komissiota ymmärtämään Suomen geopoliittinen erityisasema ja EU:n ulkorajavaltioiden erityisolosuhteet.

– Raja-alueen maakuntien erityisasema on tunnistettava ja huomioitava entistä paremmin, Huhtasaari korostaa.