

LEHTIKUVA
Kela-taksien palvelutaso puhututtaa – taksifirma puolustautuu: Kela saa mitä on tilannut
Menevä Oy on hoitanut Uudenmaan Kela-taksitilauksia huhtikuusta lähtien. Sopimus Kelan kanssa on merkinnyt yritykselle suurta kasvua. Myös ongelmia on ollut. Monet asiakkaat valittavat pitkistä odotusajoista ja kuljettajien puutteellisesta kielitaidosta. Menevä Oy:n toimitusjohtaja puolestaan painottaa, että kyse on siitä, millaisen palvelutason Kela on asiakkailleen tilannut.
Uudellamaalla Kela-kyytejä ajetaan päivässä reippaasti yli 3 000. Kyse on siis isosta bisneksestä. Menevä Oy:n oma henkilöstömäärä peräti kolminkertaistui uuden sopimuksen myötä. Samalla Menevän toiminnan piirissä olevien taksien määrä nousi sadasta yli tuhanteen.
Näistä noin 600 ajaa Kela-kyytejä, kertoo Menevä Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Halminen Suomen Uutisille. Uudenmaan lisäksi Menevä hoitaa Kela-kyytejä myös Päijät-Hämeessä yhteisyrityksenä muiden taksifirmojen kanssa.
– Onhan tämä ollut hurja vuosi kokonaisuutena ajatellen, toimitusjohtaja Tuomo Halminen sanoo.
Alkukankeudesta on päästy
Uudellamaalla ensimmäisen Kela-kilpailutuksen voittanut Helsingin-Uudenmaan Taksit Oy ei selvinnyt tehtävästä: takseja jäi tulematta ja usein soittajat eivät edes päässeet läpi tilauskeskukseen.
Ongelmiin kyllästynyt Kela pisti kilpailutuksen uusiksi. Menevä Oy on saanut kyydit toimimaan paremmin, mutta asiakkaiden mukaan ongelmia on yhä.
– Aika pian päästiin sellaiseen tilanteeseen, että ainakaan autojen puutteen takia kyydit eivät myöhästy eikä niitä jää ajamatta, Halminen kertoo. Nyt ongelmissa on kyse lähinnä siitä, että jossakin on tapahtunut inhimillinen virhe: joko keskus tai kuljettaja on tehnyt virheen. Joskus myös asiakas voi esimerkiksi tilata vahingossa auton väärälle päivälle.
Toimitusjohtaja Halminen kertoo, että kuljetusten palauteprosentti on ollut selvässä laskussa. Ensimmäisen kuukauden aikana tuli 500 asiakaspalautetta, mutta elokuussa enää 250. Kun kuukausittain ajetaan kaikkiaan noin 50 000 kyytiä, niin vain noin 0,4 prosenttia niistä johtaa palautteeseen. Kaikki huonoa palvelua saaneet eivät tietenkään anna palautetta, mutta toisaalta osa asiakaspalautteesta on myös kiittävää. Aktiivisimpia palautteen antajia ovat olleet vakiotaksiasiakkaat, jotka myös käyttävät palveluja eniten.
Kelan tilaama palvelutaso on alhaisempi kuin ennen
Taksiuudistus on heijastunut myös Kela-kyyteihin. Lakimuutokseen saakka Kela-kyydit ajettiin ”samoilla spekseillä” kuin itse maksetut ”kovan rahan” kyydit, Tuomo Halminen kertoo. Auto tuli lähimmältä tolpalta varsin nopeasti. Ja koska takseilla oli päivystysvelvollisuus, tolpalla oli aina autoja.
– Se palvelu, mitä Kela ostaa meiltä ei ole enää samalla tasolla, Halminen sanoo. Tunnin aikaikkuna kyydeissä on tilaajan eli Kelan asettamana.
– Tämä on tietysti suuri harmi varsinkin paljon kulkeville asiakkaille, Halminen myöntää.
Menevä Oy:n toimitusjohtajan mielestä Kela tai Menevä ei ole onnistunut viestimään ihmisille riittävän hyvin sitä, että yhteiskunnan tilaama palvelu ei ole enää sillä tasolla millä se aikaisemmin oli.
Tunnin pelivara tuo palveluntarjoajalle mahdollisuuden tehostaa toimintaansa ajojen järjestelyissä, mutta samalla se luo asiakkaille epätietoisuutta, että toimiiko tämä nyt oikein, kun kyyti tuleekin myöhemmin kuin ennen, Halminen kertoo.
Kuljettajien kielitaito on toistuva valitusten aihe
Monet Suomen Uutisten haastattelemat Kela-taksien asiakkaat pitivät kuljettajien puutteellista suomen kielen taitoa ongelmana.
– Me olemme toimineet pitkään maahanmuuttajataustaisten kuljettajien kanssa ja osaamme mielestämme hyvin arvioida, kuka palvelussa pystyy toimimaan, Halminen sanoo.
Toimitusjohtaja Halminen arvelee, että osa palautteesta on voinut johtua siitäkin, että maahanmuuttajakuljettajat ovat Uudenmaan reuna-alueilla uusi ilmiö.
– Aina kun saamme palautetta, että jonkun kielitaito ei ole riittävän hyvä, me haastattelemme kuljettajaa ja tutkimme, onko kielitaito riittävä. Seuraamme myös kuljettajan suoriutumista kokonaisuutena.
Halminen myöntää, että joidenkin kuljettajien osalta on jouduttu toteamaan, että heidän kielitaitonsa ei ole riittävä tässä palvelussa mukana olemiseen.
Pääkaupunkiseudulla Menevän kuljettajista on maahanmuuttajataustaisia noin puolet. Uudellamaalla kokonaisuudessaan ehkä kolmannes. Menevän näkökulmasta maahanmuuttajat sitoutuvat paremmin taksityöhön. Kantasuomalaisten vaihtuvuus on paljon suurempi, ja varsinkaan yövuoroissa ei kantasuomalaisia juurikaan enää näy.
Vakiotaksien tarjoaminen tuottaa haasteita
Kelan sopimuksessa on määritelty, että Menevä Oy:llä on velvollisuus osoittaa vakiotaksi sellaisille asiakkaille, joilla on erityinen palveluntarve. Usein tämä liittyy asiakkaan tarvitsemiin teknisiin apuvälineisiin. Asiakas voi myös muusta syystä tarvita tutun tukihenkilön. Esimerkiksi yksin matkustavat lapset tarvitsevat tutun ja turvallisen kuljettajan, jonka kyytiin uskaltavat lähteä.
Toimitusjohtaja Halminen myöntää, että sopivien vakiotaksien järjestäminen on ollut Menevälle iso haaste ja että osa asiakkaista on varmasti yhä tyytymättömiä.
– Asiakkaat ovat tottuneet entisen lain aikana valitsemaan itsellensä kuljettajan, jonka kanssa heillä synkkaa tosi hyvin, Halminen sanoo.
– Me olemme joutuneet vähän sellaiseen ”vakiotaksi-Tinderiin”, jossa me etsimme asiakkaalle vakiotaksin ja asiakas sanoo, että ”hei, ei tää ollutkaan kiva kuski, mä haluan toisen”. Tai sitten tulee muuta skismaa, kun kuljettaja ei ajanutkaan riittävän varovasti.
Uusimaa on Halmisen mukaan Kela-taksitoiminnan kannalta omanlaisensa alue, mikä johtuu väestön määrästä ja siitä, että erikoissairaanhoito on siellä. Siksi vakiotaksien saatavuus on muodostunut ongelmaksi Uudellamaalla. Päijät-Hämeessä ei vastaavia ongelmia ole.
– Uusimaa on kyytien määrän ja väkiluvun mukaan laskettuna kuusi kertaa suurempi alue kuin Päijät-Häme, mutta Uudellamaalla on 30 kertaa enemmän vakiotaksioikeuksia, Halminen kertoo.
Mitään ”Premium-Kela-palvelua” ei enää ole
Halmisen mielestä monet asiakkaat ehtivät vanhan lain aikana tottua liiankin hyvään palveluun.
– Valitettavasti vastaan tulee myös sellaisia asiakkaita, jotka toteavat, että minä ajan niin rahakkaita kyytejä täältä pitkiä pätkiä ympäri Uuttamaata, että minä tarvitsen sen Premium-kuljettajan, joka ajaa mersulla ja maksaa minun puolestani omavastuun, Halminen kärjistää.
Tuomo Halminen vakuuttaa, että tämän tyyppistä toimintaa on ”vanhassa taksimaailmassa” todellakin tapahtunut.
– Ihan samalla tavalla mekin koetimme silloin houkutella tolpalta tulleita asiakkaita hakemaan itselleen vakiotaksioikeutta Kelalta, niin me voimme sitten palvella sinua hyvin.
– Enää tällaista ”Premium-Kela-palvelua” ei ole. Nyt todetaan vain, että palvelu on kaikille sama. Vaikka asiakas ajaakin kuljettajien kannalta houkuttelevia kyytejä, kukaan ei enää lähde asiakkaan omavastuita maksamaan, Halminen sanoo.
Kova kasvu, kovat riskit
Ennen Kela-sopimusta Menevä Oy teki viime vuonna 4,7 miljoonan euron liikevaihdolla lähes 700 000 euron tappion. Kela-sopimus on tuonut paljon uutta bisnestä ja kasvua, mutta siihen liittyvät sopimussakot voivat olla hyvinkin suuria. Sakkoja tulee muun muassa siitä, jos tilauskeskus ei vastaa asiakkaan puheluun tietyn jonotusajan kuluessa. Sopimussakkoja tulee myös ajamatta jääneistä kyydeistä. Lisäksi Menevä joutuu maksamaan asiakkaalle korvaavan kuljetuksen.
– Taksihommaa tehdään merkittävältä osin rakkaudesta lajiin. Toivotaan, että tämä muodostuu jonain päivänä kannattavaksi bisnekseksi, toimitusjohtaja Halminen sanoo.
– Nyt eletään taksialan murroksessa investointivuosia, satsataan kasvuun ja yritetään pitää nenä pinnalla.
Ulkomaiset sijoittajat kiinnostuivat taksiuudistuksen jälkeen
Taksiuudistuksen jälkeen ala on alkanut kiinnostaa myös ulkomaisia sijoittajia. Ruotsalainen Cabonline on ostanut pääkaupunkiseudulta isoja taksifirmoja, kuten esimerkiksi Kovasen.
– Ruotsalaiset kävivät meilläkin kahvilla, mutta me totesimme, että jos toiminta kiinnostaa ulkomaalaisia sijoittajia, niin miksi se ei kiinnostaisi suomalaista perheyritystä, Halminen kertoo. Niinpä 1970-luvulla aloittanut Menevä päätti jäädä ”kiusallaan” vielä yrittämään itsenäisesti.
Suomen Uutiset kertoi Kela-taksien asiakkaiden kokemista ongelmista erillisessä jutussaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen haluaa hallitukselta vastauksia haja-asutusseutujen taksipalveluista

Lehto: Miten varmistetaan vammaisten asiakkaiden taksimatkojen turvallisuus, jos kuljettajat eivät osaa suomen kieltä?

Elomaa vaatii Kelan sopimuskuljetuksiin yhdenvertaisuutta: ”Palvelut on turvattava”

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra: Hallitus, tuokaa taksit takaisin

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä vaatii ”taksibasaarien” rauhoittamista

Rikolliset ovat hälyttävän usein ruotsalaisen taksin puikoissa – erityisen usein kyse on seksuaalirikollisesta

Slunga-Poutsalo: Taksiyrittäjien on saatava heille kuuluvat omavastuuosuudet

Traficom perunut yli 2 000 taksilupaa – puuttuvia Y-tunnuksia, vajetta ammatillisen pätevyyden osoittamisessa ja vilunkia yrittäjäkokeessa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.