LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen hehkuttaa kolumnissaan, kuinka ulkomaalaisväestön kasvuun perustuva muuttovoitto lisää tarvetta muun muassa asunnoille ja palveluille. Hän jättää kuitenkin mainitsematta, että veronmaksaja joutuu maksamaan suurimman osan kustannuksista.
Helsinkiläisten määrä kasvoi viime vuonna peräti 11 000 henkilöllä eli historiallisen paljon, kertovat ennakkotiedot. Lokakuun lopussa stadilaisia oli jo 694 000. Tänä vuonna ylittyy 700 000 asukkaan raja, Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen kirjoittaa kolumnissaan.
Helsingin väestönkasvu perustuu jo suurelta osin maahanmuuttoon, minkä Pakarinenkin myöntää.
Väestönkasvu lisää tarvetta palveluille, koska maahanmuuttajat tarvitsevat samat palvelut kuin kantaväestökin.
– Tarvitaan lisää päiväkoteja, kouluja, terveyspalveluja ja joukkoliikennettä. Liikennejärjestelmänkin on pystyttävä palvelemaan kasvavaa asukasmäärää. Kasvava väestö tarkoittaa suurempaa asiakaspohjaa. Tämä hyödyttää erityisesti kauppaa, ravintola- ja matkailualaa, rakennusalaa sekä hyvinvointi- ja hoivapalveluja tarjoavia yrityksiä, kauppakamaripomo Pakarinen kirjoittaa.
Elinkeinoelämälle ja vuokranantajille maahanmuutto toki tarkoittaakin mukavia tulovirtoja. Sitä Pakarinen ei kuitenkaan mainitse kolumnissaan, että yleensä kustannusvastuu valuu tavallisten veronmaksajien rasitukseksi. Tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajat työllistyvät heikosti, ja niilläkin, jotka ylipäätään työllistyvät, työpaikka osuu matalapalkka-aloille, jolloin palkkatulot jäävät hyvin vähäisiksi verrattuna kantaväestöön.
Pääkaupunkiseudulla asuvien maahanmuuttajien palkkatulot ovat lähes puolet kantaväestöä heikompia.
Tulonsiirtoja nauttii jo melkoinen joukko työttömiä maahanmuuttajia. Kelan vuoden 2023 elokuussa julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2022 vieraskielisiä työttömyysetuuksien saajia oli 81 000, mikä oli neljännes kaikista työttömyysetuuksien saajista. Samana vuonna vieraskielisten osuus Suomen väestöstä oli noin yhdeksän prosenttia.
Kaikkiaan vieraskielisten Kela-tukiin hupenee jo yli miljardi euroa vuodessa.
Kauppakamaripomo Pakarisen mielestä väestönkasvu vahvistaa työvoiman saatavuutta.
– Ulkomainen muuttovoitto tuo mukanaan osaajia eri aloille, mikä helpottanee työvoimapulaa esimerkiksi teknologia-, hoiva- ja palvelualoilla, Pakarinen hehkuttaa.
Todellisuus on kuitenkin toisenlaista. Maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys näkyvät etenkin pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2024 Helsingissä jo joka kolmas työtön oli vieraskielinen. Espoon työttömistä 43 prosenttia oli vieraskielisiä ja Vantaalla 46,5 prosenttia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Aiempien hallitusten holtiton maahanmuuttopolitiikka paisuttaakin nyt ongelmia työmarkkinoilla.
Epäselväksi ei siis jää, miksi maahanmuuttoon perustuva väestönkasvu on elinkeinoelämän ja sitä tukevien lobbarien etu. Suomalaisen veronmaksajan etu tämä ei kuitenkaan ole, koska veronmaksajan velvollisuudeksi jää välillisesti kustantaa vieraskielisen väestön tarvitsemat palvelut ja asunnot.
Suomen Perusta -ajatuspajan johtaja, perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tuo esille, että samaan aikaan kun sosiaaliturvaan nojaava maahanmuutto lisää tavaroiden ja palveluiden kysyntää ja kasvattaa bisneksiä, elinkeinoelämää ei kiinnosta pennin vertaa maahanmuuton kielteiset vaikutukset julkiselle taloudelle ja suomalaisten turvallisuudelle.
Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen kertoo Helsingin Uutisten kolumnissa alastoman totuuden siitä, miksi elinkeinoelämä kannattaa avoimia rajoja ja väestönvaihtoa:
— Simo Grönroos (@SimoGronroos) January 18, 2026
"Julkisten palvelujen lisäksi myös yksityisten palvelujen kysyntä kasvaa. Yritykset, jotka osaavat… pic.twitter.com/7zCuocFEpc
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että Suomi ryhtyy välittömästi palauttamaan työttömiä maahanmuuttajia kotimaihinsa, koska heillä ei ole hyvää syytä olla Suomessa.
Tämä hallitus on joutunut korjaamaan ja korjaa viime kauden päätöksiä. Nyt vasemmistopuolueet yrittävät kaataa heidän oman ideologiansa seuraukset pelkästään nykyisen hallituksen syyksi, kansanedustaja Sanna Antikainen kuvaa.
Maahanmuutto on Suomessakin johtanut siihen, että vanhemmat pyrkivät usein järjestämään lapsensa eri päiväkotiin tai kouluun kuin siihen, mihin lapsi asuinpaikan perusteella menisi. Joissain tapauksissa vanhemmat vaihtavat jopa asuinpaikkaa halutun koulu- tai päiväkotipaikan saamiseksi.
Politiikka on periaatteessa yhteisten ja oman viiteryhmän asioiden ajamista. Kun valtakunta on taloudellisestikin kriisissä, näkökulma voisi perustellusti olla laajempi. Suomen keskusta yrittää pikkupolitikoinnilla pelastaa ydinalueidensa lukioita ja ääniä mutta ajaa samalla valtakuntaa yhä syvemmälle suohon.
Iltalehti kertoo tuoreessa talousjutussaan kuluttajien luottamuksen talouteen heikentyneen taas. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää liittää heikon kuluttajaluottamuksen sekä rakentamisen alamäen haittamaahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Mäenpää arvostelee erityisesti vastaanottokeskusten, tulkkauspalvelujen ja asuntorakentamisen roolia talouden rakenteissa ja kertoo Suomen eläneen yli varojensa.
Viikon suosituimmat
SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar on pitkään ajanut politiikassa maahanmuuton lisäämistä ja korostanut vastaanottokeskusten tarpeellisuutta. Samaan aikaan hän on itse toiminut hallitusjäsenenä yrityksessä, joka tuottaa näitä palveluita.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Iranin kansa ryntäsi riemuitsemaan kaduille heti kun tieto uskonnollisen diktaattori Ali Khamenein kuolemasta oli varmistunut. Pelon ja kauhun tilalle oli tullut toivo, joka näkyi ja kuului myös Iranin ulkopuolella.
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Useat voimakkaat räjähdykset ravistelivat Iranin pääkaupunkia Teherania lauantaina aamulla. Israelin armeijan mukaan iskujen kohteena oli muun muassa Iranin johdon kokous, joka tiettävästi pidettiin ajatolla Ali Khamenein palatsissa. Ainakin osa Iranin uskonnollisesta ja sotilasjohdosta on saanut surmansa.
New Yorkissa riehui tuikea lumimyrsky, joka toi puoli metriä lunta kaupungin kaduille. Manhattanilla väkijoukko innostui lumisotaan, joka lähti lapasesta. Poliisi tuli rauhoittelemaan tilannetta ja joutui hyökkäyksen kohteeksi. Pormestari vähätteli välikohtausta - ja pian sukset olivat taas ristissä muslimipormestarin ja virkavallan välillä.
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen keräämä lista kertoo korutonta kieltään siitä, miten kepu nykyisin pyrkii aktiivisesti peittelemään aiempia maahanmuuttolinjauksiaan. Äskettäinhän puolue oli vielä vaatimassa Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi tekemään töitä. Kepun maahanmuuttopolitiikka näyttääkin menevän minne tuuli milloinkin kuljettaa.
