Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) myöntää, että osallistuminen Irakin koulutusoperaatioon voi tuoda myös Suomen terrori-iskujen kohdemaaksi. Siitä huolimatta Suomen tulisi osallistua operaatioon. Tuomioja esitteli valtioneuvoston selonteon Irakin kansainväliseen koulutusyhteistyöhön osallistumisesta eduskunnalle tiistaina.
– Luonnollisesti olemme huomioineet sen, että ISIL:in vastaiseen toimintaan osallistuvat maat voivat kaikki olla järjestön terroritekojen mahdollisia kohteita. Toisaalta olisi naiivia ja vastuutonta uskoa, että osallistumattomuus yhteistyöhön terrorismia vastaan voisi suojella joutumasta terroritekojen kohteeksi, Tuomioja puntaroi.
Yhteistyöhön osallistuu noin 15 maata ja todennäköisesti Pohjoismaat, jos myös Ruotsi päättää osallistumisestaan, kuten se harkitsee nyt.
Saksan johtamaa
joukkojen koulutusta
Suomesta osallistuisi operaatioon enintään 50 sotilasta. He antaisivat peruskoulutusta Pohjois-Irakin peshmerga-joukoille ja osallistuisi Erbiliin perustettavan koulutuskeskuksen toimintaan osana normaalia joukkojen koulutusta.
Suomalaiset kouluttajat eivät menisi mukaan operaatioihin. Koulutuskeskuksen kehysvaltiona toimii Saksa, myöhemmin mahdollisesti Italia. Tuomioja korosti, ettei toiminnassa saa syyllistyä minkäänlaisiin ihmisoikeus- ja kansainvälisen humanitäärisen oikeuden rikkomuksiin. Tämä on myös koulutuksen periaate.
Piikki USA:lle?
Tuomioja antoi tällöin ehkä myös piikin joitakin maita päin.
– Haluamme olla tässä yhteistyössä sellaisten maiden kanssa, joille tämä on yhtä lailla tinkimätön periaate, Tuomioja painotti.
Suomi arvioi osallistumisen hinnaksi 15 miljoonaa euroa, mikä sisältyy hallituksen esitykseen vuoden 2015 lisätalousarvioksi. Puolustusministeriön osuus tästä on 9,2 miljoonaa euroa.
Tehtävä ei Tuomiojan mukaan poikkea Suomen jo Afganistanissa, Malissa ja Somaliassa tekemien tehtävien kanssa.
Myös Tuomioja painottaa varustuksen merkitystä: vaikka turvallisuustilanne on Kurdistanissa ollut kohtuullinen, pidetään väkivaltaisuuksia todennäköisinä. Myös puolustushallinnon ja suojelupoliisin yhteistyö on keskeistä koko operaation ajan.
Veli-Pekka Leskelä
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
Lue lisää
Lue lisää
