

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Helsinkiläisimaami haki lähestymiskieltoa Iranin hallintoa vastustaville mielenosoittajille — hakemus hylättiin, pääosa imaamin oikeuskuluista valtion maksettavaksi
Helsinkiläisen Resalat-moskeijan imaami Abbas Bahmanpour ja hänen perheenjäsenensä hakivat laajaa lähestymiskieltoa neljälle iranilaiselle mielenosoittajille. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen 27.9.
Yksi mielenosoittajista on kirjailija Arvin Adriyan. Hän on ollut mukana kaikissa moskeijaa vastaan järjestetyissä mielenosoituksissa ja haluaa tuoda tapauksen julkisuuteen.
Käräjäoikeus toteaa ratkaisussaan Adryanin kohdalla, että hän on osallistunut mielenosoitukseen moskeijan edessä ja tätä mielenosoitusta ovat olleet turvaamassa poliisit. Videolta ei ole havaittavissa, että Adriyan kohdistaisi mitään fyysistä uhkaa lähestymiskiellon hakijoita kohtaan. Kyseessä on ollut mielenosoitus, jonka voidaan lähtökohtaisesti arvioida olevan mielenosoituksen kohteena olevalle vähintäänkin jonkin verran häiritsevää.
Asiassa ei ole kuitenkaan ilmennyt mitään sellaista, joka tekisi Adriyanin käyttäytymisestä tilanteessa sillä tavalla poikkeavaa, että osallistumista mielenosoitukseen voitaisiin pitää lähestymiskiellon määräämisen kannalta merkityksellisenä.
Mielenosoitukset alkoivat marraskuussa 2022
Suomessa asuvat iranilaiset ovat vaatineet moskeijan sulkemista. He ovat järjestäneet mielenosoituksia moskeijan edessä marraskuusta 2022 lähtien. Poliisi on ollut turvaamassa mielenosoituksia.
Suomen Uutiset kertoi 10.1.2023., kuinka moskeija oli järjestänyt muistotilaisuuden, jossa on kunnioitettu Iranin terroristijoukkojen, IRGC:n komentajan Qasim Soleimanin muistoa. Helmikuussa uutisoimme, kuinka imaami Abbas Bahmanpourin isä, moskeijan perustaja Majid Bahmanpour on toiminut IRGC:n palveluksessa. Samassa jutussa julkaisimme linkin iranilaisen tv-lähetyksen ohjelmaan, jossa isä Bahmanpour kertoo moskeijan saaneen rahoitusta Iranin hallinnolta.
BBC kiinnostui moskeijasta heinäkuussa
Heinäkuun alussa Suomen Uutiset sai puhelun BBC:n toimittaja Parham Ghobadilta Resalat-moskeijaan liittyvien uutisten pohjalta, jonka jälkeen uutinen pakolaistaustaisen iranilaisen ihmisoikeusaktiivin pahoinpitelystä nousi kansainvälisen median otsikoihin. BBC kertoi elokuussa, että naisen kimppuun hyökännyt mies on iranilainen Behrouz Hosseinpour, joka on toiminut vierailevana imaamina Helsingin Resalat-moskeijassa. Asiasta uutisoi myös yhdysvaltalaismedia Iran International.
Valtio maksaa oikeuskulut
Bahmanpour ja hänen perheensä ovat saaneet oikeudenkäyntiä varten valtion oikeusapua. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan valtion varoista maksetaan imaami Bahmanpourin avustamisesta 1 001,92 euroa. Bahmanpour velvoitetaan korvaamaan lupalakimiehen kuluista 20 prosentin omavastuuosuutta vastaava määrä 250,48 euroa.
Valtion varoista maksetaan myös Bahmanpourin perheenjäsenen avustamisesta lupalakimiehen kuluja 876,68 eurolla. Hänet velvoitetaan maksamaan 30 prosentin omavastuuosuus, joka on summaltaan 375,25 euroa.
Hakija Bahmanpourilla ja asianosaisilla on tällä hetkellä vireillä useita rikostutkintoja iranilaisia mielenosoittajia vastaan. Käräjäoikeuden asiakirjasta selviää, että tutkittavina rikosnimikkeinä ovat vainoaminen, kunnianloukkaus ja häirintä.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Qasim Soleiman Behrouz Hosseinpour Parham Ghobadi IRGC Majid Bahmanpour Arvin Adriyan Resalat-keskus ihmisoikeusaktivisti mielenosoitukset moskeijat terroristijärjestöt Imaamit Abbas Bahmanpour
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Khamenein hallintoa vastustavat iranilaiset opiskelijat vaativat Oulun yliopiston monimuotoisuuskoulutuksen perumista – taustalla kouluttajan isän ja veljen suhteet Iranin hallintoon

Britannia sulki suomalaisen Iranin IRGC:n terroristijoukoissa toimineen Bahmanpourin perustaman islamilaisen keskuksen Lontoossa

BBC ja Iran International: Helsingin Resalat-moskeijan vieraileva imaami hyökkäsi hallintoa vastustavan iranilaisnaisen kimppuun Itäkeskuksessa

Laittoman moskeijan johtaja MTV:n haastattelussa: “Sharia-laki sopii ihan mainiosti Suomeen”

Ilmapiiri kiristyy, helsinkiläinen kovan linjan moskeija kutsuu jäseniään Israelia vastustavaan mielenosoitukseen

Iranin islamistisen hallinnon yhteyksistään tunnetun Resalat-moskeijan 20-vuotisjuhlissa mukana kirkon virallisia edustajia
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.