Kansainvälisen oikeuden professori myötäili perussuomalaisia: Lakiin voidaan säätää hätätilapykälät laajamittaisen maahantulon varalta

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pohjusti Ylen A-Studiossa eduskunnassa tänään käytävää välikysymyskeskustelua, joka koskee Suomen varautumista siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen. Ylen ohjelmassa vieraana nähtiin myös vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela, joka puhui paljon, mutta jälleen kerran asian vierestä.

Valko-Venäjän Puolaan kohdistama hybridioperaatio uhkaa levitä laajemmin EU-alueelle ja myös Suomeen. Mitä Suomi voi nyt tehdä, jos rajoille ilmestyy yhtäkkiä suuria ihmisjoukkoja hakemaan turvapaikkaa, ja voisiko Suomi sulkea rajat, jos ihmisvirtoja ohjattaisiin rajalle painostustarkoituksessa? Tilanteesta keskusteltiin eilen tiistaina Ylen A-Studiossa.

Suomea velvoittavat useat kansainväliset sopimukset muun muassa maahantulon edellytyksistä ja oikeudesta hakea turvapaikkaa. Voisiko Suomi poikkeuksellisessa tilanteessa rikkoa sopimuksia?

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi totesi, että vaikka sopimukset on tehty noudatettaviksi, sopimuksissa on harmaita kohtia ja joihinkin sopimuksiin myös sisältyy poikkeustilanteita koskevia määräyksiä. Koskenniemen mukaan sopimuksien ”innovatiivinen soveltaminen” on yksi vaihtoehto mahdollisessa poikkeustilanteessa.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra huomautti, että kansainvälisiä sopimuksia voidaan tulkita monella tavalla tälläkin hetkellä – myös EU:n piirissä.

– Jo vuoden 2015 siirtolaiskriisissä tietyt EU:n omat säännöt lakkasivat olemasta voimassa. Esimerkiksi turvapaikanhakijoita ei koske vapaa liikkuvuus Schengen-alueella, mutta silti heidän annettiin kulkea Euroopan läpi.

– Ikään kuin nämä instituutiot ja lainsäädäntö vain lopettavat de facto toimimasta, mutta se ei tarkoita sitä, että ne olisivat murtuneet, niitä vain tulkitaan innovatiivisella tavalla, Purra sanoi.

Hän muistutti, että Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja Geneven pakolaissopimuksesta on useita erilaisia tulkintoja.

– Euroopassakin on maita, kuten Norja, Tanska ja Itävalta, joilla on hätätilapykälät omassa laissaan. Ne voivat lopettaa ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia laajan maahantulon yhteydessä.

Vihreiden Suomela esitti kaartelevaa puhetta

A-Studiossa oli myös vihreiden puheenjohtajana sijaistava kansanedustaja Iiris Suomela. Hän ei juurikaan sanonut mitään itse asiasta eli siitä, miten ja millä edellytyksillä mahdollinen Suomen rajalle kohdistuva painostamisyritys voitaisiin ratkaista.

Suomelan puhe polveili ja vaelteli milloin missäkin asian liepeillä. Suomela mainitsi ympäripyöreästi, että Suomen kaltaiset pienet maat olisivat eniten häviämässä kansainvälisen järjestyksen murentuessa.

– Vakaudessa ja rauhassa on ihmiselämän pohja, mutta myös kannattavan taloudellisen toiminnan, kaupan ja viennin pohja. Jos lähdetään syömään kansainvälisten sopimusten uskottavuutta, se kapsahtaa omaan nilkkaan, Suomela runoili.

Purra huomautti Suomelalle, että nykyään ongelma on siinä, että turvapaikkajärjestelmä ei enää toimi siten, kuin esimerkiksi Geneven sopimuksessa 1951 ajateltiin sen toimivan.

– Järjestelmässä liikkuu monenlaisia virtoja, siellä on sekä vainoa pakenevia, että parempaa elintasoa etsiviä ihmisiä. Tämä on inhimillistä, mutta järjestelmää ei ole luotu sitä varten. Vastaavasti järjestelmä ei tunnista hybridioperaatioita, joissa vihollinen käyttää siirtolaisia ruutina, Purra sanoi.

Oikeusprofessori: Sopimukset ovat vanhentuneita

Myös professori Koskenniemi myönsi, että kansainväliset pakolaissopimukset, kuten Geneven sopimus, ovat jääneet ajastaan jälkeen.

– Ilman muuta ne (sopimukset) ovat sisällöltään vanhentuneita, ne on tehty aivan toisenlaiseen aikaan. Ilman muuta Geneven sopimusta pitäisi uudistaa, sillä vuoden 1951 ajatukset siitä, minkälaisia pakolaisia Euroopassa nähtäisiin, olivat aivan erilaisia kuin tällä hetkellä. Valitettavasti tämänhetkisessä poliittisessa tilanteessa sopimusta ei liene mahdollista olennaisesti uudistaa.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) on aiemmin esittänyt näkemyksenään, että kansainvälisten sopimusten mukaan Suomen tulisi kaikissa tilanteissa pitää vähintään yksi rajanylityspaikka auki, koska Ohisalon käsityksen mukaan rajan sulkeminen olisi kansainvälisten sopimusten rikkomista.

Koskenniemi esitti, ettei asia ole aivan näin yksinkertainen.

– Siinä liikutaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) harmaalla vyöhykkeellä. EIS edellyttää, että valtio antaa jonkinlaisen mahdollisuuden jättää hakemus, mutta merkitseekö tämä sitä, että sisääntulopaikkoja tulisi olla tietty määrä vai voidaanko käyttää transit-linjoja kuten Unkarissa, kaikki tämä on sopimuksen tulkintaa. Tulkinnassa tarvitaan innovatiivisuutta ja tällaiseen tilanteeseen poliittiset päättäjät ja viranomaiset kutsutaan, kun kyse on mahdollisesta hybridihyökkäyksestä.

Hakemusten vastaanotto voitava lopettaa väliaikaisesti

Oppositio perussuomalaisten johdolla jätti viime viikolla hallitukselle välikysymyksen siirtolaisvirtoja hybridioperaationa käyttävään toimintaan varautumisesta. Hallitus vastaa kysymykseen keskiviikkona.

Perussuomalaiset haluaa lakiin vastaavat hätätilapykälät kuin Norjassa, Tanskassa ja Itävallassa jo on.

Purra taustoitti vaatimusta.

– Kyse on siitä, että laajamittaisen maahantulon yhteydessä, erityisesti kun voidaan epäillä hybriditoimintaa, on mahdollista väliaikaisesti lopettaa turvapaikkahakemusten vastaanottaminen.

– Se, missä tilanteessa kyse on hybridioperaatiosta, on tulkintaa. Tällä hetkellä on laaja yksimielisyys siitä, että Euroopassa on meneillään hybridioperaatio, mutta vielä vuonna 2015 tästä puhuttiin vähemmän.

Vihreiden Suomelalta kysyttiin vihreiden näkemystä hätätilalainsäädännöstä. Suomela ei vastannut kysymykseen, vaan alkoi jälleen puhua ohi aiheen.

Suomelan mukaan olisi jo olemassa normaaliolojen lainsäädäntöä, joka soveltuisi nykyiseen tilanteeseen.

– Lukashenkan pyrkimyksenä on horjuttaa EU:n demokratiaa, yhtenäisyyttä ja arvoja ja levittää disinformaatiota, jolla pyritään vaikuttamaan poliittisiin järjestelmiin. Kyse on siis myös ulkopolitiikan asiasta eikä maahanmuutosta. Siksi on tärkeää, että on yhteinen määritelmä hybridioperaatiolle ennen kuin mietitään lainsäädäntötoimia, Suomela päästeli.

Turvapaikkaan ei ole oikeutta itse valitsemastaan maasta

Suomen Uutiset kertoi viime viikolla, että esimerkiksi EIS sisältää artiklan, joka mahdollistaa sopimusvelvoitteista poikkeamisen kansallisen hätätilan aikana.

Koskenniemi viittasi A-Studiossa samaan lainkohtaan. Professorin mukaan hätätilapykälät, joita perussuomalaisetkin vaativat, on mahdollista tehdä sisällöllisesti kansainvälisen oikeuden mukaiseksi.

– Olisi tärkeää, että hätätilalaissa otettaisiin huomioon EIS:n hätätilaa koskevat määräykset. EIS sallii useimmista sopimuksen määräyksistä poikkeamisen sopimuksessa määritellyn hätätilan aikana. Jos säädetään hätätilalaki, joka noudattaa tätä, nähdäkseni tässä ei ole mitään ongelmaa.

Purra muistutti, että pakolaisen asemaa koskeviin sopimuksiin on kirjattu oikeus hakea turvapaikkaa, mutta sopimusjärjestelmä ei takaa esimerkiksi oikeutta saada turvapaikkaa jostain tietystä maasta.

– Näkisin, että järjestelmää on pakko kehittää siihen suuntaan kuin esimerkiksi mitä Tanska on esittänyt, eli että turvaa annettaisiin jossain ulkopuolisessa maassa, Purra sanoi.

Suomelan mielestä ei olisi mahdollista ilmoittaa, että joku toinen maa tarjoaisi turvaa.

– Meidän on kannettava oma vastuumme kansainvälisistä sopimuksista ja ihmishenkien turvaamisesta, Suomela sanoi, eikä vieläkään lausunut mitään nykyaikaan liittyvistä sopimusten väärinkäytön tilanteista ja hybridivaikuttamisesta.

EU:n yhteistä linjaa tuskin saadaan aikaan

Koskenniemi totesi, että EU:n yhteinen linja olisi eduksi ajatellen nykyistä tilannetta Valko-Venäjän ja Puolan rajalla ja sitä vastaavia tilanteita jatkossa.

– Minun toivomukseni on, että nyt esillä oleva hybridiuhkatilanne saisi vauhtia siihen, että meillä olisi yhtenäinen politiikka. En osaa sanoa, onko se realistista.

Purra totesi, että vaikka yhteistä politiikkaa on yritetty ajaa vuosikaudet, sitä ei ole saatu maaliin, koska eri jäsenvaltioilla on erilaisia intressejä.

– Tietyt etelän ulkorajavaltiot toivovat rajavalvontaa tai taakanjakoa, kun taas Keski-Euroopassa toivotaan, että rajat eivät vuotaisi sisärajoilla. En usko, että vastuunjakomekanismia saadaan aikaan tai että se olisi ainakaan olisi tehokas. Olisi tietenkin hyvä, jos EU kykenisi suojaamaan ulkorajojaan ja hoitamaan tehokkaasti palauttamispolitiikan. En kuitenkaan usko tähän.