Hallituksen ympäristöpolitiikka etenee – Purra: Espanjalainen jättiyhtiö ja latvialaiset kuskit suomalaisten tilalle

Eduskunta alkoi tänään käsitellä pitkään valmistelussa ollutta jätelain muutosta. Osin esitys liittyy EU:n kesällä 2018 hyväksymään jätesäädöspakettiin, jonka keskeisenä tavoitteena on lisätä jätteenkierrätystä ja materiaalien tehokasta käyttöä. Toisaalta esitys kumpuaa hallituksen omista linjauksista.

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra huomautti keskiviikon lähetekeskustelussa, että toisin kuin ministeri Krista Mikkonen (vihr.) väitti, ainoastaan EU-puolen osalta esitys on kiireellinen. Sen sijaan sen kansallinen puoli, johon Purran mukaan ongelmat liittyvät, ei ole.

– Ei tämän paketin käsittelyn paikka oikeasti olisi keskellä koronatoimia, Purra totesi.

– Vaikka EU:sta tulee kaikenlaista, tämän paketin osalta sen unionipuoli on ongelmattomampi verrattuna kansalliseen puoleen, Purra korosti.

Negatiivisia vaikutuksia yrityksille ja työllisyydelle

Suomi on jätteen kierrätyksessä, kiertotaloudessa ja muutenkin ympäristönsuojelussa unionin A-luokkaa, ja se on lähtökohta tämänkin esityksen ymmärtämiselle, Purra sanoi.

Esitykseen tehtävät kansallisesti oleellisimmat muutokset liittyvät jätekuljetuksiin ja suomalaiseen niin sanottuun kaksoisjärjestelmään.

Kovan kritiikin vuoksi esitystä muutettiin siten, että kaksoisjärjestelmää ei purettaisi kokonaan, vaan kiinteistön haltijalla säilyisi kunnan niin halutessa mahdollisuus järjestää jätteenkuljetus sekajätteissä sekä sako- ja umpikaivolietteissä. Biojätteille ja pakkausjätteille materiaalista riippumatta esitetään kuitenkin ainoana vaihtoehtona kunnan järjestämää kuljetusta.

– Tällä tulee olemaan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia yrityskentässä, terveessä kilpailussa ja työllisyydessä, eikä muutoksen ole todettu olevan edes ympäristön kannalta optimaalinen – osin päinvastoin, sillä se tulee todennäköisesti vähentämään ympäristön kannalta rohkeiden kierrätys- ja kuljetusinnovaatioiden kehittämistä, Purra sanoi.

Yrittäjägallup näyttää hallitukselle yhä huonompia arvosanoja

Yksityiset kuljetusyritykset ovat jo vuosien ajan panostaneet pakkausjätteiden keräilyyn.

– Arvioiden mukaan sadat, jopa tuhannet, jätehuollon työpaikat ja useat yritykset ovat vaarassa. Tilanne olisi surkea missä tahansa tilanteessa, mutta korona-Suomessa se on erityisen ikävä. Markkinat keskittyvät, kilpailu vähenee ja etenkin pienempien yritysten toimintamahdollisuudet heikkenevät, Purra kritisoi.

– Mitä järkeä tässä on? Nykyisen toimivan kuljetusjärjestelmän lakkauttamista ei vaadi edes EU-sääntely, joten sen selän taakse on turha mennä. Kyseessä on irrallinen esitys ja isku toimialan yrittäjiä ja työllistäjiä kohtaan, Purra ihmettelee.

– Ei ole ihme, että tänään julkaistu yrittäjägallup näyttää hallitukselle yhä huonompia arvosanoja, Purra totesi.

Espanjalainen suuryritys ja ulkolaiset kuskit

Hallituksen esityksessä väitetään, että muutos ei ole niin oleellinen, koska pienet ja keskisuuret yritykset voivat osallistua kunnan tarjouskilpailuun ja kunta on velvoitettu markkinavuoropuheluun ja pilkkomaan hankinnat hankintasääntelyn mukaisesti.

– Tähän ei usko kukaan. Hankintaohjeita ja vuoropuhelua on kehitetty vuosikausia, ilman mainittavaa edistystä. Käytännön esimerkit kertovat, että kunnan keskitetyt hankinnat eivät ole helppoja pienille yrityksille. Monessa maakunnassa on saatu huonoja kokemuksia keskittämisestä, Purra sanoi.

– Sen seurauksena yksi suuri, ulkomainen toimija on voittanut kilpailutuksen. Miten olisi espanjalainen biojätteen suuryhtiö ja kuskit Latviasta ja Liettuasta? Tämä ei ole uhkakuva vaan todellisuutta, Purra kritisoi.

Purran mukaan markkinaehtoisesta kilpailusta kunnan keskitettyyn kuljetukseen siirtyminen ei ole tätä päivää, ei mistään suunnasta katsoen. Vanhan mallin säilyttäminen takaa kuntien mahdollisuuden edistää kilpailua alueellaan ja vaikuttaa myönteisesti yrittäjyyteen ja työllisyyteen.

– Kierrätystä on täysin mahdollista lisätä nykyisen mallin puitteissa, Purra korosti.

Kierrättäminen on nykyään helppoa, mutta se ei riitä

Purra kertoi puheenvuorossaan kierrättäneensä jätteensä ”jo silloin, kun se ei käytännössä vielä ollut mahdollista”.

– Kuljetin opiskeluaikana kartonkeja, metalleja, laseja ja muuta pitkän matkan, vaikka asuin Turun keskustan kupeessa. Onneksi tästä on menty eteenpäin, ja lähes kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus hoitaa oma osuutensa jätteiden ja materiaalien kierrätyksessä.

Purran mukaan ongelmia kuitenkin edelleen on, myös siinä, mitä kuluttajan toimien jälkeen tapahtuu. Esimerkiksi kotitalouksien muovijätteestä saattaa vain kolmasosa päätyä uusien muovituotteiden raaka-aineeksi – loput poltetaan energiantuotannossa.

– Muovin määrä tavallisen kansalaisen elämässä kasvaa koko ajan. On välttämätöntä lisätä muoviteollisuuden velvoitteita käyttää kierrätettyä raaka-ainetta.

Kuitenkin yleisesti ottaen ongelma on Purran mukaan sama kuin muuallakin.

– Kulutus kasvaa, sitä myötä jätteen määrä. Minkäänlaisella kierrätyksellä ei päästä hyvään lopputulokseen, mikäli kuluttamisen määrään ja laatuun ei keskitytä. Kuluttamalla tuotetaan jätettä, eikä se katoa, vaikka kuinka lajiteltaisiin, Purra huomautti.