Ruotsissa oli syksyllä 2015 vallassa pääministeri Stefan Löfvenin johtama sosialidemokraattien ja vihreiden vähemmistöhallitus. Maahanmuuttolainsäädäntö oli poikkeuksellisen salliva, kuten myös Saksassa. Ruotsidemokraatit oli maan ainoa selkeästi maahanmuuttokriittinen puolue.
Pakolaistilanne kriisiytyi kesällä 2015 Syyrian sisällissodan, Irakin epävakauden ja Afganistanin levottomuuksien seurauksena. Ihmiset halusivat päästä säällisen elämän takaavalle EU-alueelle, lähinnä Saksaan ja Ruotsiin. Ihmiskauppiaat olivat sosiaalisen median aikakaudella hyvin tietoisia maiden eroista turvapaikanhakijan kannalta.
”Minun Eurooppani ei rakenna muureja”
Turkin viranomaiset alkoivat katsoa yhä enemmän sormien läpi maasta eteenpäin pyrkiviä ihmisjoukkoja. Tämä johti pian siihen, että Kreikan viranomaiset eivät enää halunneet tai kyenneet käsittelemään kriisiä. Ihmisten annettiin yksinkertaisesti jatkaa matkaansa kohti Eurooppaa.
Syyskuussa 2015 kaikki kärjistyi. Merikelvottomat pakolaisveneet kaatuivat Välimerellä. Nälkäiset ja epätoivoiset turvapaikanhakijat valloittivat alueen Budapestin päärautatieaseman ympäriltä. Eurooppaan saapui yhtäkkiä 1,3 miljoonaa turvapaikanhakijaa.
Tukholmassa Medborgarplatsen täyttyi kymmenistä tuhansista juhlivista ihmisistä demaripääministeri Löfvenin julistaessa: ”Minun Eurooppani ei rakenna muureja.”
Loppu on historiaa
Vuonna 2015 Ruotsissa rekisteröitiin 163 000 turvapaikanhakijaa, joista suurin osa saapui juuri syksyllä. Tilannetta pidettiin hyvin nopeasti kestämättömänä. Poliitikot käänsivät maahanmuuttomyönteisen kelkkansa, erityisesti punavihreän blokin ulkopuolella.
Suomeen saapui vuonna 2015 yhteensä 32 476 turvapaikanhakijaa. Suurin osa heistä oli nuoria sunniarabimiehiä Irakista, Bagdadin alueelta. Joukossa oli väkeä myös Somaliasta, Syyriasta sekä Afganistanista. Vuonna 2014 turvapaikanhakijoita oli ollut 3 600.