

MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Johanna Ekman: ”Suomi tarvitsee kriittistä edunvalvontaa EU:ssa”
Suomen pärjääminen Euroopan ja EU:n kehityksessä arveluttaa perussuomalaisten eurovaaliehdokas Johanna Ekmania.
– Olen huolissani Suomen ja suomalaisten pärjäämisestä nyt ja tulevaisuudessa sekä Euroopan ja EU:n kehityksestä sekä kilpailukyvystä. Mielestäni tarvitsemme kriittistä edunvalvontaa. Pitää tehdä töitä sen eteen, että olemme jatkossa nettomaksajan sijasta enemmän saajapuolella, Johanna Ekman sanoo.
Ekman haluaisi tuoda EU:ssa esiin Suomen kansallisia ja alueellisia erityispiirteitä.
– EU:n kehitys kohti liittovaltiota on huolestuttavaa, ja kansallista itsemääräämisoikeutta tulisi lisätä. Pienien jäsenmaiden, kuten Suomen, on vaikea saada kansallisia erityispiirteitä näkyväksi. Tähän työhön meidän tulee tarttua ponnekkaammin, Ekman toteaa.
Hänestä Suomen tulee saada turvallisuuteen, talouteen, liikenteeseen, energiaan, maa- ja metsätalouteen sekä ruoantuotantoon liittyvät erityistarpeet huomioiduiksi.
– Suomen turvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta ei tule tinkiä, vaan niiden kehittämiseen tarvitsemme lisää EU:n tukea.
Vahvempaa itsemääräämistä
Ekmanin mielestä Suomella ei ole enää varaa olla EU:n mallioppilas joka asiassa ja ottaa kalliiksi tulevia säännöksiä vastaan. Suomi tarvitsee myös tuekseen Pohjoismaista yhteistyötä asioissa, joissa on yhteisiä intressejä.
– Tämä siksi, jotta saamme äänemme paremmin kuuluviin EU:ssa, Ekman perustelee.
Hän arvioi, että Suomen kansallista itsemääräämismahdollisuutta on mahdollista lisätä EU:ssa.
– Kyllä voidaan, mutta liittovaltiokehitystä ei tule tukea. Jokainen maa voi vaikuttaa päätöksiin niiden valmisteluvaiheessa ja äänestyksissä. Päätöksien tulee antaa jäsenmaille riittävä mahdollisuus kansalliseen sääntelyyn sovittujen raamien sisällä.
Luonnonvarat turvattava
EU-parlamentti hyväksyi kiistellyn kaivosasetuksen syksyllä 2023. Asetuksen tavoitteena on, että strategisina pidettyjen kaivoshankkeiden lupaprosesseja pyritään nopeuttamaan kahteen vuoteen, kun ne nyt kestävät esimerkiksi Suomessa 10 vuotta.
Esitys etenee seuraavaksi komission, jäsenmaiden ja parlamentin kesken käytäviin neuvotteluihin.
– Pelkona on, että tulee uusia useita ”Talvivaaroja”. Siksi tulee varmistaa, että Suomen luonnonvarojen käytön kestävyydestä ja vastuullisuudesta on mahdollista huolehtia jatkossakin, Ekman vaatii.
Hän korostaa, että Suomen tulee voida myöntää kaivosluvat myös jatkossa vasta perusteellisten selvitysten ja vaikutusarviointien jälkeen sekä valitusoikeutta noudattaen.
Ekman ei halua, että suomalaisten veronmaksajien varoja käytettäisiin ympäristön siivoamiseen kaivostoiminnan aikana tai sen päätyttyä.
– Kaivostoiminnan on tapahduttava parhaiden ympäristöstandardien mukaisesti. Meidän on pidettävä huoli, ettei meitä “ryöstökalasteta” vaan päätämme itse, miten luonnonvarojamme voidaan hyödyntää.
– Meidän tulee saada taloudellista hyötyä toiminnasta myös itse esimerkiksi oikeudenmukaisen kaivosmineraaliveron myötä, Ekman sanoo.
Aktiivinen vaikuttaja
Ekman on Päijät-Hämeen liiton maakuntahallituksen jäsen ja Päijät-Hämeen edustaja kansainvälisesti merkittävässä CPMR:n Itämerikomission hallituksen kokouksissa.
Lisäksi Ekman on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen luottamustehtävissä ja Orimattilan kaupungin ympäristövaliokunnassa. Hän toimii myös aktiivisesti puolueen yhdistystoiminnassa.
– Minusta saisitte aktiivisen, isänmaallisen, asioihin paneutuvan, yhteistyökykyisen ja kielitaitoisen verkostoitujan puolustamaan Suomen etua EU:ssa, Ekman vakuuttaa.
Ammatiltaan 37-vuotias Ekman on vastuullisuusneuvonantaja, yrittäjä ja sijaisopettaja. Perhe on hänelle tärkeä tukijalka.
– Perhe on minulle tärkeä. Politiikka on aikaa vievää ja myös raskaita päätöksiä on kyettävä tekemään, joten perheen merkitys tukena ja apuna on suuri, Ekman kiittelee.
Vanhat autot ja mobilistiharrastus sekä kotimaisuuden suosiminen ovat olleet aina läsnä Ekmanin perhepiirissä.
– Kuulun itse Päijät-Hämeen Mobilisteihin. Minulle omavaraisuus sekä kotimainen ruuantuotanto ovat sydämen asia. Myös koirat ja hevoset ovat kuuluneet vahvasti perheemme arkeen jo lapsuudestani asti, hän kertoo.
Talous ja turvallisuus kuntoon
Ekmanin mukaan useassa EU:n jäsenmaassa julkisen talouden velka on kasvanut liian suureksi suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Nyt Suomi ja monet jäsenmaat joutuvat ponnistelemaan julkisen velanoton vähentämiseksi. EU:n talouden osalta on tärkeää saada talous kasvuun, Ekman katsoo.
Turvallisuuden osalta EU on hänestä tarpeeksi yhtenäinen Venäjän suhteen. Hyvänä asiana Ekman pitää sitä, että useimmat EU-maat ovat Natossa.
– Kunkin jäsenmaan tulee panostaa itse varoja puolustukseen, kehittää puolustustaan sekä varautua kriisitilanteiden osalta oman siviiliväestön suojaamiseen.
– Vakaa ja turvallinen Eurooppa houkuttelee investointeja ja sitäkin kautta lisää hyvinvointia, hän sanoo.
Yhtenäinen rajapolitiikka tärkeää
EU:n yhtenäisen rajapolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan löytäminen on Ekmanista erityisen tärkeää.
– Kansallisella tasolla maan tulee voida päättää tarvittaessa tiukemmistakin ehdoista itse. Maahanmuuton tulee olla hallittua ja harkittua sekä meitä hyödyttävää. Emme kaipaa lisää kustannuksia ja epävakautta, Ekman katsoo.
Ihmissalakuljetuksen vähentämiseksi ja siirtolaisvirtojen hallitsemiseksi Ekman perustaisi kriisialueiden lähelle pisteitä, joissa valikoitaisiin kiireellisimmät tapaukset ja aloitettaisiin turvapaikkakäsittely.
– Rajoilta tulee olla mahdollista käännyttää ilman, että meillä on velvoitetta aloittaa turvapaikanhakuprosessi. Tämä vähentää esimerkiksi Venäjän mahdollisuuksia hyödyntää kolmannen maan kansalaisia hybridivaikuttamiseen.
Suomalaisten asialla EU:ssa
Europarlamenttivaalit järjestetään 9. kesäkuuta. Ekman pitää vaaleja Suomen tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävinä.
– Jokainen perussuomalainen ääni auttaa meitä saamaan enemmän Suomen edun mukaisia asioita huomioiduksi EU:ssa. Muutos tehdään yhdessä.
– Perussuomalaisille Suomi ja Suomen asiat ovat aina etusijalla. Suomelle epäedullisia, epäoikeudenmukaisia tai muutoin kohtuuttomia päätöksiä ei tule hyväksyä! Ekman painottaa.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Johanna Ekman Eurovaalit 2024 EU:n kilpailukyky omavaraisuus edunvalvonta luonnonvarat rajapolitiikka liittovaltiokehitys eurovaaliehdokkaat ruuantuotanto kansallinen itsemääräämisoikeus Euroopan unioni Julkinen talous Turvallisuus Huoltovarmuus Velkaantuminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, joka uhkaa Suomen maatalouden kannattavuutta, on torjuttava

Purra: EU-liittovaltiokehityksen vastustaminen vaatii konkreettisia toimia – ”Taloudellisen yhteisvastuun hivuttaminen käyttämällä ilmastopolitiikkaa tekosyynä ei ole hyväksyttävää”

Koponen: Pakkausjäteasetus on järjettömän kallis ja turha Suomessa – “Juuri tällaisia älyvapaita Suomen edun vastaisia asetuksia pitää osata vastustaa”
Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – ” Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.