Halla-aho kaipaa malttia ja realismia ilmastokeskusteluun: ”On vastuutonta lietsoa paniikkia ja ilmastoahdistusta nuoriin ihmisiin”

Eurooppa on jo nyt edelläkävijä ilmastoasioissa ja sen tulee jatkossakin olla edelläkävijä. Mutta pidän erikoisena, että päästövähennyksiä tavoitellaan siellä, missä niitä on jo tehty kaikkein eniten, Jussi Halla-aho sanoi Ylen eurovaalitentissä.

Ylen eurovaalitentissä eilen keskusteltiin pitkään ilmastoasioista.

EU edellyttää jäsenvaltioiltaan tulevaisuudessa merkittäviä päästövähennyksiä. EU-komissio haluaa, että unioni olisi hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Puoluejohtajilta kysyttiin pitääkö Suomen ajaa EU:ssa vieläkin tiukempia ilmastotavoitteita.

Sdp:n Antti Rinne sanoi, että on valmis viemään hiilineutraaliuden tavoitetta eteenpäin, ja että 2030-luvulla hiilineutraalius pitää toteutua Suomessa.

– EU:ssa pitää ajaa voimakkaasti toimia, että hiiilineutraalius saadaan toteutettua 2050-luvulla.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto haluaisi Euroopan hiilineutraaliksi jo aikaisemmin.

Ilmastotavoitteiden oltava järkeviä

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho harmitteli, että ilmastokeskustelu keskittyy nykyään liikaa paniikin lietsomiseen.

– Ilmastokeskustelussa on pidettävä maltti mukana ja on tärkeää asettaa realistisia tavoitteita. Minusta on kuitenkin vastuutonta lietsoa paniikkia ja ilmastoahdistusta nuoriin ihmisiin.

Halla-aho muistutti, että Eurooppa on jo nyt edelläkävijä ilmastoasioissa.

– Se on hyvä asia, ja Euroopan tulee jatkossakin olla edelläkävijä. Tässä on vain se vaara, että jos me asetamme aina vaan omaa kunnianhimoamme kireämmälle, niin me tosiasiassa työnnämme saastuttavaa teollisuutta Euroopasta muualle, jolloin kokonaisefekti ilmaston kannalta on paljon pahempi.

Katse kohti suurimpia saastuttajia

Halla-aho sanoi pitävänsä erikoisena sitä, että päästövähennyksiä tavoitellaan siellä, missä niitä on jo tehty kaikkein eniten.

– Suomi tuottaa energiastaan alle 10 prosenttia kivihiilellä, Puolassa se on 80 prosenttia, Saksassa melkein puolet ja Tanskassa neljäsosa. Meidän pitäisi kääntää katse Suomesta sinne, missä päästövähennysten tekeminen on helpointa, kustannustehokkainta ja vaikuttavinta.

– Suomalaiselle clean techille avaisi mahdollisuuksia, jos EU tai Puola rahoittaisi koko energiantuotantonsa teknologista uudistamista, Halla-aho totesi.