Helsingin kaupunginhallitus myönsi 1,5 miljoonaa maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseen: ”Kaupunki laittaa rahat menemään ja toivoo parasta”

Helsingin kaupunginhallitus on myöntänyt tämän vuoden talousarvion määrärahoista lähes 1,5 miljoonaa euroa maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseen.

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen näki kaupungin esityksessa useita epäkohtia ja esitti sen palauttamista uudelleen valmisteluun. Rantasen esitystä vastustivat perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki muut valtuustoryhmät, joten se raukesi.

– Helsingin kaupungin yleisenä linjana tuntuu olevan, että laitetaan julkisia varoja maahanmuuttajien tukemiseen. Tämä ryhmä mainitaan kaikkein useimmin esimerkiksi Helsingin kaupunkistrategiassa, Rantanen ihmettelee.

– Kaupungin esityksessä on mielestäni ongelmallista se, ettei toimenpiteiden vaikuttavuudesta ole tehty minkäänlaisia tutkimuksia tai arvioita. Vaikuttaa siltä, että tarkoituksena on vain laittaa rahaa menemään ja toivotaan parasta.

Useita ristiriitaisuuksia

Helsingin kaupungin päätösehdotus pitää sisällään useita ristiriitaisuuksia. Esityksen perusteluissa sanotaan muun muassa, että määrärahat on tarkoitus kohdentaa sellaisille maahanmuuttajille, joiden kotouttamisprosessia voidaan edistää nopeilla ja räätälöidyillä toimenpiteillä.

Kuitenkin määrärahoja ollaan ohjaamassa hankkeisiin, joista työllistymisen ei voi odottaa olevan erityisen nopeaa, kuten kotona lapsia hoitaville maahanmuuttajille suunnattuun KOTIVA-hankkeeseen.

– KOTIVA on ollut toiminnassa jo vuodesta 2011, mutta sen vaikutuksia työllisyyteen ei ole esityksessä esitetty. Lähtökohtana veronmaksajien rahojen käytössä pitäisi olla, että rahoille on osoitettava tavoite ja myös seurattava sen toteutumista. On aivan hullunkurista, jos ei seurata ollenkaan, saadaanko rahoille vastinetta, Rantanen ihmettelee.

Rahan pumppaaminen ei auta

Tällainen politiikka johtaa siihen, että kotouttamistoimenpiteitä mitataan niihin käytetyn rahan eikä tulosten perusteella. Kun tarkastellaan kotouttamistoimenpiteiden tähänastista onnistumista, ei voi olla tulematta siihen johtopäätökseen, että pelkkä rahan pumppaaminen ei ole tehokas keino maahanmuuttajien työllistymisen lisäämiseksi.

– Esitys on täysin ristiriitainen siinäkin kohdassa, missä sanotaan kielitaidon olevan kotoutumisen ja työllistymisen edellytys, mutta kuitenkin rahaa osoitetaan muun muassa monikielisten valmentajien ja omankielisten työelämävalmentajien palkkaamiseen.

– Jos itse menisin asumaan esimerkiksi Kreikkaan, paljonko se motivoisi minua opiskelemaan paikallista kieltä, jos saisin kaikki palvelut myös suomeksi? Rantanen kysyy.

Positiivista diskriminointia

Kaupungin esitys on ongelmallinen myös tasapuolisuuden kannalta. Jos maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä pitää olla oikeus opiskella suomea työajallaan, pitäisi myös suomalaisilla työntekijöillä olla oikeus esimerkiksi toisen kotimaisen opiskeluun työaikana tasapuolisuuden nimissä.

– Tällainen positiivinen diskriminointi etnisen taustan perusteella on äärimmäisen lyhytnäköistä ja hölmöä politiikkaa. Jos halutaan lisää tasa-arvoa tähän maahan, ei se voi olla pidemmän aikavälin tie.

– Miten se edistää kotoutumista, jos maahanmuuttajat laitetaan eri asemaan jo rahanjaossa? Jos kaikki olisivat samalla viivalla, olisi todellisen integraation mahdollisuus olemassa. Nyt sellaista mahdollisuutta ei edes pyritä luomaan, sanoo Rantanen.

Rasistileiman pelossa kaikki käy

Rantasen esitystä asian palauttamiseksi uudelleen valmisteluun vastustivat kaikki ryhmät ja valtuutetut perussuomalaisia lukuun ottamatta. Kun kysymys on maahanmuutosta ja maahanmuuttajista, unohtuvat yleensä tasa-arvoa peräävien vihreiden ja vasemmistonkin vaateet, kun hyvää omaatuntoa ostetaan yhteisillä rahoilla.

– Siitä olen huolissani, ettei tarkan euron kokoomuskaan avaa näissä asioissa suutaan. Maahanmuutosta kun puhutaan, alkaa rasistiksi leimaaminen välittömästi, jos kyseenalaistaa yhtään mitään. Siinä pelossa ollaan sitten valmiita suostumaan hulluihinkin esityksiin, Rantanen pohtii.