Joutsenlahti: Suomen Uutisten paluu on kulttuuriteko

Suomen Maaseudun Puolueen pää-äänenkannattaja Suomen Uutiset palaa kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen palvelukseen perussuomalaisten avoimena verkkouutispalveluna Perussuomalainen-lehden rinnalla. Maailma on kuluneiden vuosikymmenten aikana ehtinyt muuttua paljon. Aatteen veteraanit muistelevat, millainen Suomen Uutiset oli SMP:n aikaan.

Kansanedustaja ja pitkän linjan kunnallispoliitikko Lea Mäkipää muistelee Suomen Uutiset -lehden olleen ulkoasultaan mustavalkoinen toisin kuin tänä päivänä ilmestyvä, värikäs Perussuomalainen.

– Suomen Uutiset oli tavallaan enemmän järjestölehti, poliittinen jäsenlehti, toisin kuin yleispoliittinen Perussuomalainen-lehti. Suomen Uutiset oli SMP:n pää-äänenkannattaja, jota jäsenet odottivat, koska muuta tiedon kanavaa ei ollut, Mäkipää kertoo.

Maaseudun asialla

Lehti oli arvossaan erityisesti kannattajien keskuudessa, koska painosmäärä oli pienempi. Varsinkin vaalien alla lehti koettiin tärkeäksi ja sitä jaettiin väsymättä maakunnissa. Puolueen poliittisena lehtenä Suomen Uutiset pysytteli tiukasti asialinjalla.

– Kielenkäyttö oli kansanomaisempaa ja lehti myös ohjeisti lukijoitaan. Ulkopuolisten kirjoituksia Suomen Uutisissa oli vain vähän. Maaseudun asioita käsiteltiin huomattavasti enemmän kuin nykyään. Tyypillisiä aiheita olivat pien- ja perheviljelmän tila ja lapsiperheet. Lehti suunnattiin enemmän maaseudulle ehkä siksikin, että potentiaaliset äänestäjät olivat siellä. Korkeasti koulutettuja äänestäjiä SMP:llä oli vähemmän, Mäkipää aprikoi.

Rötösherrat ja talonpojan tappolinja

Veikko Vennamon kirjoituksia Suomen Uutisissa nähtiin usein. Lehteen haastateltiin paljon SMP:n hallitusaikojen ministereitä eli Veikko Vennamoa, Urpo Leppästä ja Raimo Vistbackaa. Hallituksen tekemiset olivat tyypillisiä juttuaiheita.

– Rötösherrat ja talonpojan tappolinja – nämä olivat esillä noihin aikoihin, samoin kuin rintamamiesten ja -naisten asiat. Itse SMP:n varapuheenjohtajana liikkuessani ympäri Suomea sain paljonkin tilaa lehdessä, sanoo Mäkipää.

Mäkipään ensimmäinen haastattelu Suomen Uutisissa julkaistiin sen jälkeen, kun hän pääsi eduskuntaan vuonna 1983.

– Muistelen, että tuolloin eduskunnassa oli aina meidän toimittajamme tekemässä juttuja eduskunnan toiminnasta. Viikoittain julkaistiin äänestystuloksia ja miten itse kukin oli niissä äänestänyt. Joko äänestyksiä oli tuohon aikaan huomattavasti vähemmän tai sitten vain tärkeimmät julkaistiin, Mäkipää pohtii.

Kihniöläispoliitikko muistaa myös elävästi Tshernobylin räjähdyksen vuonna 1986 ja Suomen Uutisissa ilmestyneen kuvan SMP:läisten marssista ydinvoimaa vastaan.

Lehden ilmestyminen varmistettiin
vaikka vekselillä

Mikko Vainio, 91-vuotias veteraanikansanedustaja Lahdesta, toimi aikoinaan Suomen

Uutisten taloudenhoitajana. Vainio muistelee lehden taloudellisen tilanteen olleen hyvin tiukalla koko SMP:n olemassaoloajan. Lehti oli kuitenkin yleisölle ja puolueväelle niin tärkeä, että sen ilmestyminen maksettiin vaikka vekselillä, jos rahaa ei ollut.

– Muistan ainakin yhden tilanteen 70-luvun alkupuolelta SMP:n hajaannuksen aikana aivan eduskuntavaalien alla, kun lehden ilmestyminen oli vaakalaudalla. Rahaa ei ollut. Ei auttanut muu kuin laittaa nimet alle vekseliin, jotta lehti saatiin ilmestymään, Vainio muistelee.

SMP:n aikana oman lehden merkitys oli puolueväelle hyvin suuri, paljon suurempi kuin nykyään. Muita tiedotusvälineitä ei ollut kuin radio, jossain vaiheessa mustavalkoinen televisio tuli mukaan kuvaan.

– Kansa toimitti meille kirjeiden välityksellä omia ongelmiaan, jotka me puimme sanoiksi ja saatoimme lehden välityksellä julkisuuteen. Sillä oli kansalle hyvin suuri merkitys aikana, jolloin tiedonvälitys oli hyvin paljon niukempaa nykyaikaan verrattuna, Vainio kertoo.

Elämä oli vuoristorataa

Suomen Uutisten merkitys puolueen ja aatteen viestinviejänä oli suuri koko SMP:n ajan, vaikka elämä oli myrskyisää kannatuksen rajujen nousujen ja laskujen myötä.

– Melkoista vuoristorataa se oli meille kaikille, että saatiin lehti yleensä ilmestymään. Kaikki velat saatiin kuitenkin lopulta maksettua, Vainio toteaa.

Jos vertaa Suomen Uutisia nykyisin ilmestyvään Perussuomalaiseen, oli SMP:n lehti nykyistä kansanomaisempi. Käytetty kieli oli voimakkaampaa kuin nykyään, mutta aika ja tilanteetkin olivat erilaisia.

-Kun haavat olivat suurempia, myös lääkkeet olivat kovat. Painostus SMP:tä kohtaan oli todella rajua, ja sitä vastaan joutui puolustautumaan kovemmilla aseilla, selittää Vainio.

Veikon palsta oli erityisen suosittu

Eduskunnan 2. varapuhemies, rovasti Anssi Joutsenlahti Kankaanpäästä muistaa Suomen Uutiset jäsenistölleen hyvin tärkeänä, aina tervetulleena tiedonvälittäjänä. Joutsenlahden istuessa SMP:n kansanedustajana vuosina 1979-1987 Suomen Uutiset ilmestyi viikoittain.

– Kaikkein innokkaimmin luettiin ja odotettiin Veikko Vennamon puheenjohtajapalstaa, jossa käsiteltiin ajakohtaisia, päivänpolttavia kysymyksiä. Palstan ansiosta puolueväki pysyi ajan tasalla siitä, mitä päivänpolitiikassa tehtiin ja mikä oli SMP:n kanta mihinkin asiaan. Vieläkin pitää ihmetellä Veikon aktiivisuutta, Joutsenlahti kertoo.

Myös Joutsenlahdella oli Suomen Uutisissa oma palsta, Anssi pakisee, johon oli logon suunnitellut hänen enonsa Kauko Räike. Joutsenlahti sai muun muassa tehdä herättäjäjuhlilta jutun vuosittain, valokuvan kera. Suomen Uutisten jokaisessa numerossa oli myös hartauskirjoitus, jonka yleensä kirjoitti SMP:n luottopappi Eino Sares.

– Erityisen hyvin muistan, kun haastattelin kuuluisan kaatajan Niilo Ylivainion hänen kotonaan Lapualla. Se oli muistorikas tilaisuus, Joutsenlahti muistelee.

Lukijoilleen tärkeä tiedonvälittäjä

Erityisellä lämmöllä Joutsenlahti muistelee Suomen Uutisia luotsanneita päätoimittaja Reijo Enävaaraa ja hänen puolisoaan, toimitussihteeri Leena Enävaaraa, jotka olivat persoonallisia, hyvin miellyttäviä ihmisiä.

– Vuoden 1983 niin sanotun SMP:n jytkyn jälkeen Reijokin valittiin eduskuntaan, melkein vasten tahtoaan. Se oli hänelle niin kova paikka, ettei hänen sydämensä sitten kauan kestänytkään, Joutsenlahti muistelee hiljaisena.

Suomen Uutiset oli tiedonvälittäjänä hyvin tärkeä niin lukijoilleen kuin varmasti myös puolueen nousun ja aatteen leviämisenkin kannalta. Siihen aikaanhan media pimensi SMP:n julkisuuden valokeilasta vielä paljon nykyistäkin tehokkaammin.

– On hienoa, että Suomen Uutiset palautetaan poliittiselle kartalle. Se on kulttuuriteko ja pieteettinen teko, Joutsenlahti kiittelee.