Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

evakuointi

Neljä nuorta on viety sairaalaan nuorisojengien otettua yhteen Eskilstunan keskustassa. Joukkotappelu käytiin koulujen urheilupäivän yhteydessä. Kunnan koulutoimenjohtajan mukaan useat yläasteen oppilaat ovat saaneet vammoja veitseniskuista. Poliisi on pidättänyt kaksi henkilöä epäiltynä murhayrityksestä.

Pelastuslaitos sai hälytyksen Munktellarenan alueelle Eskilstunassa vähän ennen yhtä iltapäivällä. Paikalla oli meneillään Årbyn koulun urheilupäivä, joka oli keskeytynyt silminnäkijöiden mukaan kahden noin 20-päisen nuorisojoukon yhteenottoon, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/sormland/stor-polisinsats-i-eskilstuna-misstankt-grovt-brott">kertoo</a> SVT.
Poliisin mukaan tappelussa oli käytetty teräaseita ja vammoja saaneet ovat noin 15-vuotiaita poikia. Neljä henkilöä vietiin paikalta sairaalaan, eikä heidän vammojensa vakavuudesta ole tietoa.
Tekoja tutkitaan murhan yrityksenä
Dagens Nyheterin <a href="https://www.dn.se/sverige/stor-polisinsats-i-eskilstuna/">mukaan</a> sairaalaan viedyt ovat ysiluokkalaisia. Poliisi on pidättänyt kaksi henkilöä ja tekoja tutkitaan nimikkeellä murhan yritys. Lisää pidätyksiä on poliisin mukaan luvassa.
Koska yhteenotto tapahtui kesken koulun urheilupäivän oppilaiden keskuudessa, tapahtumalla on paljon silminnäkijöitä. Läheinen koulu evakuoitiin välittömästi ja oppilaat saavat halutessaan kriisiapua.
Eskilstunaan julistettiin hätätila heti viranomaisten saatua tiedon tapahtumasta.

Koulun urheilupäivä päättyi verilöylyyn – jengitappelusta ainakin neljä sairaalaan Eskilstunassa

<div>
Ruotsissa ihmetellään nyt, miten oli mahdollista, että kaksi maasta karkotettua afgaanirikollista voivat <a href="https://www.tv4.se/artikel/qAIjZAxahCQqxHPPMMuny/just-nu-utvisningsdoemda-kriminella-tillbaka-i-sverige-med-evakueringsflyg">palata</a> maahan muina miehinä evakuointilennolla suoraan Kabulista. Afganistaniin heitä ei voida palauttaa ja miehet voivat niin halutessaan hakea turvapaikkaa.
</div>

<div>
Muutama päivä sitten Arlandan lentokentän virkailijat hämmästyivät säikähtäin, kun he tajusivat, että juuri maahan evakuointilennolla saapuneilla afgaanimiehillä oli ikuinen porttikielto Ruotsiin. Heidät pidätettiin maahantulokiellon rikkomisesta ja he jäivät poliisin huostaan.
</div>
<div>
Miehet olivat saaneet aikanaan <a href="https://www.dn.se/sverige/afghaner-som-greps-pa-arlanda-begars-haktade/">tuomiot</a> muun muassa törkeistä huumerikoksista, ryöstöistä, uhkailuista sekä pahoinpitelyistä. Kärsittyään tuomionsa heidät oli karkotettu maasta.
</div>
<div>
Karkotetut saavat jäädä maahan
</div>
<div>
 &#8211; Se onkin aivan oikeutettu kysymys, <a href="https://www.expressen.se/nyheter/tva-utvisade-man-kom-tillbaka-med-evakueringsflyg-greps/">kommentoi</a> Carina Skagerlind Tukholman poliisista miesten pääsyä evakuointilennolle.
</div>
<div>
&#8211; Poliisi ja rajavalvonta hoitavat omat tehtävänsä täällä, kun kone laskeutuu Arlandaan. Muut kysymykset voi osoittaa muille asianosaille.
</div>
<div>
Maahanmuuttoviraston mukaan miehiä ei voi palauttaa Afganistaniin nykyisissä olosuhteissa. Ruotsin lain mukaan myös maahantulokiellon omaava henkilö voi hakea maasta turvapaikkaa, jos hänet katsotaan pakolaiseksi tai nähdään tarvitsevan erityistä suojaa.
</div>
<div>
&nbsp;
</div>

Karkotetut afgaanirikolliset palasivat evakuointilennolla Ruotsiin – saavat jäädä maahan ja voivat hakea turvapaikkaa

Lähes 20 vuotta kestänyt länsimaiden puuttuminen Afganistanissa sai nolon lopun. Yhdysvallat auttoi rakentamaan maahan turvallisuusjoukot ja poliisin lähes 90 miljardin euron hintalapulla. Islamistinen Taliban kukisti hallinnon joukot muutamassa päivässä.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari ja kansanedustaja Vilhelm Junnila ruotivat Afganistanin tilannetta. Huhtasaaren mukaan Suomen ei tule lähteä Afganistanin sodan kaltaisiin sotaseikkailuihin mukaan.
Junnila ei usko Yhdysvaltojen tai EU-jäsenmaiden olevan jatkossa kiinnostuneita osallistumaan tämän suuruusluokan operaatioihin. Hän kuitenkin pitää perinteisiä rauhanturvaamisoperaatioita perusteltuina.
20 vuoden projekti valumassa santaan
Al-Qaidan toteuttamat terrori-iskut Yhdysvaltoihin syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 johtivat terrorisminvastaiseen sotaan. Yhdysvallat liittolaisineen aloittivat sotatoimet Afganistanissa pian terrori-iskujen jälkeen.
– Afganistanin sota oli poikkeuksellinen sekä mittaluokaltaan että sen alkuperäisessä tarkoituksessa eli taistelussa terrorismia vastaan. Ilman 11.9.2001 liittyviä tapahtumia näin vahva panos länsivalloilta olisi tuskin ollut mahdollinen, enkä usko, että tämän jälkeen vastaavaan on kiinnostusta Yhdysvalloissakaan, EU:n jäsenvaltioista puhumattakaan, Junnila arvioi.
Yhdysvallat surmasi al-Qaidan johtaja Osama Bin Ladenin vuonna 2011. Sotaretki kuitenkin jatkui ja sen tavoitteet muuttuivat.
– Talibanin vaikutusvallan uusi nousu Afganistanissa amerikkalaisten joukkojen poistuessa puhuu kylmää kieltään siitä, mitkä Afganistanin sisäiset voimasuhteet ovat. On ollut hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa pyrkiä vaikuttamaan kylmien tosiasiallisten voimasuhteiden vastaisesti Afganistanin sisäiseen kehitykseen mielessä naiivit, joskin varmasti hyväntahtoiset, ajatukset demokratian ja ihmisoikeuksien viemisestä sekä kansakunnan rakentamisesta, Huhtasaari tuumaa.
Yhdysvaltojen käyttämät kymmenet miljardit eivät pysäyttäneet Talibanin joukkojen rivakkaa etenemistä. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden voi joutua kiperien kysymyksien äärelle: miten lähes 90 miljardia dollaria veronmaksajien rahoja luhistui näin nopeasti? Miksi joukkojen vetäytymistä ei edeltänyt esimerkiksi toimittajien ja Yhdysvaltojen yhteistyökumppanien evakuointi?
Yhdysvaltain pisin sota voi palata lähtöruutuun. Mikäli Taliban antaa al-Qaidan kaltaisten terroristiryhmien kerätä voimiaan uuden hallinnon suojissa, on terrorismin vastainen sota epäonnistunut. Voi olla, ettei Taliban voi estääkään terroristiryhmien toimintaa maassa, vaikka se yrittäisi.
Toistuuko vuoden 2015 kriisi?
EU:n pahin painajainen on, että afgaanit pakenevat maastaan ja kulkevat kohti Eurooppaa. Kukaan tuskin haluaa vuoden 2015 kaltaista hallitsematonta siirtolaiskriisiä.
Huhtasaaren mukaan Suomen tulisi hyväksyä vain pakolaisleireillä olevia pakolaisia maahan.
– Suomen ei tule myöntää pakolaisstatusta läpi Euroopan Suomeen korkean sosiaaliturvan tason perässä vaeltaville turvapaikanhakijoille. Suomi voi ottaa vastaan Afganistanin pakolaisia pakolaisleireiltä oman vuotuisen kiintiönsä verran. Suomen vuotuista pakolaiskiintiötä on kuitenkin perusteltua vähentää merkittävästi nykyisestä.
Junnilan mukaan massasiirtolaisuus ei ole välttämätöntä. Hän kertoo, että suomalaisia avustaneet afgaanit tulee saada evakuoitua.
– On perusteltua auttaa niitä henkilöitä ja perheitä, jotka ovat avustaneet Suomea ja ovat sen vuoksi perheineen hengenvaarassa. Muuhun siirtolaisuuteen vaikuttaa vahvasti talebanin reaktiot erityisesti Kabulissa. Jos suuremmalta verenvuodatukselta vältytään, voi kansainvaellus jäädä pienimuotoiseksi, Junnila pohtii.
Hän muistuttaa, että Taliban on jo vapauttanut Bagramin vankilasta terroristeja.
– Suomen ei tule edellä mainittujen lisäksi sitoutua yhteenkään siirtolaiseen, sillä kukaan ei tiedä heidän taustojaan. Taliban on muun muassa vapauttanut terroristeja Bagramin vankilasta, ja epäilemättä osa heistä pyrkii Eurooppaan. Suomen tulisi ennakoida tilannetta Venäjän vastaisella rajalla, erityisesti Valko-Venäjän ja Liettuan selkkauksen vuoksi, mutta muistaen myös valtiojohtomme kyvyttömyyden länsirajalla vuonna 2015, Junnila huomauttaa.
Ennaltanähty, yllättävä sekasorto
Yhdysvaltain pisin käyty sota jättää suuren laskun. Arviot Afganistanin sodan hintalapusta vaihtelevat tuhannesta miljardista dollarista aina <a href="https://www.friendsofeurope.org/insights/afghanistan-if-it-costs-this-much-there-has-to-be-a-better-way/">2 200 miljardiin dollariin</a> asti. EU on käyttänyt Afganistaniin kehitysapuna rahaa yli neljä miljardia euroa. Viime marraskuussa päätettiin 1,2 miljardin euron lisärahoituksesta vuosille 2021-25.
Tämän lisäksi Afganistanin sotaan on uponnut eri EU:n jäsenmailta sotilaisiin, sotakalustoon ja näiden huoltoon kymmeniä miljardeja. <a href="https://www.politico.eu/article/taliban-afghanistan-europe-reaction/">Saksan asevoimien läsnäolo</a> on maksanut 12,5 miljardia euroa.
Heinäkuun alkupuolella Biden piti tiedotustilaisuuden, jossa hän torjui ajatuksen helikoptereilla tehdyistä evakuoinneista Vietnamin sodan lopun tapaan. 38 päivää myöhemmin kävi kuitenkin niin.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
This was just 38 days ago. <a href="https://t.co/ercqHppjU1">pic.twitter.com/ercqHppjU1</a>
&mdash; House Republicans (@HouseGOP) <a href="https://twitter.com/HouseGOP/status/1426867438751260672?ref_src=twsrc%5Etfw">August 15, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Afganistanin sodan vastainen ilmapiiri kasvoi Yhdysvalloissa. Bidenin edeltäjä Donald Trump pohjusti joukkojen vetämistä pois. Biden siirsi vetäytymistä muutamalla kuukaudella. Bidenia on kritisoitu juuri <a href="https://www.politico.com/news/2021/08/15/liz-cheney-afghanistan-taliban-504712">vetäytymisen toteuttamistavasta</a>.
– Itse vetäytyminen on Bidenin johdolla toteutettu surkuhupaisalla tavalla ilman johdonmukaisia suunnitelmia, mikä on näkynyt äkkiväärissä evakuoinneissa ja Afganistanin hallinnon sekä turvallisuusjoukkojen luhistumiseen johtaneessa ketjureaktiossa. Vaikuttaa, että vuosikymmenien valtavat inhimilliset ja taloudelliset panostukset valuvat nyt hukkaan, kun Taliban saa lopulta avaimet käteensä. Kyllä tässä väkisinkin tulee Saigon 30.4.1975 mieleen, Junnila toteaa.
Mielenkiintoisinta on, että Euroopan parlamentti on kesäkuussa tehnyt <a href="https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2021-0294_FI.html">päätöslauselman</a>, jonka sisällön mukaan evakuointitarve ei voinut tulla yllätyksenä. Päätöslauselmassa luetellaan lukuisia huolenaiheita maan viimeaikaisesta kehityksestä.
Tämän lisäksi päätöslauselmassa lukee: &#8220;Euroopan parlamentti muistuttaa joukkonsa Afganistanista vetävien maiden hallituksia niiden vastuusta suojella paikallisia työntekijöitä, erityisesti kääntäjiä, jotka ovat avustaneet näitä maita niiden toimissa ja joiden henki saattaa nyt olla suuressa vaarassa, ja tarvittaessa myöntää heille viisumeita ja kotiuttaa heidät; kehottaa suorittamaan tätä ennen perusteellisen yksilöllisen arvioinnin, jossa otetaan täysimääräisesti huomioon kaikki viisumin myöntämisen oikeuttavat ja turvallisuuteen liittyvät näkökohdat.&#8220;

Karu tilinpäätös Afganistanista – Huhtasaari: “Hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa”, Junnila ei usko suursotien jälkipyykin pesun kiinnostavan tämän jälkeen

Kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Tom Packalén on jättänyt kirjallisen kysymyksen, joka koskee muun muassa kansalaisuutta ja ulkoministerin erityisedustajan toimivaltaa Syyrian al&#8211;Hol-leiriltä evakuoitujen kahden orpolapsen asiassa.
Ulkoministeriö tiedotti joulukuussa 2019 noutaneensa al-Holin leiriltä kaksi alle 7-vuotiasta orpolasta. Lapset ovat tietojen mukaan syntyneet Syyrian sota-alueella ja asuneet elämänsä Syyriassa Isisin kalifaatissa. Lapsilla on eri isä. Heidän kantasuomalainen äitinsä on mediatietojen mukaan kuollut. Äidin kuoleman jälkeen lapsista ovat huolehtineet leirillä olevat suomalaisnaiset.
Julkisuudessa ei ole ollut tietoa, oliko kyseiset orpolapset ilmoitettu Suomen väestörekisteriin, mikä olisi edellytys kansalaisuuden saamiselle.
Olivatko lapset suomalaisia?
Tom Packalén pyytää selvitystä muun muassa siihen, miten lasten kansalaisuus on selvitetty ja millaisin oikeuksin ja vastuin ulkoministerin erityisedustaja teki evakuointipäätöksen.
Packalénin mukaan valtioneuvoston periaatepäätös linjaa, että leiriltä voitaisiin evakuoida vain suomalaisia lapsia. Hänen mukaansa on jäänyt epäselväksi, olivatko kaksi orpoa suomalaisia ja kuultiinko heidän perheenjäseniään tai läheisiään prosessissa.
Ristiriitaista tietoa
Packalén haluaa selvyyden myös siihen, voiko Suomen viranomainen, tässä tapauksessa ulkoministerin erityisedustaja tuoda Suomeen lapsen, joka on toisen maan kansalaisen tai jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Ja jos voi, mihin lakiin toiminta ja viranomaisen toimivalta tällöin perustuu.
&#8211; Valtioneuvosto ja ulkoministeriö ovat antaneet al-Holin tilanteesta valitettavan vähän, ja myös ristiriitaista tietoa verrattuna median kautta vuodettuihin tietoihin. Tilannetieto kotiutuksesta on sekavaa. On syntynyt myös lainsäädännöllisiä sekä ulkoministerin ja ulkoministerin erityisedustajan toimivaltaan liittyviä epäselvyyksiä. Toivon saavani kirjallisella kysymyksellä selvyyttä asioihin, Packalén sanoo.

Packalén kysyy al-Holin evakuoinneista: Miten lasten kansalaisuus on selvitetty?