LEHTIKUVA
Vuosikymmenen taitteessa Jussi Halla-aho pohti synkkämielisesti politiikkaa ja jopa omaa jatkoaan politiikassa. Tekemiseen löytyi kuitenkin jälleen mielekkyyttä, ja pessimismi alkoi väistyä toisaalta uusien tehtävien kautta. Halla-aholle oli myös helpotus nähdä seuraajansa Riikka Purran saaneen hyvän otteen puolueen johtamisesta.
Tuoreessa kirjailija Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertateoksessa Jussi Halla-aho kertoo vajonneensa synkkyyteen vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen.
Halla-ahon johtamana perussuomalaiset paransi tuolloin merkittävästi asemiaan 17,5 prosentin ääniosuudella, joka tuotti 39 kansanedustajapaikkaa. Tulos teki perussuomalaisista eduskunnan toiseksi suurimman puolueen.
Tulos oli helpotus paitsi puoluejohdolle myös kaikille perussuomalaisten kannattajille, joilla oli vielä tuoreessa muistissa vuoden 2017 tapahtumat. Tuolloin Halla-ahon tultua valituksi puheenjohtajaksi puolueen eduskuntaryhmä hajosi kahtia ja perussuomalaisista lähteneet kansanedustajat jatkoivat silloisessa Juha Sipilän hallituksessa uudella ryhmällään.
Vuoden 2019 vaalimenestyksen ”ilon ja riemun yönä” ei Halla-ahon ruumiinkielestä ollut luettavissa, että puheenjohtaja oli henkisesti ja fyysisesti romuna.
Halla-aho kertoo, että hän voi todella huonosti vaalien jälkeen 2019.
– Olin alkanut kärsiä unettomuudesta muutamaa vuotta aiemmin. Nukuin tunnin tai pari yössä, ja suurimman osan valveillaoloajasta pelkäsin pyörtyväni. Nukahtamislääkkeet auttoivat jonkin verran, mutta niitä ei voinut käyttää pitkiä aikoja kerralla.
Vuodet 2017–19 menivät adrenaliinin voimalla, Halla-aho kertoo.
– Kun pysyttelin koko ajan liikkeellä, pysyin myös hereillä ja jokseenkin skarppina, mutta jatkuva väsymys tietysti aiheutti kumuloituvaa uupumusta, joka purkautui heti tilanteen rauhoittuessa eduskunta- ja eurovaalien jälkeen keväällä 2019.
Halla-aho kertoo väsymyksen aiheuttaneen masennusta ja masennuksen edelleen ruokkineen motivaatio-ongelmia ja synkkiä ajatuksia. Hän kertoo alkaneensa kysellä itseltään, uskoiko enää siihen, mitä oli tekemässä.
Halla-aho oli alkanut epäillä esimerkiksi, voiko maahanmuuton ongelmille tehdä mitään poliittisilla keinoilla.
– Sopeutumishaluttoman ja -kyvyttömän maahanmuuttajaväestön määrä oli nopeasti kasvanut niin suureksi, että vaikka perussuomalaiset olisivat saaneet yksin enemmistön eduskuntaan, olisi kyseenalaista, mitä kehitykselle oli enää tehtävissä millään päivänvaloa kestävillä ja oikeusvaltiossa kyseeseen tulevilla keinoilla, hän pohtii elämäkertakirjassaan.
Halla-aho pohti myös sitä, että vaikka suurin osa suomalaisista halusi tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, yli neljä viidesosaa äänestäjistä äänesti edelleen puolueita, jotka kannattivat ja toteuttivat löysempää maahanmuuttopolitiikkaa.
– Miksi näin oli, oli mielenkiintoinen mutta lopulta irrelevantti kysymys. Se oli tosiasia, joka ei näyttänyt muuttumisen merkkejä. Aloin miettiä, miten paljon kannattaa pilata omaa elämäänsä yrittämällä pelastaa maata, joka selvästi ei halua pelastua, Halla-aho pohtii.
Kirjassa hän kertoo, että jos itse lakkaa uskomasta siihen, mitä tekee, alkaa tehdä politiikkaa näön vuoksi ja viran puolesta. Vaikka hän hyötyisi henkilökohtaisesti siitä, että viidennes äänestäjistä haluaa muutosta ja uskoo Halla-ahon kykyyn sitä tarjota, Halla-aho katsoi, että ei voisi itse jatkaa sellaisessa tilanteessa.
– Timo Soini ja hänen lähipiirinsä olivat vapaaehtoisesti omaksuneet tällaisen roolin. Olin pitänyt sitä eettisesti kestämättömänä, ja lopulta niin puolueen jäsenet kuin äänestäjät näkivät teeskentelyn läpi. En halunnut vajota samaan alennustilaan, Halla-aho sanoo.
Vaikka Halla-aho oli pohtinut synkkämielisestikin politiikan mielekkyyttä, sittemmin myös väistyessään perussuomalaisten puheenjohtajuudesta 2021, tekemiseen alkoi sittenkin löytyä mielekkyyttä uudella vuosikymmenellä.
– Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajuus antoi minulle uutta inspiraatiota, ja pääsin vähän yli pessimistisistä tunnelmistani. Yhtäältä tähän vaikutti se, että Riikka Purra sai niin hyvän otteen puolueen johtamisesta, Halla-aho kertoo.
Pitkä sairausloma ja sitä seuranneet vaativat mutta mielenkiintoiset ja tärkeiltä tuntuneet tehtävät keräsivät uutta virtaa kuudennen vuosikymmenensä aloittaneen päätöksentekijän henkiseen akkuun.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Puhemies Jussi Halla-aho haluaa asioiden olevan järjestyksessä. Järjestelmällisyyteen ja loogisuuteen pyrkiminen tarkoittaa samalla sitä, että epämääräisyys, epäjohdonmukaisuus ja ristiriitaisuus tuottavat Halla-aholle suurta epämukavuutta. Toisaalta kenties juuri näistä syistä Halla-ahosta on tullut poliitikko.
Puhemies Jussi Halla-aho on suuri Ukrainan ystävä, ja hän myös puhuu sujuvaa ukrainaa. Ukrainan kieleen ja kulttuuriin perehtymisen tuloksena Halla-aho päätyi syksyllä 2023 puhumaan Ukrainan parlamentille Kiovaan saaden koko parlamentin taputtamaan ja nousemaan seisaalleen osoittamaan suosiota. Tuoreessa elämäkertateoksessa kerrotaan, miten yliopisto-opintojen viivästyminen ohjasi Halla-ahon välivuotenaan opiskelemaan ukrainan kieltä.
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.
Ensi viikolla kirjakauppoihin ilmestyvä elämäkerta on ensimmäinen Jussi Halla-ahosta kirjoitettu auktorisoitu teos, eli kirjalla on päähenkilönsä hyväksyntä, ja Halla-aho on itse osallistunut aktiivisesti kirjaprojektiin muun muassa antamalla haastatteluita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pohdiskelee kysymystä Palestiinan tunnustamisesta, ja pitää asiaa epärealistisena. - Palestiinan tunnustamiselle ei tällä hetkellä ole sen enempää edellytyksiä kuin tarvettakaan. Palestiina ei ole itsenäinen. Ei ole näköpiirissä, että itsenäisyyden edellytykset voisivat toteutua. Ei ole uskottavaa, että tunnustaminen edistäisi näiden edellytysten toteutumista, Halla-aho kirjoittaa.
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Brutaaleja graffiteja julkisilla paikoilla, joissa veitsi on isketty Riikka Purran rintaan. Mielenosoituksessa banderolli, jonka kuvassa leikataan Purralta pää, tappouhkauksia sosiaalisessa mediassa ja kannustuksia tehdä perättömiä ilmiantoja ministeri Purrasta mielenterveyshuoltoon. Nyt riittää, vaatii perussuomalaisten naisjärjestö - ajojahdin on päätyttävä!
Lue lisää
