

LEHTIKUVA
FT: Euroopan syytä varautua kolmeen kauppaongelmaan
Euroopan suurin ja kauppariippuvaisin talous, Saksa, on kärsinyt pahoin Yhdysvaltain ja Kiinan välisestä kauppasodasta. Kurimus kasvaa huomattavasti, jos Yhdysvallat kohdistaa tullimaksuja EU:lle. Kolmanneksi sopimukseton brexit voi hyydyttää kauppaa. Euroopan on syytä varautua ikäviin uutisiin ja elvyttää taloutta, talouskommentoija Martin Sandbu kirjoittaa Financial Timesissa.
Martin Sandbu huomauttaa, että Yhdysvaltain jättimäisen ja suhteellisen suljetun talouden vuoksi maa ei itse kärsi kauppasodista niin paljoa kuin vastapuoli. Saksan ja Kiinan taloudet ovat hyytyneet Yhdysvaltain taloutta enemmän jo nähtyjen tullien myötä.
Euroopan unioni Yhdysvaltojen tähtäimeen?
Saksan talous pakitti toisella vuosineljänneksellä ja maan teollisuuden luvut povaavat kurimuksen jatkuvan. OECD:n pääekonomisti Laurence Boone arvelee, että Yhdysvallat kääntää tullimaksupuheet ja -toimet EU:ta vastaan loppuvuonna. Yhdysvallat on usein kritisoinut Saksan hulppeaa kaupan ylijäämää Yhdysvaltoihin.
Autoteollisuuden tullit satuttaisivat Saksaa Kiina-tulleja pahemmin. EU:n ja Yhdysvaltain kaupan yhteissumma on yli tuhat miljardia dollaria vuodessa. EU:n vientivetoinen kasvustrategia murenisi tullien myötä.
Kolmas kaupan ongelmatekijä on mahdollinen sopimukseton brexit. Saksalla on myös valtaisa kauppataseen ylijäämä Isoon-Britanniaan. Tulliunionin ulkopuolinen saarivaltakunta voi merkitä lisähuolia EU:n kansainväliseen kaupankäyntiin.
Kasvustrategia uusiksi
EU:n tulisi Sandbun mukaan miettiä uudelleen taloutensa kasvustrategiaansa. Uusi malli on pitkän matkan päässä.
Voi olla, että kaupan muurit jäävät lyhytkestoisiksi. Se ei lohduta, jos EU ei tee asialle mitään. Vahinkoa ehtii tapahtua lyhyessäkin ajassa.
EU voi hillitä vientistrategiansa hankaluuksia vahvistamalla kansalaistensa kysyntää. Se lisäisi kuluttajien tuloja ja sitä kautta luottamusta. EU-maat voisivat hyödyntää alhaista korkotasoa ja tukea finanssipoliittisella elvytysohjelmalla taloutta epävarman ajan läpi.
Sandbu huomauttaa, että finanssipoliittisen elvytyksen esteenä on vain poliittinen tahto. Hän hämmästelee sitä, että kauppasodista eniten kärsivä Saksa on kaikista tiukin elvytyksen vastustaja.
Saksan merkitys koko Euroopan taloudelle on niin merkittävä, että maan talousvaikeudet säteilevät koko maanosaan. Tämän vuoksi Saksan tulisi vaihtaa kantaansa elvytykseen nopeasti.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yhdysvallat asettaa tulleja EU-tuotteille
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















