Kehitysvammaisten Tukiliitossa oli vuonna 2018 yhteensä 46 työntekijää, joiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin hupeni 2 004 389 euroa. Useat Kehitysvammaisten Tukiliiton paikallisyhdistysten toimijat ovat harmissaan siitä, että miljoonia rohmuavan yhdistyksen hankkeilla ja projekteilla ei ole näkyvää vaikutusta yhdistyksen jäsenistöön. – Liitto on alkanut elää omaa elämäänsä sen jäsenistä piittaamatta, eräs paikallisyhdistystason toimija kertoo.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry on huomattava Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskuksen (STEA) tuensaaja. Vuonna 2018 STEAn rahoitus tukiliitolle oli yhteensä 2 820 000 euroa. Tänä vuonna STEA:n tukiliitolle myöntämät avustukset ovat kasvaneet jo 3 045 128 euroon.

STEA jakaa vuosittain veikkausvoittovaroista kymmeniä miljoonia kansalaisjärjestöille näiden hakemusten perusteella.

Sanoo edistävänsä vammaisten osallisuutta

Vuonna 1961 perustettu tukiliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka pyrkii eri tavoilla edistämään vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä osallisuutta. Toiminnassaan tukiliitto muun muassa järjestää koulutusta, vertaistoimintaa ja neuvontaa vammaisille ja heidän läheisilleen.

Tukiliiton toiminta on hyvin monitahoista. STEA:n verkkosivujen mukaan avustusvaroja myönnetään kohdennetusti useisiin erilaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Vuonna 2018 avustuskohteita oli 13 kappaletta, joiden sisältö on kuvattu lyhyesti STEA:n verkkosivulla.

Toiminnanjohtajan vuositulot liki 60 000 euroa

Tukiliiton toiminta rahoitetaan avustuksilla, jäsenmaksuilla ja varainhankinnalla. Suurimmaksi osaksi toiminta nojautuu kuitenkin STEA-avustuksiin. Tukiliiton vuosiraportin mukaan vuonna 2018 kaikki tuotot olivat yhteensä 3 606 755 euroa, josta summasta muuta kuin STEA-avustusta oli 410 333 euroa. Loppuosa tuotoista muodostuu jäsenmaksuista, varainhankinnasta ja eräistä muista pienemmistä rahavirroista.

Suomen Uutisten selvityksen perusteella valtaosa tukiliiton saamista avustuksista hupenee tukiliiton työntekijöiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin. Vuonna 2018 tukiliiton henkilöstön lukumäärä oli 46 joista kokoaikaisia oli 40 ja osa-aikaisia kuusi.

Vuosiraportin mukaan tukiliiton palkkoihin, palkkojen sivukuluihin ja palkkioihin on käytetty yhteensä 2 004 389 euroa. Työntekijämäärän perusteella palkkojen keskiarvo on siten reilut 43 500 euroa vuodessa työnantajan sivukulut sisältäen. Palkkasummaan tosin sisältyy tuntipalkkoja ja palkkioita, joita tukiliitto on maksanut esimerkiksi kurssien ja ryhmien ohjaajille.

Tukiliiton toiminnanjohtajan Risto Burmanin vuositulot ovat uusimpien verotietojen mukaan 59 237 euroa.

Kattojärjestö suhtautuu välinpitämättömästi

Tukiliiton jäseniä ovat eri puolilla Suomea toimivat paikallisyhdistykset, joissa jokaisessa on henkilöjäseniä. Henkilöjäsenten määrä on kaikkiaan noin 17 000.

Suomen Uutisten tietojen mukaan useat tukiliiton paikallisyhdistysten toimijat ovat kuitenkin harmissaan siitä, että miljoonia rohmuavan yhdistyksen hankkeilla ja projekteilla ei ole juuri näkyvää vaikutusta yhdistyksen jäsenistöön.

– Kattojärjestön työ ei enää vastaa sitä, mitä me jäsenistönä odotamme. Liitto on alkanut elää omaa elämäänsä sen jäsenistä piittaamatta. Liitto saa lähes kaiken toiminnan rahoituksen STEA:lta, mutta rahoista päätyy paikallisyhdistyksille entistä vähemmän.

– Avustusvaroilla pitkälti pidetään vain yllä keskusliiton työpaikkoja. Me aktiivit emme voi käsittää miten liiton työntekijät saavat aikansa kulumaan, eräs tukiliiton aktiivi kertoo Suomen Uutisille.

Paikallisyhdistyksille olematonta tukea

Tukiliiton eräänä keskeisenä tehtävänä on pidetty oikeuksien valvontaa.

– Mitään konkreettista tukea paikallisyhdistykset eivät juurikaan enää saa. Oikeuksien valvonnan kysymyksiin tulee yleensä vastauksena lista lakipykälistä, joista sitten jonkun vapaaehtoisen tulee kirjoittaa valitus, kantelu tai oikaisu, mutta kun noita vapaaehtoisia ei enää paljon ole.

– Tukiliitto ei kuitenkaan pidä asianaan tarttua omien sanojensa mukaan sairaanhoitopiirin, kaupungin, kunnan tai kadun asioihin – ne ovat paikallisyhdistyksen tai alueen tukipiirin asioita, tukiliiton aktiivi kertoo.

Tukiliiton varojen käyttöä on kuvattu liiton uusimmassa tilinpäätöksessä, mutta melko yleisellä tasolla. Tilinpäätöksen mukaan varsinaisen toiminnan kulut ovat olleet 1 048 473 euroa.

Toimintakulujen värikäs kirjo

STEA:n tarkastajan Kalle Kaitueen mukaan tukiliiton varsinainen toiminta on yhdistelmä STEA:n avustuskohteista ja muutoin avustuskohtein toteutettavan toiminnan tuotoista ja kuluista.

– Varsinaisen toiminnan kuluissa ovat muun muassa myönnetyt avustukset, matkakuluja, ostopalveluita, kurssien ja tilaisuuksien järjestämiskuluja, matkakuluja, työterveydenhuollon kulut, painatuskuluja, tietotekniikan käyttökuluja, postimaksuja ja niin edelleen kertoo.

Suomen Uutiset kysyi, kuinka suuri osa Kehitysvammaisten Tukiliiton STEA:lta saamista varoista on kanavoitu paikallisyhdistysten toimintaan. Kaitueella ei ollut tietoa asiasta.

– Tällaista tietoa emme kysy, emmekä saa euromääriä selville. Tukiliiton kaikkien avustuskohteiden toiminta on merkitty valtakunnalliseksi eli toiminta tapahtuu kaikki paikallisyhdistykset kattavilla alueilla, vaikka tukiliiton keskustoimisto sijaitsee Tampereella. Käsityksemme mukaan paikallisyhdistysten aktiivisuus eri asioissa vaihtelee ympäri Suomen.

STEA teki tarkastuksen tukiliittoon

STEA valvoo jakamiensa avustusten käyttöä eri tavoilla sekä etukäteen että jälkikäteen. Avustuksia saaneiden järjestöjen toiminnan tarkastuksissa on toisinaan ilmennyt epäselvyyksiä ja avustuksia on myös peritty takaisin.

STEA on äskettäin kohdistanut Kehitysvammaisten Tukiliiton toimintaan tarkastuksen, jonka tulos ei vielä ole tiedossa. Kaitueen mukaan kyse olisi rutiiniluonteisesta menettelystä.

– Meillä on normaali tarkistussuunnitelma, eli suurimmat avustuksensaajat käydään läpi viiden vuoden välein, Kaitue sanoo.

SUOMEN UUTISET