Suomen rokotehankinnat EU:n yhteishankintojen kautta ovat kompastelleet ja takkuilleet. Rokotteiden saaminen on viivästynyt ja edelleen on epäselvää, kuinka nopeasti ja kuinka paljon suomalaisia saadaan rokotettua kesään mennessä. Monissa muissa EU-maissa on tehty yksilöllisempiä ratkaisuja, ja tuloksetkin ovat olleet sen mukaisia.

Perussuomalaisten kansanedustaja, 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra kehottaa vahvasti hallitusta panostamaan erityisesti rokotteiden saamiseen.

– Voisi myös miettiä sitä, pitääkö kaikessa olla aina EU:n selän takana vai kykenisimmekö ehkä tekemään muita päätöksiä. Aika moni EU-maa on miettinyt yksilöllisempiä vaihtoehtoja, näin esimerkiksi Tanska on toiminut, Purra sanoi eilen Ylen A-Studiossa.

Tanska on onnistunut saamaan maahan nopeasti paljon rokotteita. Maan terveysviranomaiset tiedottivatkin äskettäin, että kaikki koronarokotuksen haluavat tanskalaiset voisivat saada rokotteen jo kesällä. Myös esimerkiksi Saksa on hankkinut itsenäisesti miljoonia rokotteita ohi EU:n yhteishankinnan.

Ennakkotestien vaatiminen rajatestausta järkevämpää

Hallituksen lakiesitys, jolla on haluttu saada mahdolliseksi niin sanottu pakkotestaus rajoilla on valiokuntakäsittelyvaiheessa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai juuri valmiiksi mietintönsä, jonka lausumassa edellytetään, että hallitus valmistelee maahantuloon ennakkotodistuksiin perustuvan mallin.

Purra huomauttaa, että testaus rajoilla sitoisi paljon terveydenhuollon henkilökunnan resursseja.

– Siinäkin mielessä ennakkotestien vaatiminen olisi järkevämpää, koska se ei kuormita niin paljon meidän terveydenhuoltojärjestelmäämme. Meidän terveydenhuollon henkilökunnallamme on myös käyttöä muualla. On myös mahdollista laittaa rajaa kiinni jossain päin Suomea, mutta samalla kokonaisuuden on oltava kunnossa, eli kun ihmisiä tulee rajan yli, me kykenisimme vaatimaan testejä, Purra sanoi.

Vaalien järjestämiseen varattu aika valui hukkaan

Perussuomalaiset on tällä viikolla painottanut, että päätös huhtikuun kuntavaalien siirtämisestä järjestettäväksi 13. kesäkuuta on tehty kevyin perustein. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on vedonnut asiassa vahvasti THL:n laskemiin malleihin Suomen koronavirustilanteen mahdollisesta kehittymisestä kevään aikana.

Purra toteaa, että oikeusministeriöllä ja hallituksella olisi ollut vuosi aikaa valmistautua terveysturvallisten vaalien pitämiseen.

– Samaan on kyennyt moni Euroopan maa, monessakaan maassa vaaleja ei ole peruutettu. Suomessakaan ei olisi ollut mahdotonta ratkaista esimerkiksi kotieristyksessä olevien äänestämistä, koska heitäkään ei ole niin merkittäviä määriä. Etukäteen olisi myös pitänyt miettiä, miten voimme esimerkiksi äänestää ulkona, eli kyllä vaihtoehtoja olisi ollut. Me pidämme tärkeänä, että demokratiassa ja oikeusvaltiossa vaalit pidetään ajallaan.

– Totta kai perussuomalaiset ymmärtää, jos epidemiatilanne on niin paha, että vaaleja ei voi pitää. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että vaalien järjestämiseen on ollut aikaa valmistautua, Purra sanoi.

Onko vaalien siirtämisestä oikeasti hyötyä?

SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malmin mukaan suurin ongelma on se, että rokotteita ei ole saatu , eikä kansaa ole ehditty rokottaa tarpeeksi.

– Kyllä demokratiaan kuuluu myös se, että voi äänestää turvallisesti. Turvallisuus on nyt tässä se tärkein asia. Nyt myös ennakkoäänestyksen mahdollisuutta ollaan pidentämässä, Malmi sanoi.

Purra huomautti, että Malmin lausuman perusteella vaaleja tuskin on edes kesäkuussa.

– Tilanne ei kesään mennessä muutu merkittävästi. Nyt vaaleja siirrettiin alle kaksi kuukautta eteenpäin, ei esimerkiksi syksyyn. En tiedä, miten tämä on epidemiologisesti perusteltua tai THL:n graafien mukaan perusteltua. Riittääkö hallitukselle nyt alle kaksi kuukautta niiden kaikkien toimien tekemiseen, mitkä olisi pitänyt tehdä jo aiemmin?

Hallitus tarvitsee kunnon suunnitelman

Mikäli kuntavaalit siirtyvät kesäkuulle, hallitus joutuu huhtikuun kehysriihessä tekemään merkittäviä talouspäätöksiä ennen vaaleja. Hallituksen pitäisi kyetä elvyttämisen lisäksi myös tasapainottamaan julkista taloutta ja luomaan työpaikkoja.

Purra ei usko, että hallitus kykenisi saamaan aikaiseksi yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti vaadittavia päätöksiä.

– Sen näkee jo siitä, että hallituksessa on puolueita, jotka ovat juuri esittäneet uusia veroja ja menokohteita. On melko selvää, että järjestelmämme on ajamassa seinään. Paitsi että me tarvitsemme lisää työtä, tuottavuutta ja kilpailukykyä, niin meidän on välttämätöntä samalla tarkastella myös menoja.

– Samaan aikaan pitäisi siis kyetä tekemään rakenteellisia päätöksiä liittyen siihen, miten meidän menojamme priorisoidaan. Tilanne, jossa demografiset haasteemme ovat kaikkien tiedossa, työllisyysasteessa olisi paljonkin korjattavaa ja samaan aikaan on ne menot, niin tämä kokonaisuus ei ole kestävä, kuten kaikista madonluvuista jo tiedämme, Purra sanoi.

Hänen mukaansa hallituksella pitäisi olla suunnitelma.

– Selvä tie, mitä lähdetään kulkemaan ja missä sitten on edessä selviä muutoksia, mitä valtio tarvitsee kestääkseen.

SUOMEN UUTISET