Juuso: Rajapassin käyttöönotto Tornionlaaksossa selkiyttäisi nykyistä tilannetta

Tornionlaaksossa on virinnyt ajatus rajapassista. Se oikeuttaisi alueen asukkaat kulkemaan vapaasti länsirajan alueella myös nykyisten liikkumisrajoitusten aikana. 13 rajakunnan muodostama Tornionlaakson neuvosto on tehnyt aloitteen asiasta Suomen sisä- ja ulkoministeriöille elokuussa.

Suomen länsirajalla on aikaisemmin ollut käytössä rajapassi paikallisille asukkaille. Rajapassin myönsi nimismies, ja se poistui käytöstä vuonna 1957. Rajapassin käyttöönotto helpottaisi rajavartijoiden työtä ja selkiyttäisi toimintaa rajalla koronaepidemian seurauksena asetettujen liikkumisrajoitusten aikana. Se turvaisi normaalin liikkumisen alueen asukkaille ja elinkeinoelämälle.

– Ministeri Ohisalo on tänään ilmoittanut, että liikkumisrajoituksia poistetaan rajayhteisöjen jäseniltä. Käytännön toteutuksen kannalta täytyy rajavartijoiden pystyä todentamaan henkilön kuuluminen tähän rajayhteisöön, korostaa perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso, joka on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Asukkaat ovat epätietoisia

Suomen ja Ruotsin rajaseutu on monella tavalla erilainen alue muuhun maahan verrattuna. Raja-alueella on aivan tavallista, että asutaan toisessa maassa ja käydään töissä toisessa maassa. Alueen elinkeinoelämän palvelurakenne on muodostunut niin, että osan palveluista saa vain toiselta puolelta rajaa.

– Koronaepidemian seurauksena voimassaolevien liikkumisrajoitusten vuoksi nykyinen tilanne aiheuttaa eriarvoisuutta ja vaikeuttaa niin asukkaiden kuin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Asukkaat ovat epätietoisia, saavatko he käydä kaupassa rajan toisella puolella vai eivät. Rajapassin käyttöönotto toisi monia hyötyjä, Juuso arvioi.

Perheet vaikeassa tilanteessa

Ruotsin rajakuntien asukkaista 20-40 prosentilla on Suomen kansalaisuus tai molempien maiden kansalaisuus. Silloin heillä on perustuslain liikkumisvapauspykälän mukainen oikeus käydä Suomessa. Monissa perheissä toinen puolisoista on Suomen kansalainen ja toinen Ruotsin kansalainen.

– Monesti niissä perheessä, joissa toinen puoliso on Suomen kansalainen ja toinen Ruotsin kansalainen, lapset ovat Ruotsin kansalaisia. Nykyisten liikkumisrajoitusten mukaan Ruotsin kansalainen saa ylittää rajan ainoastaan, jos hän käy töissä Suomen puolella tai muun painavan syyn vuoksi. Liikkumisrajoitusten koetaan aiheuttavan eriarvoisuutta monissa tilanteissa.

– Tornion ja Haaparannan alueella rajan ylittävää työssäkäyntiä on erittäin paljon, on yhteinen kielikoulu, opiskelijoita tulee Ruotsista Suomeen, lasten vanhemmat voivat asua eri maissa. Rajapassin käyttöönotto selkiyttäisi tilannetta monella tavalla. Lisäksi rajan molemmin puolin kunnissa epidemian tartuntatilanteet ovat tällä hetkellä melko samanlaiset, jolloin sekään ei olisi esteenä rajapassin käyttöönotolle, Juuso sanoo.

Rajoituksia kuntakohtaisesti

Juuson mukaan tartuntatilanteen muuttuessa huonompaan suuntaan jossakin kunnassa voitaisiin rajanylitysoikeutta sen perusteella väliaikaisesti rajoittaa kuntakohtaisesti.

– Rajapassin saisivat kaikki rajakuntien asukkaat. Tornionlaakson neuvoston alueella rajakunnissa asukkaita on noin reilut 68 000. Rajapassin käyttöönotto selkeyttäisi terveysturvallisuuden ylläpitämistä länsirajalla ja se helpottaisi rajavartijoiden työtä ja heidän tehtäväänsä.