Samaan aikaan, kun Helsingin kaupunki käytti viime vuonna 800 000 euroa islamin opetukseen, joutuivat vanhemmat taistelemaan vammaisen poikansa koulukyydistä.

Helsinkiläinen Paunion perhe on huojentunut opetusvirastolta saamaansa tuoreen päätöksen vuoksi, jossa on lopulta myönnetty perheen pojalle oikeus koulukuljetukseen invataksilla. Ala-asteella opiskeleva poika on vaikeasti liikuntavammainen, ja päivittäinen koulumatka edellyttää invataksin käyttämistä.

– Lapsellamme on ollut invataksin tarve ensimmäisestä luokasta lähtien. Kuljettaminen yhteistaksissa on käytännössä mahdotonta, koska hän ei ole päässyt kiipeämään taksiin. Olemme nyt tyytyväisiä, mutta asian ratkeamiseen kulunut aika on tuntunut turhauttavalta, kertoo pojan äiti Tuija Paunio.

Koulukuljetuksen järjestymisen käytännön ongelmat alkoivat jo vuonna 2013 tapahtumista, kun poika vaihtoi hänelle ensin osoitetusta koulusta opiskelemaan toiseen kouluun.

Liikuntaesteet johtivat ongelmiin

Koulunvaihtamisen taustalla olivat useat käytännön vaikeudet. Esimerkiksi koulua ei oltu muokattu liikuntaesteisen oppilaan käytettäväksi, joten jo koulussa liikkuminen oli hankalaa.

– Pojallamme oli vaikeaa sopeutua, koska koulunkäyntiin liittyvät järjestelyt eivät lähteneet sujumaan toivotulla tavalla. Hänen oli ylipäätään hankalaa opiskella ja liikkua päivittäin rakennuksessa, jota ei ole suunniteltu liikuntavammaiselle. Koulussa hänellä piti olla tukenaan myös avustaja, joka ei kuitenkaan aina päässyt paikalle. Kouluympäristö oli myös erittäin vilkas ja siellä esiintyi koulukiusaamista, Tuija Paunio kertoo.

Koulunkäynnin päivittäiset ongelmat saivat lopulta pojan itsensä turhautumaan. Syksyllä 2013 hän lähti kesken koulupäivän karkumatkalle.

– Hän karkasi ilman ulkovaatteita ja kenkiä kylmään syysaamuun. Perussairautensa vuoksi tilanne olisi saattanut olla hänelle jopa hengenvaarallinen. Tuolloin poikamme ei ollut vielä pyörätuolissa. Vanhempina me jouduimme lopulta ottamaan lapsemme pois vanhasta koulusta vaikean koulupelon ja turvattomuuden tunteen vuoksi.

Uuteen kouluun ei myönnetty kuljetusta

Pojalle järjestyi opiskelupaikka toisesta koulusta, jonka rehtori lupasi ottaa pojan kouluun.

– Soittelin eri viranomaisille. En heti saanut vastausta, voiko koulua vaihtaa, koska pojallamme oli erityisopetuksen tarve. Olimme kuitenkin pakkotilanteessa, emmekä missään olosuhteissa olisi voineet viedä lastamme vanhaan kouluun, eikä hän sinne olisi suostunut edes menemään.

Uudessa koulussa pojalle kuitenkin järjestyi hänen tarvitsemaansa tukiopetusta ja muutenkin koulunkäynti sujui hyvin. Paunion perheen ongelmat alkoivat, kun pojalle ei myönnetty koulukuljetusta uuteen kouluun.

– Helsingin kaupungin opetuspäällikkö ei suostunut tähän, koska kyseessä ei ollut poikamme lähikoulu. Pyysimme opetuspäälliköltä kahteen otteeseen kirjallisesti ensin kodin ja koulun yhteistyön kariutumiseen ja sitten koulupelkoon vedoten, että poikamme saisi koulukuljetuksen. Saimme kuitenkin vastauksen kirjeellä, jossa korostettiin, ettei kirje ole valituskelpoinen päätös.

Vanhemmat kustansivat itse koulukuljetuksen

Paunion perheen riitely eri hallintoviranomaisten kanssa alkoi syksyllä 2013. Poikansa koulukuljetuksen Pauniot ovat maksaneet itse.

– Tänä aikana teimme yhden laillisuusvalvontaan liittyvän kantelun, jonka myötä saimme lopulta koulukuljetusasiassa valituskelpoisen päätöksen.

Vuonna 2015 Pauniot muun muassa saivat Etelä-Suomen aluehallintovirastosta (AVI) kielteisen päätöksen vaatimukseen, joka koski koulukuljetuksen epäämiseen tehtyä päätöstä. Vanhemmat valittivat vielä hallinto-oikeuteen, joka myös teki asiassa kielteisen päätöksen, joten asian käsittely pysähtyi. Useiden valitusmenettelyiden yhteydessä vanhemmat olivat useita kertoja anoneet pojalle koulukuljetusta Helsingin opetusvirastosta.

– Teknisenä perusteena koulukuljetuksen myöntämisen epäämiselle oli kaupungin ohjeistukseen liittyvä vaatimus, jonka mukaan poikamme koulupelosta olisi pitänyt toimittaa lääkärintodistus. Tämä vaatimus ei kuitenkaan tuntunut järkevältä, koska uudessa koulussa pojallamme ei ole ollut ongelmia, Paunio sanoo.

Viranomaistoiminnan jäykkyys ihmetyttää

Opetusviraston äskettäin lähettämä päätös koulukuljetuksen järjestämisestä helpottaa perheen arkea. Pauniot ovat tyytyväisiä, että heidän poikansa koulukuljetuksen tarve on vihdoin tunnustettu viranomaistasolla.

– Poikamme pärjää ja viihtyy hyvin uudessa koulussa, mutta päästäkseen sinne hän tulee tarvitsemaan invataksikuljetusta nyt ja myös lähitulevaisuudessa.

Paunio ihmettelee koulukyytikuljetuksen järjestämiseen kulunutta aikaa sekä jäykkää viranomaistoimintaa.

– Lapsia koskevissa asioissa viranomaispäätökset tulee tehdä lapsen edun näkökulmasta. Koska tämä poikamme uusi koulu myös sijaitsee lähempänä kotia kuin vanha koulu, ei koulukyydin hyväksyminen tähän uuteen kouluun olisi edes tuonut Helsingin kaupungille yhtään lisäkustannuksia.

ILKKA JANHUNEN