Jälleen kaatui hallituksen hanke – Kiuru ei halunnut esitystä kontolleen

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona harvinaista näytelmää, jossa keskusteltiin pääministerin ilmoituksesta hallituksen rakennepolitiikan toteutumisesta. Kesken istunnon syntyi ilmiriita hallituksen koulutuspaketista.

Keskellä keskustelua hallituksen aitiosta käsin opetusministeri Krista Kiuru (sd.) ilmoitti yllättäen, että hän on jo eilen päättänyt vetää pois esityksensä 190 miljoonan euron säästöistä lukioiden ja muun keskiasteen koulutuksen menoista.

– En halunnut olla se ministeri, joka vie läpi tämän läpi, Kiuru sanoi ällistyneille kansanedustajille.

Puheeseen puuttui seuraavaksi pääministeri Alexander Stubb (kok.), joka sanoi, kuinka tämä keskustelu osoittaa, kuinka vaikeaa on tehdä rakennepoliittisia uudistuksia. Ja lueteltuaan numeroittain hallituksen hankkeet, joita etenkin keskusta oli vastustanut, hän sanoi:

– Uudistusta ei vedetä pois.

Keskustelun kuluessa ei tullut selväksi, kumpi linjaus piti lopulta paikkansa, vaikka sitä ministereiltä tivattiin. Kiuru, jota on eri kyselyissä luonnehdittu hallituksen heikoimmaksi ministeriksi, poistui pian aitiosta.

Kiuru: Oppositio vei pohjan säästöiltä

Kiuru sanoi aiemmin, että eduskunnassa oltiin yhtä mieltä kuntien tehtävien karsimisesta. Niitä jouduttiin karsimaan myös koulutuksesta. Hän puolusti hallituksen linjausta, jonka mukaan keskiasteen koulutuksen saatavuus taattaisiin antamalla koulutusvelvollisuus vahvemmille harteille, eli koulutusverkkoa harvennettaisiin. Näin kouluja säilyisi alueilla.

Tämän vuoksi oppilaitosten pitäisi hakea opetusoikeuttaan uudelleen opetusministeriöltä. Samalla karsittaisiin järjestämisoikeuksista 69 miljoonaa euroa. Sen lisäksi karsittaisiin keskiasteen koulutuksesta 190 miljoonaa euroa.

Oppositiopuolueet ovat tulkinneet, että tämä linjaus karsisi jopa kolmanneksen Suomen lukioista.

Stubb: Hanketta ei vedetä pois

Kiuru sanoi, ettei oppilaspaikkojen määrää haluttu laskea mekaanisesti, vaan haluttiin lisätä opetuksen tehoa ja opintopolkuja.

Oppositio onnistui kaatamaan lukioverkon karsinnan ja siihen liittyneen 69 miljoonan euron leikkauksen. Kiuru selitti silloin yllättäen, että kun karsintavaltuudet peruttiin, ei hän halua ryhtyä leikkaamaan juustohöylällä, kun juuri se haluttiin välttää.

– Kun tämä kaatui, emme voi säästää 190 miljoonaa euroakaan. Meillä ei ole vaihtoehtoa, vedämme pois rahoituslain, kun oppositio kaatoi järjestämislain, Kiuru sanoi.

Stubb sanoi silloin, ettei hanketta vedetä pois.

Paavo Arhinmäki (vas.) kysyi Stubbilta, kuinka tämä voi puolustaa rahoituslakia, kun opetusministeri esittää sen poistamista ja teki asian vuoksi poikkeuksellisen teon. Puoluetoveri Jukka Gustafsson puolusti Kiurua, että tämän ratkaisu on vastuullinen.

Soini: Kumpi
pitää paikkansa?

Puheenjohtaja Timo Soini (ps.) kysyi tällöin ministerien keskellä istuneelta valtiovarainministeri Antti Rinteeltä (sd.), kumpi tulkinta pitää paikkansa ja kumpi edustaa hallitusta.

– Kumpi on hallituksen kanta, kumman kohdalla nostatte peukaloa ylöspäin? Ja onko tämä oikeanlaista rakennepolitiikkaa? Soini ihmetteli.

Ben Zyskowicz (kok.) yritti vielä puolustaa: oppositio moittii, etteivät rakenneuudistukset etene ja samalla juhlitaan uudistuksen kaatumista.

– Rakenneuudistusta koskevasta raportista voi lukea, että hallitus on tehnyt ristiriitaisia päätöksiä: lukuisat päätökset eivät ole olleet keskenään hierarkkisessa järjestyksessä ja ne ovat olleet keskenään ristiriitaisia. Ensin on tehty päätös ja sitten toinen, joka vie edelliseltä pohjan pois, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström huomautti.

Rinteen mukaan opetuksen rahoitus- ja järjestämislait ovat keskenään kytköksissä ja kun järjestämislaki kaadettiin, täytyisi ilmeisesti rahoituslakiakin muuttaa. Virkamiesten mukaan siihen täytyisi tehdä tekstimuutoksia, jotka eivät ole lyhyessä ajassa mahdollisia. Hän sanoi, että asiasta neuvotellaan vielä tänään keskiviikkona.

– Emme tiedä vielä, mitä koulutuspaketilla tehdään, Stubb sanoi.

”Miksi kokoomuksen
aikana aina lama?”

Aiheeseen tuntui sopivan luontevasti myös Pentti Kettusen (ps.) kysymys:

– Mistä johtuu, että aina kun kokoomus on vallassa, Suomeen tulee lama? Näin kävi niin 1930-luvulla kuin 80-luvulla – ja vielä tämänkin hallituksen aikana. Ja aina tulee omaisuuden uusjako.

Tähän ei Stubb tohtinut vastata.