

KUVAKAAPPAUS/YLE
Kansainvälisen oikeuden professori myötäili perussuomalaisia: Lakiin voidaan säätää hätätilapykälät laajamittaisen maahantulon varalta
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pohjusti Ylen A-Studiossa eduskunnassa tänään käytävää välikysymyskeskustelua, joka koskee Suomen varautumista siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen. Ylen ohjelmassa vieraana nähtiin myös vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela, joka puhui paljon, mutta jälleen kerran asian vierestä.
Valko-Venäjän Puolaan kohdistama hybridioperaatio uhkaa levitä laajemmin EU-alueelle ja myös Suomeen. Mitä Suomi voi nyt tehdä, jos rajoille ilmestyy yhtäkkiä suuria ihmisjoukkoja hakemaan turvapaikkaa, ja voisiko Suomi sulkea rajat, jos ihmisvirtoja ohjattaisiin rajalle painostustarkoituksessa? Tilanteesta keskusteltiin eilen tiistaina Ylen A-Studiossa.
Suomea velvoittavat useat kansainväliset sopimukset muun muassa maahantulon edellytyksistä ja oikeudesta hakea turvapaikkaa. Voisiko Suomi poikkeuksellisessa tilanteessa rikkoa sopimuksia?
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi totesi, että vaikka sopimukset on tehty noudatettaviksi, sopimuksissa on harmaita kohtia ja joihinkin sopimuksiin myös sisältyy poikkeustilanteita koskevia määräyksiä. Koskenniemen mukaan sopimuksien ”innovatiivinen soveltaminen” on yksi vaihtoehto mahdollisessa poikkeustilanteessa.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra huomautti, että kansainvälisiä sopimuksia voidaan tulkita monella tavalla tälläkin hetkellä – myös EU:n piirissä.
– Jo vuoden 2015 siirtolaiskriisissä tietyt EU:n omat säännöt lakkasivat olemasta voimassa. Esimerkiksi turvapaikanhakijoita ei koske vapaa liikkuvuus Schengen-alueella, mutta silti heidän annettiin kulkea Euroopan läpi.
– Ikään kuin nämä instituutiot ja lainsäädäntö vain lopettavat de facto toimimasta, mutta se ei tarkoita sitä, että ne olisivat murtuneet, niitä vain tulkitaan innovatiivisella tavalla, Purra sanoi.
Hän muistutti, että Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja Geneven pakolaissopimuksesta on useita erilaisia tulkintoja.
– Euroopassakin on maita, kuten Norja, Tanska ja Itävalta, joilla on hätätilapykälät omassa laissaan. Ne voivat lopettaa ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia laajan maahantulon yhteydessä.
Vihreiden Suomela esitti kaartelevaa puhetta
A-Studiossa oli myös vihreiden puheenjohtajana sijaistava kansanedustaja Iiris Suomela. Hän ei juurikaan sanonut mitään itse asiasta eli siitä, miten ja millä edellytyksillä mahdollinen Suomen rajalle kohdistuva painostamisyritys voitaisiin ratkaista.
Suomelan puhe polveili ja vaelteli milloin missäkin asian liepeillä. Suomela mainitsi ympäripyöreästi, että Suomen kaltaiset pienet maat olisivat eniten häviämässä kansainvälisen järjestyksen murentuessa.
– Vakaudessa ja rauhassa on ihmiselämän pohja, mutta myös kannattavan taloudellisen toiminnan, kaupan ja viennin pohja. Jos lähdetään syömään kansainvälisten sopimusten uskottavuutta, se kapsahtaa omaan nilkkaan, Suomela runoili.
Purra huomautti Suomelalle, että nykyään ongelma on siinä, että turvapaikkajärjestelmä ei enää toimi siten, kuin esimerkiksi Geneven sopimuksessa 1951 ajateltiin sen toimivan.
– Järjestelmässä liikkuu monenlaisia virtoja, siellä on sekä vainoa pakenevia, että parempaa elintasoa etsiviä ihmisiä. Tämä on inhimillistä, mutta järjestelmää ei ole luotu sitä varten. Vastaavasti järjestelmä ei tunnista hybridioperaatioita, joissa vihollinen käyttää siirtolaisia ruutina, Purra sanoi.
Oikeusprofessori: Sopimukset ovat vanhentuneita
Myös professori Koskenniemi myönsi, että kansainväliset pakolaissopimukset, kuten Geneven sopimus, ovat jääneet ajastaan jälkeen.
– Ilman muuta ne (sopimukset) ovat sisällöltään vanhentuneita, ne on tehty aivan toisenlaiseen aikaan. Ilman muuta Geneven sopimusta pitäisi uudistaa, sillä vuoden 1951 ajatukset siitä, minkälaisia pakolaisia Euroopassa nähtäisiin, olivat aivan erilaisia kuin tällä hetkellä. Valitettavasti tämänhetkisessä poliittisessa tilanteessa sopimusta ei liene mahdollista olennaisesti uudistaa.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) on aiemmin esittänyt näkemyksenään, että kansainvälisten sopimusten mukaan Suomen tulisi kaikissa tilanteissa pitää vähintään yksi rajanylityspaikka auki, koska Ohisalon käsityksen mukaan rajan sulkeminen olisi kansainvälisten sopimusten rikkomista.
Koskenniemi esitti, ettei asia ole aivan näin yksinkertainen.
– Siinä liikutaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) harmaalla vyöhykkeellä. EIS edellyttää, että valtio antaa jonkinlaisen mahdollisuuden jättää hakemus, mutta merkitseekö tämä sitä, että sisääntulopaikkoja tulisi olla tietty määrä vai voidaanko käyttää transit-linjoja kuten Unkarissa, kaikki tämä on sopimuksen tulkintaa. Tulkinnassa tarvitaan innovatiivisuutta ja tällaiseen tilanteeseen poliittiset päättäjät ja viranomaiset kutsutaan, kun kyse on mahdollisesta hybridihyökkäyksestä.
Hakemusten vastaanotto voitava lopettaa väliaikaisesti
Oppositio perussuomalaisten johdolla jätti viime viikolla hallitukselle välikysymyksen siirtolaisvirtoja hybridioperaationa käyttävään toimintaan varautumisesta. Hallitus vastaa kysymykseen keskiviikkona.
Perussuomalaiset haluaa lakiin vastaavat hätätilapykälät kuin Norjassa, Tanskassa ja Itävallassa jo on.
Purra taustoitti vaatimusta.
– Kyse on siitä, että laajamittaisen maahantulon yhteydessä, erityisesti kun voidaan epäillä hybriditoimintaa, on mahdollista väliaikaisesti lopettaa turvapaikkahakemusten vastaanottaminen.
– Se, missä tilanteessa kyse on hybridioperaatiosta, on tulkintaa. Tällä hetkellä on laaja yksimielisyys siitä, että Euroopassa on meneillään hybridioperaatio, mutta vielä vuonna 2015 tästä puhuttiin vähemmän.
Vihreiden Suomelalta kysyttiin vihreiden näkemystä hätätilalainsäädännöstä. Suomela ei vastannut kysymykseen, vaan alkoi jälleen puhua ohi aiheen.
Suomelan mukaan olisi jo olemassa normaaliolojen lainsäädäntöä, joka soveltuisi nykyiseen tilanteeseen.
– Lukashenkan pyrkimyksenä on horjuttaa EU:n demokratiaa, yhtenäisyyttä ja arvoja ja levittää disinformaatiota, jolla pyritään vaikuttamaan poliittisiin järjestelmiin. Kyse on siis myös ulkopolitiikan asiasta eikä maahanmuutosta. Siksi on tärkeää, että on yhteinen määritelmä hybridioperaatiolle ennen kuin mietitään lainsäädäntötoimia, Suomela päästeli.
Turvapaikkaan ei ole oikeutta itse valitsemastaan maasta
Suomen Uutiset kertoi viime viikolla, että esimerkiksi EIS sisältää artiklan, joka mahdollistaa sopimusvelvoitteista poikkeamisen kansallisen hätätilan aikana.
Koskenniemi viittasi A-Studiossa samaan lainkohtaan. Professorin mukaan hätätilapykälät, joita perussuomalaisetkin vaativat, on mahdollista tehdä sisällöllisesti kansainvälisen oikeuden mukaiseksi.
– Olisi tärkeää, että hätätilalaissa otettaisiin huomioon EIS:n hätätilaa koskevat määräykset. EIS sallii useimmista sopimuksen määräyksistä poikkeamisen sopimuksessa määritellyn hätätilan aikana. Jos säädetään hätätilalaki, joka noudattaa tätä, nähdäkseni tässä ei ole mitään ongelmaa.
Purra muistutti, että pakolaisen asemaa koskeviin sopimuksiin on kirjattu oikeus hakea turvapaikkaa, mutta sopimusjärjestelmä ei takaa esimerkiksi oikeutta saada turvapaikkaa jostain tietystä maasta.
– Näkisin, että järjestelmää on pakko kehittää siihen suuntaan kuin esimerkiksi mitä Tanska on esittänyt, eli että turvaa annettaisiin jossain ulkopuolisessa maassa, Purra sanoi.
Suomelan mielestä ei olisi mahdollista ilmoittaa, että joku toinen maa tarjoaisi turvaa.
– Meidän on kannettava oma vastuumme kansainvälisistä sopimuksista ja ihmishenkien turvaamisesta, Suomela sanoi, eikä vieläkään lausunut mitään nykyaikaan liittyvistä sopimusten väärinkäytön tilanteista ja hybridivaikuttamisesta.
EU:n yhteistä linjaa tuskin saadaan aikaan
Koskenniemi totesi, että EU:n yhteinen linja olisi eduksi ajatellen nykyistä tilannetta Valko-Venäjän ja Puolan rajalla ja sitä vastaavia tilanteita jatkossa.
– Minun toivomukseni on, että nyt esillä oleva hybridiuhkatilanne saisi vauhtia siihen, että meillä olisi yhtenäinen politiikka. En osaa sanoa, onko se realistista.
Purra totesi, että vaikka yhteistä politiikkaa on yritetty ajaa vuosikaudet, sitä ei ole saatu maaliin, koska eri jäsenvaltioilla on erilaisia intressejä.
– Tietyt etelän ulkorajavaltiot toivovat rajavalvontaa tai taakanjakoa, kun taas Keski-Euroopassa toivotaan, että rajat eivät vuotaisi sisärajoilla. En usko, että vastuunjakomekanismia saadaan aikaan tai että se olisi ainakaan olisi tehokas. Olisi tietenkin hyvä, jos EU kykenisi suojaamaan ulkorajojaan ja hoitamaan tehokkaasti palauttamispolitiikan. En kuitenkaan usko tähän.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hätätilalaki EU:n ulkorajat hybridivaikuttaminen turvallisuusuhka Iiris Suomela Euroopan ihmisoikeussopimus lainsäädäntö turvapaikkajärjestelmä Siirtolaiskriisi kansainväliset sopimukset Geneven pakolaissopimus Rajavalvonta Riikka Purra Martti Koskenniemi perussuomalaiset Välikysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yksikään kansainvälinen sopimus ei velvoita Suomea avaamaan rajojaan laittomille maahantulijoille – hallitus valikoi sopimuksista vain ne kohdat, jotka sopivat sen omaan agendaan

Hallitus vastaa perussuomalaisten välikysymykseen keskiviikkona – Purra: ”Toivottavasti Suomi ei enää koskaan tämän kauden jälkeen saa vihreää sisäministeriä”

Purra: Vuoden 2015 siirtolaiskriisiä edeltäneet tapahtumat verrattavissa nykytilanteeseen – “Tavoitteena pitää olla nolla turvapaikanhakijaa”

PS vaatii pikaisesti eduskuntaan tuotavaksi hätätilapykäliä – Purra välikysymysinfossa: “Tukeeko hallitus Puolan ja Latvian päätöstä olla vastaanottamatta turvapaikkahakemuksia väliaikaisesti?”

Vihreät vyöryttää todellisuudesta irrallaan olevia maahanmuuttounelmiaan: ”Valtava työvoimapula, tarvitsemme lisää” – Purralta tyly kuitti: ”Suomelle haitallista ja kustannuksia aiheuttavaa”

Purralta toimenpidelista siirtolaisvyöryn ehkäisemiseksi: Rajat tukittava laittomilta tulijoilta ja kotouttamiseen varatut rahat käytettävä ulkorajavartiointiin

Vuoden 2015 siirtolaiskriisin toistuminen on todellinen uhka – Purra: “Itsenäisellä valtiolla on velvollisuus suojata itseään ja päättää, kuka saa tulla sen alueelle ja kuka ei

Hallitus ei pysty takaamaan rajaturvallisuutta – Leena Meri: “Sopiva turvapaikanhakijoiden määrä on nolla”

Purra vihreälle sisäministerille: ”Se, että ette näe massasiirtolaisuudesta seuraavan minkäänlaisia ongelmia kohdemaalle, luo itsessään hybridivaikuttamisen mahdollisuuden”
Viikon suosituimmat

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.

Tutkimus: Brittinuoret pitävät maataan rasistisena – vain joka kymmenes olisi valmis sotimaan maansa puolesta
Puolet brittinuorista pitää maataan rasistisena ja vain joka kymmenes taistelisi maansa puolesta. Maahanmuutto on muuttanut yhteiskuntaa ja Lontoossa joka kahdestoista kadulla vastaan tulija on maassa laittomasti. Kansanedustaja Vigelius näkee tässä "woken ja länsimaisen itseinhon tuhoisat seuraukset".

Ruotsin Kela maksaa vuosittain miljardituet vilpillisille kansalaisille – tapausten määrä moninkertaistunut muutamassa vuodessa
Konstit on monet kun kansalaiset huijaavat rahaa hyvinvointivaltiolta. Tukipetosten määrä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Tyypillinen vilunki on tukien maksaminen henkilölle, joka on jo poistunut maasta. Ruotsin Kelan eli Försäkringskassanin miljardilukuihin on perehtynyt Fokus-media.