Suomen pärjääminen Euroopan ja EU:n kehityksessä arveluttaa perussuomalaisten eurovaaliehdokas Johanna Ekmania.
– Olen huolissani Suomen ja suomalaisten pärjäämisestä nyt ja tulevaisuudessa sekä Euroopan ja EU:n kehityksestä sekä kilpailukyvystä. Mielestäni tarvitsemme kriittistä edunvalvontaa. Pitää tehdä töitä sen eteen, että olemme jatkossa nettomaksajan sijasta enemmän saajapuolella, Johanna Ekman sanoo.
Ekman haluaisi tuoda EU:ssa esiin Suomen kansallisia ja alueellisia erityispiirteitä.
– EU:n kehitys kohti liittovaltiota on huolestuttavaa, ja kansallista itsemääräämisoikeutta tulisi lisätä. Pienien jäsenmaiden, kuten Suomen, on vaikea saada kansallisia erityispiirteitä näkyväksi. Tähän työhön meidän tulee tarttua ponnekkaammin, Ekman toteaa.
Hänestä Suomen tulee saada turvallisuuteen, talouteen, liikenteeseen, energiaan, maa- ja metsätalouteen sekä ruoantuotantoon liittyvät erityistarpeet huomioiduiksi.
– Suomen turvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta ei tule tinkiä, vaan niiden kehittämiseen tarvitsemme lisää EU:n tukea.
Vahvempaa itsemääräämistä
Ekmanin mielestä Suomella ei ole enää varaa olla EU:n mallioppilas joka asiassa ja ottaa kalliiksi tulevia säännöksiä vastaan. Suomi tarvitsee myös tuekseen Pohjoismaista yhteistyötä asioissa, joissa on yhteisiä intressejä.
– Tämä siksi, jotta saamme äänemme paremmin kuuluviin EU:ssa, Ekman perustelee.
Hän arvioi, että Suomen kansallista itsemääräämismahdollisuutta on mahdollista lisätä EU:ssa.
– Kyllä voidaan, mutta liittovaltiokehitystä ei tule tukea. Jokainen maa voi vaikuttaa päätöksiin niiden valmisteluvaiheessa ja äänestyksissä. Päätöksien tulee antaa jäsenmaille riittävä mahdollisuus kansalliseen sääntelyyn sovittujen raamien sisällä.
Luonnonvarat turvattava
EU-parlamentti hyväksyi kiistellyn kaivosasetuksen syksyllä 2023. Asetuksen tavoitteena on, että strategisina pidettyjen kaivoshankkeiden lupaprosesseja pyritään nopeuttamaan kahteen vuoteen, kun ne nyt kestävät esimerkiksi Suomessa 10 vuotta.
Esitys etenee seuraavaksi komission, jäsenmaiden ja parlamentin kesken käytäviin neuvotteluihin.
– Pelkona on, että tulee uusia useita ”Talvivaaroja”. Siksi tulee varmistaa, että Suomen luonnonvarojen käytön kestävyydestä ja vastuullisuudesta on mahdollista huolehtia jatkossakin, Ekman vaatii.
Hän korostaa, että Suomen tulee voida myöntää kaivosluvat myös jatkossa vasta perusteellisten selvitysten ja vaikutusarviointien jälkeen sekä valitusoikeutta noudattaen.
Ekman ei halua, että suomalaisten veronmaksajien varoja käytettäisiin ympäristön siivoamiseen kaivostoiminnan aikana tai sen päätyttyä.
– Kaivostoiminnan on tapahduttava parhaiden ympäristöstandardien mukaisesti. Meidän on pidettävä huoli, ettei meitä “ryöstökalasteta” vaan päätämme itse, miten luonnonvarojamme voidaan hyödyntää.
– Meidän tulee saada taloudellista hyötyä toiminnasta myös itse esimerkiksi oikeudenmukaisen kaivosmineraaliveron myötä, Ekman sanoo.
Aktiivinen vaikuttaja
Ekman on Päijät-Hämeen liiton maakuntahallituksen jäsen ja Päijät-Hämeen edustaja kansainvälisesti merkittävässä CPMR:n Itämerikomission hallituksen kokouksissa.
Lisäksi Ekman on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen luottamustehtävissä ja Orimattilan kaupungin ympäristövaliokunnassa. Hän toimii myös aktiivisesti puolueen yhdistystoiminnassa.
– Minusta saisitte aktiivisen, isänmaallisen, asioihin paneutuvan, yhteistyökykyisen ja kielitaitoisen verkostoitujan puolustamaan Suomen etua EU:ssa, Ekman vakuuttaa.
Ammatiltaan 37-vuotias Ekman on vastuullisuusneuvonantaja, yrittäjä ja sijaisopettaja. Perhe on hänelle tärkeä tukijalka.
– Perhe on minulle tärkeä. Politiikka on aikaa vievää ja myös raskaita päätöksiä on kyettävä tekemään, joten perheen merkitys tukena ja apuna on suuri, Ekman kiittelee.
Vanhat autot ja mobilistiharrastus sekä kotimaisuuden suosiminen ovat olleet aina läsnä Ekmanin perhepiirissä.
– Kuulun itse Päijät-Hämeen Mobilisteihin. Minulle omavaraisuus sekä kotimainen ruuantuotanto ovat sydämen asia. Myös koirat ja hevoset ovat kuuluneet vahvasti perheemme arkeen jo lapsuudestani asti, hän kertoo.
Talous ja turvallisuus kuntoon
Ekmanin mukaan useassa EU:n jäsenmaassa julkisen talouden velka on kasvanut liian suureksi suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Nyt Suomi ja monet jäsenmaat joutuvat ponnistelemaan julkisen velanoton vähentämiseksi. EU:n talouden osalta on tärkeää saada talous kasvuun, Ekman katsoo.
Turvallisuuden osalta EU on hänestä tarpeeksi yhtenäinen Venäjän suhteen. Hyvänä asiana Ekman pitää sitä, että useimmat EU-maat ovat Natossa.
– Kunkin jäsenmaan tulee panostaa itse varoja puolustukseen, kehittää puolustustaan sekä varautua kriisitilanteiden osalta oman siviiliväestön suojaamiseen.
– Vakaa ja turvallinen Eurooppa houkuttelee investointeja ja sitäkin kautta lisää hyvinvointia, hän sanoo.
Yhtenäinen rajapolitiikka tärkeää
EU:n yhtenäisen rajapolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan löytäminen on Ekmanista erityisen tärkeää.
– Kansallisella tasolla maan tulee voida päättää tarvittaessa tiukemmistakin ehdoista itse. Maahanmuuton tulee olla hallittua ja harkittua sekä meitä hyödyttävää. Emme kaipaa lisää kustannuksia ja epävakautta, Ekman katsoo.
Ihmissalakuljetuksen vähentämiseksi ja siirtolaisvirtojen hallitsemiseksi Ekman perustaisi kriisialueiden lähelle pisteitä, joissa valikoitaisiin kiireellisimmät tapaukset ja aloitettaisiin turvapaikkakäsittely.
– Rajoilta tulee olla mahdollista käännyttää ilman, että meillä on velvoitetta aloittaa turvapaikanhakuprosessi. Tämä vähentää esimerkiksi Venäjän mahdollisuuksia hyödyntää kolmannen maan kansalaisia hybridivaikuttamiseen.
Suomalaisten asialla EU:ssa
Europarlamenttivaalit järjestetään 9. kesäkuuta. Ekman pitää vaaleja Suomen tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävinä.
– Jokainen perussuomalainen ääni auttaa meitä saamaan enemmän Suomen edun mukaisia asioita huomioiduksi EU:ssa. Muutos tehdään yhdessä.
– Perussuomalaisille Suomi ja Suomen asiat ovat aina etusijalla. Suomelle epäedullisia, epäoikeudenmukaisia tai muutoin kohtuuttomia päätöksiä ei tule hyväksyä! Ekman painottaa.
Mika Rinne