Lähes 20 vuotta kestänyt länsimaiden puuttuminen Afganistanissa sai nolon lopun. Yhdysvallat auttoi rakentamaan maahan turvallisuusjoukot ja poliisin lähes 90 miljardin euron hintalapulla. Islamistinen Taliban kukisti hallinnon joukot muutamassa päivässä.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari ja kansanedustaja Vilhelm Junnila ruotivat Afganistanin tilannetta. Huhtasaaren mukaan Suomen ei tule lähteä Afganistanin sodan kaltaisiin sotaseikkailuihin mukaan.

Junnila ei usko Yhdysvaltojen tai EU-jäsenmaiden olevan jatkossa kiinnostuneita osallistumaan tämän suuruusluokan operaatioihin. Hän kuitenkin pitää perinteisiä rauhanturvaamisoperaatioita perusteltuina.

20 vuoden projekti valumassa santaan

Al-Qaidan toteuttamat terrori-iskut Yhdysvaltoihin syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 johtivat terrorisminvastaiseen sotaan. Yhdysvallat liittolaisineen aloittivat sotatoimet Afganistanissa pian terrori-iskujen jälkeen.

– Afganistanin sota oli poikkeuksellinen sekä mittaluokaltaan että sen alkuperäisessä tarkoituksessa eli taistelussa terrorismia vastaan. Ilman 11.9.2001 liittyviä tapahtumia näin vahva panos länsivalloilta olisi tuskin ollut mahdollinen, enkä usko, että tämän jälkeen vastaavaan on kiinnostusta Yhdysvalloissakaan, EU:n jäsenvaltioista puhumattakaan, Junnila arvioi.

Yhdysvallat surmasi al-Qaidan johtaja Osama Bin Ladenin vuonna 2011. Sotaretki kuitenkin jatkui ja sen tavoitteet muuttuivat.

– Talibanin vaikutusvallan uusi nousu Afganistanissa amerikkalaisten joukkojen poistuessa puhuu kylmää kieltään siitä, mitkä Afganistanin sisäiset voimasuhteet ovat. On ollut hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa pyrkiä vaikuttamaan kylmien tosiasiallisten voimasuhteiden vastaisesti Afganistanin sisäiseen kehitykseen mielessä naiivit, joskin varmasti hyväntahtoiset, ajatukset demokratian ja ihmisoikeuksien viemisestä sekä kansakunnan rakentamisesta, Huhtasaari tuumaa.

Yhdysvaltojen käyttämät kymmenet miljardit eivät pysäyttäneet Talibanin joukkojen rivakkaa etenemistä. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden voi joutua kiperien kysymyksien äärelle: miten lähes 90 miljardia dollaria veronmaksajien rahoja luhistui näin nopeasti? Miksi joukkojen vetäytymistä ei edeltänyt esimerkiksi toimittajien ja Yhdysvaltojen yhteistyökumppanien evakuointi?

Yhdysvaltain pisin sota voi palata lähtöruutuun. Mikäli Taliban antaa al-Qaidan kaltaisten terroristiryhmien kerätä voimiaan uuden hallinnon suojissa, on terrorismin vastainen sota epäonnistunut. Voi olla, ettei Taliban voi estääkään terroristiryhmien toimintaa maassa, vaikka se yrittäisi.

Toistuuko vuoden 2015 kriisi?

EU:n pahin painajainen on, että afgaanit pakenevat maastaan ja kulkevat kohti Eurooppaa. Kukaan tuskin haluaa vuoden 2015 kaltaista hallitsematonta siirtolaiskriisiä.

Huhtasaaren mukaan Suomen tulisi hyväksyä vain pakolaisleireillä olevia pakolaisia maahan.

– Suomen ei tule myöntää pakolaisstatusta läpi Euroopan Suomeen korkean sosiaaliturvan tason perässä vaeltaville turvapaikanhakijoille. Suomi voi ottaa vastaan Afganistanin pakolaisia pakolaisleireiltä oman vuotuisen kiintiönsä verran. Suomen vuotuista pakolaiskiintiötä on kuitenkin perusteltua vähentää merkittävästi nykyisestä.

Junnilan mukaan massasiirtolaisuus ei ole välttämätöntä. Hän kertoo, että suomalaisia avustaneet afgaanit tulee saada evakuoitua.

– On perusteltua auttaa niitä henkilöitä ja perheitä, jotka ovat avustaneet Suomea ja ovat sen vuoksi perheineen hengenvaarassa. Muuhun siirtolaisuuteen vaikuttaa vahvasti talebanin reaktiot erityisesti Kabulissa. Jos suuremmalta verenvuodatukselta vältytään, voi kansainvaellus jäädä pienimuotoiseksi, Junnila pohtii.

Hän muistuttaa, että Taliban on jo vapauttanut Bagramin vankilasta terroristeja.

– Suomen ei tule edellä mainittujen lisäksi sitoutua yhteenkään siirtolaiseen, sillä kukaan ei tiedä heidän taustojaan. Taliban on muun muassa vapauttanut terroristeja Bagramin vankilasta, ja epäilemättä osa heistä pyrkii Eurooppaan. Suomen tulisi ennakoida tilannetta Venäjän vastaisella rajalla, erityisesti Valko-Venäjän ja Liettuan selkkauksen vuoksi, mutta muistaen myös valtiojohtomme kyvyttömyyden länsirajalla vuonna 2015, Junnila huomauttaa.

Ennaltanähty, yllättävä sekasorto

Yhdysvaltain pisin käyty sota jättää suuren laskun. Arviot Afganistanin sodan hintalapusta vaihtelevat tuhannesta miljardista dollarista aina 2 200 miljardiin dollariin asti. EU on käyttänyt Afganistaniin kehitysapuna rahaa yli neljä miljardia euroa. Viime marraskuussa päätettiin 1,2 miljardin euron lisärahoituksesta vuosille 2021-25.

Tämän lisäksi Afganistanin sotaan on uponnut eri EU:n jäsenmailta sotilaisiin, sotakalustoon ja näiden huoltoon kymmeniä miljardeja. Saksan asevoimien läsnäolo on maksanut 12,5 miljardia euroa.

Heinäkuun alkupuolella Biden piti tiedotustilaisuuden, jossa hän torjui ajatuksen helikoptereilla tehdyistä evakuoinneista Vietnamin sodan lopun tapaan. 38 päivää myöhemmin kävi kuitenkin niin.

Afganistanin sodan vastainen ilmapiiri kasvoi Yhdysvalloissa. Bidenin edeltäjä Donald Trump pohjusti joukkojen vetämistä pois. Biden siirsi vetäytymistä muutamalla kuukaudella. Bidenia on kritisoitu juuri vetäytymisen toteuttamistavasta.

– Itse vetäytyminen on Bidenin johdolla toteutettu surkuhupaisalla tavalla ilman johdonmukaisia suunnitelmia, mikä on näkynyt äkkiväärissä evakuoinneissa ja Afganistanin hallinnon sekä turvallisuusjoukkojen luhistumiseen johtaneessa ketjureaktiossa. Vaikuttaa, että vuosikymmenien valtavat inhimilliset ja taloudelliset panostukset valuvat nyt hukkaan, kun Taliban saa lopulta avaimet käteensä. Kyllä tässä väkisinkin tulee Saigon 30.4.1975 mieleen, Junnila toteaa.

Mielenkiintoisinta on, että Euroopan parlamentti on kesäkuussa tehnyt päätöslauselman, jonka sisällön mukaan evakuointitarve ei voinut tulla yllätyksenä. Päätöslauselmassa luetellaan lukuisia huolenaiheita maan viimeaikaisesta kehityksestä.

Tämän lisäksi päätöslauselmassa lukee: “Euroopan parlamentti muistuttaa joukkonsa Afganistanista vetävien maiden hallituksia niiden vastuusta suojella paikallisia työntekijöitä, erityisesti kääntäjiä, jotka ovat avustaneet näitä maita niiden toimissa ja joiden henki saattaa nyt olla suuressa vaarassa, ja tarvittaessa myöntää heille viisumeita ja kotiuttaa heidät; kehottaa suorittamaan tätä ennen perusteellisen yksilöllisen arvioinnin, jossa otetaan täysimääräisesti huomioon kaikki viisumin myöntämisen oikeuttavat ja turvallisuuteen liittyvät näkökohdat.

Henri Alakylä