
Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

LEHTIKUVA
Kaksi professoria lyttää tohtori Pekka Himasen loppuraportin Helsingin Sanomissa. Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta antaa murskaavan arvostelun raportin suurimpien tähtien, professoriksikin kiistanalaisesti tituleeratun Pekka Himasen ja hänen kuuluisan oppi-isänsä Manuel Castellsin osuuksista.
– Aloitetaan positiivisista asioista. Kieli on parantunut Sinisestä Kirjasta, ja osa tapaustutkimuksista on ihan asiallisia. Mutta Himasen ja Manuel Castellsin osuuksia lukiessa päällimmäinen tunne on sääli ja myötähäpeä, Haaparanta sivaltaa Helsingin Sanomissa.
Ei kelpaisi akateemiseksi tutkimukseksi
Haaparannan mukaan ainakaan Himasen tekemät osat eivät kelpaisi normaaliksi akateemiseksi tutkimukseksi.
– Olen omien tutkimusintressieni takia lukenut aika paljon yhteiskuntafilosofista kirjallisuutta, mutta olen amatööri. Jos minäkin silti näen nopeasti, että kirjallisuutta ei tunneta ja kehitelmät ovat naiiveja virityksiä, vaikea uskoa että tämä voisi tulla julkaistuksi millään normaaleilla kriteereillä.
”YK-ympäristöön sovellettu puppugeneraattori”
Tampereen yliopiston akatemiaprofessori ja sosioloti Pertti Alasuutari epäilee raportin tuoneen uutta tietoa
– Suoraan sanottuna en usko että mikään tässä kirjassa on syntynyt hankkeelle annetun rahoituksen pohjalta. Joukko yliopistoissa työskenteleviä ihmisiä on kirjoittanut esseitä aikaisempien tutkimustensa pohjalta, Alasuutari moittii.
Heikoimpana tekstinä hän pitää Fernando Calderonin arviointia inhimillisestä kehityksen uudelleenarvioinnista.
– Se on tekstinä jokseenkin jäsentymätön, ja jotkut sen lauseet vaikuttavat kuin YK-ympäristöön tehdyn puppugeneraattorin suoltamilta, Alasuutari arvioi.
ps verkkotoimitus
Viikon suosituimmat

Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää