Kansanedustaja Leena Meri on huolissaan koronaepidemian vaikutuksesta lääkkeiden saatavuuteen. Erityisesti hän on huolissaan niistä lääkkeistä, joita käytetään pitkäaikaissairauksiin ja joita käytetään myös koronaviruksen hoidossa. Tällaisia lääkkeitä on esimerkiksi klorokiiniä ja hydroksiklorokiiniä sisältävät lääkkeet, joita käytetään muun muassa nivelreuman ja malarian hoidossa.

Fimean tietojen mukaan klorokiinipohjainen lääke Oxiklorin on kasvattanut menekkiään viime viikkoina.

– Sehän on hyvä asia, jos meillä on valmiiksi suhteellisen edullinen ja tunnettu lääke, jolla voi mahdollisesti hoitaa koronapotilaita, mutta jos lääkkeen menekki kasvaa sen vuoksi nopeasti, sen saatavuus pitää varmistaa niille, jotka tarvitsevat lääkettä pitkäaikaisesti, Leena Meri sanoo.

– Suomessa lääkkeiden saatavuutta säätelee lääkkeiden velvoitevarastointilaki, joka on hyvä ja tarpeellinen laki huoltovarmuuden kannalta. Se kuitenkin koskee lopulta vain osaa lääkeaineista eikä kerro, mikä ajankohtainen tilanne on.

Pitää olla tietoa lääkkeiden saatavuudesta

Klorokiinin ja sen johdoksen hydroksiklorokiinin menekki on kasvanut maailmalla sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump twiittasi sen mahdollisista vaikutuksista koronavirukseen. Lääkkeen tehosta ei ole vielä paljon näyttöä, mutta sen suurin tuottajamaa Intia on kieltänyt lääkkeen maasta viennin ja esimerkiksi Brasiliassa sotilaslaboratoriot ovat alkaneet tuottamaan sitä. Yhdysvalloissa lääkettä on määrätty potilaille ja sitä on alettu hamstraamaan.

– Viime päivinä eri maat ovat jopa ”varastaneet” toisille tarkoitettuja suojavälineitä ostamalla ne laskeutuvilta lentokoneilta ylihintaisina. Emme voi luottaa muiden maiden hyväntahtoisuuteen ja siihen, että saamme ostettua lääkkeitä tai muitakaan tarvikkeita muualta, vaan meidän tulee olla mahdollisimman omavaraisia.

– Meillä olisi hyvä olla jo etukäteen ajankohtainen tieto lääkkeiden saatavuudesta, minkä kriittisten lääkkeiden kanssa tulee ongelmia ja mitä sitten on tarpeeksi. Mielestäni etenkin tämän Oxiklorin-valmisteen tila olisi tärkeää tietää, sillä jos se todella auttaa koronan hoidossa, sen kysyntä nousee hirveästi. Sellaisessa tilanteessa meidän pitää turvata sen saanti sekä reumapotilaille että koronapotilaille, Meri kertoo.

Nyt ei ole aikaa empiä

Hydroklorokiinin toimivuutta on testattu ainakin kiinalaisessa ja ranskalaisessa potilastutkimuksessa. Molemmissa tutkimuksissa tulokset olivat lupaavat ja lääke ehkäisi keuhkokuumeen pahenemista ja vähensi kuolintapauksia. Ranskalaistutkimuksessa osoitettiin, että potilaiden viruskuorma väheni selvästi. Hydroksiklorokiinin vaikutusmekanismia koronaviruksen aiheuttamaan infektioon ei tunneta tarkasti.

– Meidän on nyt oltava askeleen edellä. Jo ennen varmoja tuloksia, voimme hyvin näillä näytöillä tarkistaa miten paljon lääkettä on nyt saatavilla, miten nopeasti ja paljon sitä voi valmistaa lisää ja mikä voisi olla sen tarve, jos sitä käytetään sekä koronan että reumasairauksien hoitoon. Jos jäämme nyt empimään, olemme taas askeleen jäljessä, Meri sanoo.

Meri jätti perjantaina asiasta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.

SUOMEN UUTISET