Venäjästä on ikävällä tavalla tullut sisäpoliittinen pelikortti sekä Suomessa että muualla Länsi-Euroopassa viimeisten muutaman vuoden aikana, kun kansallismieliset puolueet ovat alkaneet voimakkaasti nousta. Näin väitti puheenjohtaja Jussi Halla-aho Perussuomalaisten puoluepäivässä (tallenne Mtv:llä) Porin Suomi-Areenassa.

Halla-ahon mukaan Venäjä-kortin käyttäjät kieltäytyvät tunnustamasta niitä todellisia syitä, jotka ovat kansallismielisten puolueiden nousun takana – kuten vuonna 2015 kärjistynyttä siirtolaisvyöryä – ja he pyrkivät saattamaan nämä puolueet epäedulliseen valoon äänestäjien silmissä.

Venäjä-kortin käyttäjät vihjailevat tai väittävät, että nämä puolueet saavat tukea tai rahoitusta Venäjältä, tai ovat jollain tavalla Venäjän viides kolonna jäsenmaiden päätöksenteossa tai eurooppalaisessa päätöksenteossa.

Venäjän kehityksestä on syytä olla huolissaan

Halla-ahon mukaan Venäjän sisäisestä kehityksestä on kyllä syytäkin olla huolissaan.

– Mutta Venäjän nykyisenkaltainen, sanotaanko autoritaarinen kehitys, alkoi kyllä jo vuonna 2000 Putinin noustessa Venäjän presidentiksi, ja ensimmäiset 15 vuotta meni niin, että tämän kehityksen suhteen ei juurikaan esitetty kriittisiä puheenvuoroja Länsi-Euroopassa eikä varsinkaan Suomessa, Halla-aho totesi.

Halla-aho muistutti siitä, että meillä oli 12 vuotta presidentti [Tarja Halonen], joka oli oikein leimallisesti hyvää pataa Venäjän nykyisen johdon kanssa.

Kun puhutaan siitä, että kuka on Kremlin asialla Suomessa tai muualla Euroopassa, kannattaa Halla-ahon mukaan jättää spekuloiminen vähemmälle ja katsoa niitä konkreettisia linjauksia, joita erilaiset poliittiset voimat ovat tehneet.

Perussuomalaiset ovat kritisoineet jalkaväkimiinojen kieltoa…

Halla-ahon mukaan kannattaisi tarkastella esimerkiksi sitä, ketkä edistävät Venäjän kaasuputkihankkeita – koska se hyvin konkreettisella tavalla lisää Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä ja näin ollen Venäjän poliittista vipuvartta eurooppalaisessa päätöksenteossa.

– Sitten meillä on joitakin yksittäisiä kysymyksiä Suomessa, esimerkiksi Suomen liittyminen jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen joitakin vuosia sitten edellisen presidentin valtakaudella – jota kaikki muut puoleet paitsi perussuomalaiset kannattivat.

– Sittemminhän kokoomus on toki jälkikäteen alkanut vastustaa tätä sopimusta ja vaatinut siitä irtaantumista, mutta meillä on ollut siinä johdonmukainen linja, Halla-aho piikitteli pienemmän oppositiopuolueen suuntaan.

…kaksoiskansalaisuutta…

– Sitten on kysymys kaksoiskansalaisista. Perussuomalaiset ovat suhtautuneet kaiken aikaa hyvin kriittisesti ylipäätään kaksoiskansalaisuuden mahdollisuuteen, ja erityiskysymys on Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten pääsy maanpuolustuksen kannalta keskeisiin, tärkeisiin virkoihin, siitä on ollut paljon puhetta, mutta lähinnä yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysnäkökulmasta, ei niinkään kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, Halla-aho muistuttaa.

Halla-aho tiivistää, että Suomessa perussuomalaiset ovat ainoa puolue, joka on suhtautunut johdonmukaisen huolestuneesti ja kriittisesti Venäjällä tapahtuvaan kehitykseen ja Venäjän toimintaan lähialueillaan. Hän muistutti, että vaikka perussuomalaiset haluavat pitää hyviä suhteita kaikkiin ilmansuuntiin, emme tästä maantieteellisestä lokerosta koskaan pääse mihinkään.

– Mutta samaan aikaan meidän täytyy pitää huolta omasta turvallisuudestamme ja ottaa huomioon se kehitys joka itänaapurissa on käynnissä, on ollut käynnissä pitkään ja tulee mahdollisesti olemaan käynnissä vielä tulevaisuudessakin.

… ja viisumivapautta

Kansanedustaja Jani Mäkelä, joka on itse kotoisin itärajalta, lisäsi että perussuomalaiset ovat olleet johdonmukaisia Venäjä-realismissaan muissakin asioissa: perussuomalaiset on vastustanut Suomen ja Venäjän välistä viisumivapautta. Mäkelä muistutti myös maanmyyntikysymyksestä, joka on keskusteluttanut varsinkin Itä-Suomessa, jossa mökkimaita ja jopa strategisia kohteita myydään venäläisille.

– Perussuomalaiset ovat olleet alusta alkaen kriittisiä sen suhteen.

Maantiede, ei aate, selittää eurooppalaisten puolueiden Venäjä-suhdetta

Eurooppalaisella tasolla suhtautuminen Venäjään ei Halla-ahon mukaan niinkään riipu puolueen poliittisesta väristä vaan siitä, mistä päin Eurooppaa ne ovat kotoisin. Suomelle Venäjä on aina ollut maantieteellisistä ja historiallisista syistä elämän ja kuoleman kysymys: meidän on pakko ottaa Venäjä ja Venäjän kehitys huomioon kaikessa politiikassa.

– Jos tilannetta katselee Ranskasta, joka on suuri ydinasevaltio Atlantin rannikolla Euroopan toisella laidalla, niin sieltä katsottuna asiat näyttävät aivan toisenlaisilta. Venäjä näyttäytyy paljon enemmän sellaiselta potentiaaliselta yhteistyökumppanina, jonka kanssa voidaan tehdä molempia osapuolia hyödyttävää kauppaa – se ei ole samalla tavalla turvallisuuskysymys, Halla-aho argumentoi.

Sama pätee Halla-ahon mukaan Italiaan ja Espanjaan. Halla-ahon mukaan on totta, että näissä maissa kansallismielisetkin puolueet suhtautuvat usein varsin myönteisesti Venäjän nykyjohtajaan, venäläiseen hallintomalliin, venäläiseen hallintokulttuuriin.

– Mutta tämä on enemmän maantieteellinen piirre kuin jokin sellainen mikä olisi erityisen leimallinen kansallismielisille puolueille. Meillähän on samassa ryhmässä myös virolainen sisarpuolueemme EKRE, joka taas edustaa aivan toista äärilaitaa suhtautumisessaan Venäjään.

Venäjä vaikuttaa valtionhoitajapuolueiden kautta

Venäjällä on Halla-ahon mukaan satavuotiset perinteet vaikuttamisesta ulkomailla.

– Venäjällä ei todellakaan olla amatöörejä näissä hommissa. On aivan selvää, että jos Venäjä haluaa vaikuttaa poliittiseen kehitykseen jossain muussa maassa niin ei se pyri vaikuttamaan demonisoitujen, marginalisoitujen puolueiden kautta – siis sellaisten kuin esimerkiksi Perussuomalaiset Suomessa tai Lega Italiassa, vaan se pyrkii vaikuttamaan perinteisten valtionhoitajapuolueiden kautta, hyvin hienovaraisesti verkostoitumalla ja hankkimalla niistä vaikutusvaltaa.

Halla-ahon mielestä on mielenkiintoista katsella mitkä puolueet ja minkä puolueiden näkyvät hahmot ovat juosseet venäläisen kaasubisneksen asialla pitkin Eurooppaa viimeiset vuodet.

– Sieltä löytyy lähinnä sosiaalidemokraattisia ja Suomen tapauksessa keskustalaisia poliitikkoja, mutta jostakin syystä tämä toiminta pääsee ikään kuin koira veräjästä, Halla-aho kommentoi.

– Tämä kuvastaa sitä, että Venäjä on lyömäase, jota halutaan käyttää kansallismielisiä ja maahanmuuttokriittisiä puolueita vastaan eikä kyse niinkään ole siitä, että Venäjän vaikutusvallan kasvusta oikeasti oltaisiin kovin huolissaan.

Suomen Uutiset