Perussuomalaiset kansanedustajat Ari Koponen ja Jenna Simula kysyvät jättämässään kirjallisessa kysymyksessä opetusministeri Li Anderssonilta (vas.), miten lapset voitaisiin ottaa paremmin huomioon yksilöinä suomalaisen peruskoulun uusissa opetusmenetelmissä ja tilaratkaisuissa.

Lisäksi edustajat vaativat hallitukselta toimia opetuksen laadun parantamiseksi ja oppilaiden välisen tasavertaisuuden toteutumiseksi. Ari Koponen ja Jenna Simula katsovat, että nykyinen opetussuunnitelma ja uudet opetusmenetelmät ja -ympäristöt ovat omiaan lisäämään oppimisvaikeuksia, käytöshäiriöitä ja pahoinvointia.

Yle uutisoi viime lauantaina ADHD:n tai muun neuropsykiatrisen oireilun vuoksi tutkimuksiin hakeutuneiden alakouluikäisten määrän kaksinkertaistuneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoaman tilaston mukaan viimeisen viiden vuoden aikana.

– Aiemmin esimerkiksi lievien keskittymisvaikeuksien kanssa elänyt lapsi on voinut pärjätä koulussa, mutta nyt muuttunut kouluympäristö on tuonut merkittäviä haasteita, kun liian varhain vaaditaan kohtuuttomia, Simula toteaa.

Tukea tarvitsevat jäävät ilman apua
Edustajat pitävät tärkeänä sitä, että lapset pääsevät tutkimuksiin ja saavat apua, mutta korostavat, ettei lapsilta ylipäänsä voi vaatia sellaista itseohjautuvuutta ja omatoimisuutta, joihin he eivät vielä ikänsäkään puolesta ole valmiita.

Uudet hälyisät kouluyksiköt ja -tilat sekä liiallisen itsenäisen työskentelyn vaatiminen ovat aiheuttaneet laajaa keskustelua lääkäreiden lisäksi niin opettajien, lasten vanhempien kuin tutkijoidenkin keskuudessa.

– Opetussuunnitelmaan kirjatun inkluusioperiaatteen ihanne tarkoittaa kaikkien lasten osallistumista yleisopetukseen isoissa luokissa. Samaan aikaan lapsilta vaaditaan myös aiempaa enemmän itsenäistä ohjautumista. Tällöin lahjakkaat lapset pärjäävät, mutta ne lapset, jotka tarvitsevat tukea, jäävät helposti sitä vaille. Lapsi turhautuu ja tilanteen johdosta syntyy erilaisia ongelmia kuten oppimisvaikeuksia, pahoinvointia, käytöshäiriöitä ja koulukiusaamista, sivistysvaliokunnan jäsen Koponen sanoo.

Syrjäytymisriski kasvaa
Esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriön kanssa elävät lapset putoavat helposti kelkasta nykyisillä opetusmenetelmillä.

– Tarkkaavaisuushäiriön kanssa elävät lapset eivät pysty ohjaamaan omaa toimintaansa tavalla, jota heiltä itsenäisessä työskentelyssä vaaditaan. Tällaiselle lapselle isot ja meluisat opetustilat sekä itseohjautuvuus ovat mahdoton yhtälö, eikä hän pysy opetustahdissa mukana. Kelkasta putoaminen peruskoulussa voi tarkoittaa syrjäytymistä myöhemmässä elämässä, Simula muistuttaa.

Koulutuksen oltava tasavertaista
Koponen ja Simula kantavat huolta myös oppilaiden tasavertaisuuden toteutumisesta, sillä heidän mukaan nykyisessä järjestelmässä kodin rooli korostuu ja matalan koulutustason omaavien vanhempien lapset joutuvat helposti eriarvoiseen asemaan. Kun oppimistulokset ja opetuksen laatu heikentyvät, eikä lapsen yksilöllisiä tarpeita huomioida, vanhemmat joutuvat ottamaan aiempaa enemmän vastuuta lapsen koulunkäynnistä.

– Suomalaisen koulutusjärjestelmän on oltava tasavertainen, eikä sellaista tilannetta pidä päästää syntymään, missä vanhempien tulo- tai koulutustaso alkaa määritellä lasten pärjäämistä peruskoulussa, edustajat painottavat.

Asianomaisen ministerin, tässä tapauksessa opetusministeri Li Anderssonin on vastattava edustajien kirjalliseen kysymykseen kolmen viikon kuluessa sen jättämisestä.

Muutos 16.11.2019 klo 15.40: Lisätty linkki Ylen uutiseen.

SUOMEN UUTISET