Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan myönteisen turvapaikkapäätöksen sai viime vuonna noin 40 prosenttia päätöksen saaneista hakijoista. Vuonna 2016 luku oli 27 prosenttia.

Myönteisten päätösten nousua perustellaan mm. sillä, että hakijat ovat valituksissaan tuoneet esiin uusia perusteita turvapaikan saamiseksi. Yleisin uusi peruste on kristinuskoon kääntyminen.

– Tämä myönteisten turvapaikkapäätösten kasvu Suomessa on erittäin huolestuttava kehityssuunta. Se, että turvapaikanhakijat väittävät ”kääntyneensä kristinuskoon” ja näin huijaavat järjestelmäämme, ei saa olla mikään peruste myöntää henkilöille turvapaikkaa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen.

Hakemusten määrä laskenut muissa pohjoismaissa

Immosen mielestä on huolestuttavaa, että Suomella on – ainoana pohjoismaana – turvapaikkahakemusten määrä jäänyt vuositasolla korkeammaksi kuin ajalla ennen pakolaiskriisiä.

– Väestöllisesti Suomen kokoisiin Tanskaan ja Norjaan jätettiin kumpaankin viime vuonna vain 3 500 turvapaikkahakemusta, joka on tuntuvasti alempi kuin Suomen 5 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2017.

Hallitus ajaa löysintä politiikkaa

Ruotsissa myös turvapaikanhakijamäärät ovat tippuneet alimmilleen sitten 2000-luvun alun.

– Syynä Suomen korkeisiin turvapaikanhakijamääriin on Sipilän hallituksen tahtotila pitää Suomen turvapaikkapolitiikka oleskelulupien, perheenyhdistämisten ja rajakäytäntöjen suhteen pohjoismaiden löysimpänä, Immonen sanoo.

Suomesta haki viime vuonna turvapaikkaa 5 059 henkilöä.

SUOMEN UUTISET