Rikollisjengit pyrkivät maksimoimaan tulonsa ja pesemään huumerahoja uimalla sisään yhteiskunnan ytimeen. Erityisesti sotesektori kiinnostaa rikollisverkostoja. Siellä liikkuvat valtavat rahat ja suurimmat mahdollisuudet. Samalla rikollinen toiminta on selkeä uhka koko hyvinvointijärjestelmälle.

Ruotsin talousrikoksia tutkiva virasto Ekobrottsmyndigheten varoitti lokakuun alussa siitä, että järjestäytynyt rikollisuus pyrkii yhä pontevammin tunkeutumaan terveydenhuollon miljardiapajille.

Viranomaisten valppaus ei ole valvojan mukaan ollut riittävää ja kehityssuunta on huolestuttava.

Rikollinen raha sijoitetaan yrityksiin, jotka toimivat terveydenhuollon eri sektoreilla hoivabisneksestä henkilövuokrauksen kautta hammashoitoon asti. Rikollisesta rahasta tulee valkopestyä ja laiton pääoma antaa yritykselle heti alusta ilmeisen kilpailuedun.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa liikkuvat rahat ovat perinteisesti suurin menoluokka valtion budjetissa. Siksi on ymmärrettävä, että rikolliset suuntaavat sinne, missä saalistamisen taloudelliset mahdollisuudet ovat suurimmat.

Huumekaupasta hoitobisnekseen

Rikollisten itsensä tai lähipiirin omistama yritys pyrkii petosten, kiristyksen tai korruption avulla lyömään reiän yhteiskunnan hunajapurkkiin ja törkeästi juoksuttamaan yhteisiä verovaroja omaksi hyödykseen.

Yritysten todellinen omistuspohja pyritään hämärtämään bulvaanien ja väärennettyjen henkilötietojen avulla.

Näin rikollisuus taittuu huumekaupasta yhä sofistikoidumpaan muotoon, kuten on aiemmin nähty vaikkapa verkkorikollisuuden kohdalla. Samalla sotesektorin rahoitus vaikeutuu entisestään ja kansa kärsii rikollisjengien lihoessa.

Ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion matka kohti kehitysmaata ottaa uusia kierroksia.

Rikolliset hyödyntävät poikkeusoloja

Talousrikostutkimusvirasto on parhaillaan nostamassa syytteitä kahta jengirikollista ja naisyrittäjää vastaan törkeistä veropetoksista. Kyseinen yritys sai kunnalta korvausta perhekotipaikkojen järjestämisestä lapsille ja nuorille.

Kun toiminnasta tuli sittemmin luvanvaraista paljastui, että yrityksen taustalla olevilla henkilöillä oli konkurssi- ja rikollisuustaustaa. Yhdellä syytetyistä oli yhteyksiä ”Kurdikettu” Rawa Majidin Foxtrot-verkostoon.

– Systeemin sisälle uidaan usein kriisien yhteydessä. Pakolaisaallon vuonna 2015 näimme kuinka moottoripyöräjengit ja muut rikollisverkostot pyrkivät hyötymään vastaanotto- ja tukiasumisen järjestämisestä, sanoo erikoistutkija Sara Persson Dagens Nyheterissä.

200 miljardin apajat

Toinen esimerkki ovat väärennetyt testitulokset ja todistukset. Näitä tapauksia tuli esiin koronakriisin yhteydessä.

Ruotsin kunnat ja alueet ostivat vuonna 2021 yksityiseltä sektorilta palveluita 194 miljardilla kruunulla. Pelkästään Tukholma osti palveluita 21 miljardilla eurolla.

Porvarihallitus on kutsunut koolle alan toimijat keskustelemaan tarvittavista lainmuutoksista soterikollisuuden kitkemiseksi yhteiskunnasta.

SUOMEN UUTISET