Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta kiristämään maahanmuuttolakeja tuntuvasti, jotta maahanmuuton ongelmat, kuten jatkuvasti paheneva katujengirikollisuus, saadaan estettyä.

Viime torstain eduskunnan kyselytuntia Olli Immonen kuvaa farssiksi, sillä sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) ei vastannut selkeästi yhteenkään esitettyyn kysymykseen.

Immonen toistaa kirjallisessa kysymyksessään perussuomalaisten kyselytunnilla esittämiä kysymyksiä ja vaatii vastaukset kirjallisena.

– Suomi näyttää seuraavan Ruotsin katastrofaalista kehitystä, jossa katu- ja jengiväkivalta lisääntyvät yhteiskunnassa. Ruotsi on ampuma-aseväkivallan kärkimaa koko Euroopassa, mikä johtuu maan viranomaisten arvioiden mukaan epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Ruotsalaiset tiedotusvälineet uutisoivat jatkuvasti jengirikollisten välienselvittelyistä ja muusta järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvästä väkivallasta, Immonen alustaa kirjallisessa kysymyksessään.

Ongelmat tulevat Lähi-idästä ja Afrikasta

Immosen mukaan katujengirikollisuuden syyt Suomessa ovat seurausta pääasiassa Lähi-idästä ja Afrikasta suuntautuvasta sosiaaliperäisestä maahanmuutosta. Nämä ryhmät ovat yleisesti yliedustettuina väkivalta- ja seksuaalirikoksissa.

– Kyseisten ryhmien kotouttaminen on epäonnistunut kaikissa Länsi-Euroopan maissa, myös Suomessa, vaikka kotouttamiseen on käytetty miljardeja veronmaksajien rahaa.

Julkisuudessa on ollut paljon uutisia katujengeistä, jotka piinaavat etenkin pääkaupunkiseutua. Jengit koostuvat pääasiassa nuorista maahanmuuttajataustaisista henkilöistä. Vuoden 2020 syksyllä tiedotusvälineet uutisoivat, että useat viranomaiset ovat hyvin huolestuneita 100–150:stä pääkaupunkiseudulla liikkuvasta nuoresta ja nuorten taipumuksesta ratkoa ongelmia väkivallalla.

Sisäministeriä ei kiinnosta

Tiedotusvälineiden mukaan valtaosa kyseisestä nuorten joukosta koostui ulkomaalaistaustaisista nuorista. Suurimmalla osalla oli juuria Lähi-idässä, osa oli somalitaustaisten nuorten ryhmiä. Aseman lapset järjestöstä kommentoitiin tuolloin, ettei Helsingin kaduilla, esimerkiksi ydinkeskustassa tai Itäkeskuksessa ollut kaikille nuorille turvallista oleskella myöhään illalla.

Viime kyselytunnilla Immonen kysyi sisäministeri Mikkoselta, milloin hallitus tunnustaa ongelman ja kiristää tuntuvasti maahanmuuttolakeja maahanmuuton ongelmien, kuten katujengirikollisuuden estämiseksi.

– Valitettavasti Mikkonen ei ottanut tuolloin vastauksessaan sanallakaan kantaa kyseisen ongelman juurisyyhyn eli epäonnistuneeseen maahanmuuttopolitiikkaan tai maahanmuuttolainsäädännön tiukentamiseen, vaikka hän myönsi katujengien olemassaolon, Immonen sanoo.

Rikolliset karkotettava maasta

Immosen mukaan katujengirikollisuuteen on puututtava järein keinoin.

– Maahanmuuttopolitiikan tiukentamisen yhteydessä on tärkeää, että vakaviin tai toistuviin rikoksiin syyllistyvät maahanmuuttajat karkotetaan Suomesta nykyistä matalammalla kynnyksellä. Tämä on mahdollista ensimmäisen polven maahanmuuttajien kohdalla. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan myös Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten rikollisten karkottaminen on mahdollista.

Eduskunta vaati jo joulukuussa vuonna 2020, että hallitus huolehtii törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden nopeasta ja tehokkaasta maasta poistamisesta. Ministeri Mikkosen kyselytunnilla antamien vastausten perusteella voidaan päätellä, ettei näin ole toimittu, koska ministeri totesi, että maasta poistaminen on kyseisten henkilöiden kohdalla vain ”mahdollista”.

– Nykyisen ulkomaalaislain mukaan rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen ”voidaan” karkottaa maasta. Kuitenkin karkottamisen tulisi olla lähtökohtaisesti ehdoton toimenpide rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten kohdalla, Immonen vaatii.

Turvapaikka voidaan poistaa

Immonen harmittelee, ettei hallitus ole ottanut käyttöön mitään EU:n sallimia keinoja, joilla haitallisen maahanmuuton aiheuttamaa rikollisuutta voitaisiin ehkäistä.

– EU-direktiivin mukaan turvapaikka voidaan poistaa törkeän rikoksen tekijältä, mutta Suomi ei käytä tätä mahdollisuutta. EU-direktiivi mahdollistaa myös säilöönoton rikoksen perusteella palautettavien henkilöiden kohdalla. Tätäkään Suomi ei ole ottanut käyttöön, vaikka säilöönotto on ainoa toimiva keino saada ihmiset poistettua ja lisättyä kansalaisten turvallisuutta.

Immosen mielestä katujengirikollisuudesta on tehtävä myös poikkeuksetta koventamisperuste. Myös kansalaisuuslaki tulee hänen mukaansa tiukentaa.

– Esimerkiksi Tanskassa rangaistukset ovat jopa kaksinkertaiset rikoksista, joilla on yhteys jengien välienselvittelyihin. Lisäksi Suomen kansalaisuuslakia tulisi muuttaa niin, että vakavaan tai toistuviin rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen ei voi koskaan saada Suomen kansalaisuutta. Suomen kansalaisuus olisi myös pystyttävä perumaan tilanteessa, jossa Suomen kansalaisuuden saanut ulkomaalainen syyllistyy vakavaan tai toistuviin rikoksiin.

Helsingin käräjäoikeudessa maahanmuuttajajengin johtohahmoille annettiin hiljattain pitkät vankeustuomiot vakavista rikoksista. Tuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia. Tuomioita kovensi se, että rikokset oli tehty osana järjestäytynyttä rikollisryhmää. Samalla oikeuden päätöstä voidaan tulkita niin, että on tullut osoitetuksi, että Suomessa on järjestäytyneitä katujengejä.

Ruotsin tilanne jo liian paha

Immosen mukaan Suomeen suuntautuvasta haitallisesta maahanmuutosta aiheutuvat ongelmat, kuten turvattomuus, katuväkivalta, jengiytyminen, asuinalueiden eriytyminen, taloudellinen rasite ja kulttuuriset ongelmat tulevat jatkumaan ja pahenemaan niin kauan, kun Suomessa ei puututa ongelman todelliseen juurisyyhyn eli maahanmuuton liian suureen määrään kolmansista maista.

– Esimerkiksi Ruotsissa maahanmuuttoon liittyvien ongelmien on annettu kärjistyä jo siihen pisteeseen, että niitä on mahdotonta enää korjata. Ruotsissa on jo satoja lähiöitä, joiden väestönrakenne on muuttunut rajusti. Tukholmassa, Malmössä, Göteborgissa ja muissa isommissa kaupungeissa on monikulttuurisia ongelmalähiöitä, joissa levottomuudet ja väkivalta ovat arkipäivää. Suomi ei saa toistaa Ruotsin kohtalokasta virhettä. Maahanmuuttajarikollisten hyysäämisen on loputtava, Immonen vaatii.

SUOMEN UUTISET