

LEHTIKUVA
Kela-taksien palvelutaso puhututtaa – taksifirma puolustautuu: Kela saa mitä on tilannut
Menevä Oy on hoitanut Uudenmaan Kela-taksitilauksia huhtikuusta lähtien. Sopimus Kelan kanssa on merkinnyt yritykselle suurta kasvua. Myös ongelmia on ollut. Monet asiakkaat valittavat pitkistä odotusajoista ja kuljettajien puutteellisesta kielitaidosta. Menevä Oy:n toimitusjohtaja puolestaan painottaa, että kyse on siitä, millaisen palvelutason Kela on asiakkailleen tilannut.
Uudellamaalla Kela-kyytejä ajetaan päivässä reippaasti yli 3 000. Kyse on siis isosta bisneksestä. Menevä Oy:n oma henkilöstömäärä peräti kolminkertaistui uuden sopimuksen myötä. Samalla Menevän toiminnan piirissä olevien taksien määrä nousi sadasta yli tuhanteen.
Näistä noin 600 ajaa Kela-kyytejä, kertoo Menevä Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Halminen Suomen Uutisille. Uudenmaan lisäksi Menevä hoitaa Kela-kyytejä myös Päijät-Hämeessä yhteisyrityksenä muiden taksifirmojen kanssa.
– Onhan tämä ollut hurja vuosi kokonaisuutena ajatellen, toimitusjohtaja Tuomo Halminen sanoo.
Alkukankeudesta on päästy
Uudellamaalla ensimmäisen Kela-kilpailutuksen voittanut Helsingin-Uudenmaan Taksit Oy ei selvinnyt tehtävästä: takseja jäi tulematta ja usein soittajat eivät edes päässeet läpi tilauskeskukseen.
Ongelmiin kyllästynyt Kela pisti kilpailutuksen uusiksi. Menevä Oy on saanut kyydit toimimaan paremmin, mutta asiakkaiden mukaan ongelmia on yhä.
– Aika pian päästiin sellaiseen tilanteeseen, että ainakaan autojen puutteen takia kyydit eivät myöhästy eikä niitä jää ajamatta, Halminen kertoo. Nyt ongelmissa on kyse lähinnä siitä, että jossakin on tapahtunut inhimillinen virhe: joko keskus tai kuljettaja on tehnyt virheen. Joskus myös asiakas voi esimerkiksi tilata vahingossa auton väärälle päivälle.
Toimitusjohtaja Halminen kertoo, että kuljetusten palauteprosentti on ollut selvässä laskussa. Ensimmäisen kuukauden aikana tuli 500 asiakaspalautetta, mutta elokuussa enää 250. Kun kuukausittain ajetaan kaikkiaan noin 50 000 kyytiä, niin vain noin 0,4 prosenttia niistä johtaa palautteeseen. Kaikki huonoa palvelua saaneet eivät tietenkään anna palautetta, mutta toisaalta osa asiakaspalautteesta on myös kiittävää. Aktiivisimpia palautteen antajia ovat olleet vakiotaksiasiakkaat, jotka myös käyttävät palveluja eniten.
Kelan tilaama palvelutaso on alhaisempi kuin ennen
Taksiuudistus on heijastunut myös Kela-kyyteihin. Lakimuutokseen saakka Kela-kyydit ajettiin “samoilla spekseillä” kuin itse maksetut “kovan rahan” kyydit, Tuomo Halminen kertoo. Auto tuli lähimmältä tolpalta varsin nopeasti. Ja koska takseilla oli päivystysvelvollisuus, tolpalla oli aina autoja.
– Se palvelu, mitä Kela ostaa meiltä ei ole enää samalla tasolla, Halminen sanoo. Tunnin aikaikkuna kyydeissä on tilaajan eli Kelan asettamana.
– Tämä on tietysti suuri harmi varsinkin paljon kulkeville asiakkaille, Halminen myöntää.
Menevä Oy:n toimitusjohtajan mielestä Kela tai Menevä ei ole onnistunut viestimään ihmisille riittävän hyvin sitä, että yhteiskunnan tilaama palvelu ei ole enää sillä tasolla millä se aikaisemmin oli.
Tunnin pelivara tuo palveluntarjoajalle mahdollisuuden tehostaa toimintaansa ajojen järjestelyissä, mutta samalla se luo asiakkaille epätietoisuutta, että toimiiko tämä nyt oikein, kun kyyti tuleekin myöhemmin kuin ennen, Halminen kertoo.
Kuljettajien kielitaito on toistuva valitusten aihe
Monet Suomen Uutisten haastattelemat Kela-taksien asiakkaat pitivät kuljettajien puutteellista suomen kielen taitoa ongelmana.
– Me olemme toimineet pitkään maahanmuuttajataustaisten kuljettajien kanssa ja osaamme mielestämme hyvin arvioida, kuka palvelussa pystyy toimimaan, Halminen sanoo.
Toimitusjohtaja Halminen arvelee, että osa palautteesta on voinut johtua siitäkin, että maahanmuuttajakuljettajat ovat Uudenmaan reuna-alueilla uusi ilmiö.
– Aina kun saamme palautetta, että jonkun kielitaito ei ole riittävän hyvä, me haastattelemme kuljettajaa ja tutkimme, onko kielitaito riittävä. Seuraamme myös kuljettajan suoriutumista kokonaisuutena.
Halminen myöntää, että joidenkin kuljettajien osalta on jouduttu toteamaan, että heidän kielitaitonsa ei ole riittävä tässä palvelussa mukana olemiseen.
Pääkaupunkiseudulla Menevän kuljettajista on maahanmuuttajataustaisia noin puolet. Uudellamaalla kokonaisuudessaan ehkä kolmannes. Menevän näkökulmasta maahanmuuttajat sitoutuvat paremmin taksityöhön. Kantasuomalaisten vaihtuvuus on paljon suurempi, ja varsinkaan yövuoroissa ei kantasuomalaisia juurikaan enää näy.
Vakiotaksien tarjoaminen tuottaa haasteita
Kelan sopimuksessa on määritelty, että Menevä Oy:llä on velvollisuus osoittaa vakiotaksi sellaisille asiakkaille, joilla on erityinen palveluntarve. Usein tämä liittyy asiakkaan tarvitsemiin teknisiin apuvälineisiin. Asiakas voi myös muusta syystä tarvita tutun tukihenkilön. Esimerkiksi yksin matkustavat lapset tarvitsevat tutun ja turvallisen kuljettajan, jonka kyytiin uskaltavat lähteä.
Toimitusjohtaja Halminen myöntää, että sopivien vakiotaksien järjestäminen on ollut Menevälle iso haaste ja että osa asiakkaista on varmasti yhä tyytymättömiä.
– Asiakkaat ovat tottuneet entisen lain aikana valitsemaan itsellensä kuljettajan, jonka kanssa heillä synkkaa tosi hyvin, Halminen sanoo.
– Me olemme joutuneet vähän sellaiseen “vakiotaksi-Tinderiin”, jossa me etsimme asiakkaalle vakiotaksin ja asiakas sanoo, että “hei, ei tää ollutkaan kiva kuski, mä haluan toisen”. Tai sitten tulee muuta skismaa, kun kuljettaja ei ajanutkaan riittävän varovasti.
Uusimaa on Halmisen mukaan Kela-taksitoiminnan kannalta omanlaisensa alue, mikä johtuu väestön määrästä ja siitä, että erikoissairaanhoito on siellä. Siksi vakiotaksien saatavuus on muodostunut ongelmaksi Uudellamaalla. Päijät-Hämeessä ei vastaavia ongelmia ole.
– Uusimaa on kyytien määrän ja väkiluvun mukaan laskettuna kuusi kertaa suurempi alue kuin Päijät-Häme, mutta Uudellamaalla on 30 kertaa enemmän vakiotaksioikeuksia, Halminen kertoo.
Mitään “Premium-Kela-palvelua” ei enää ole
Halmisen mielestä monet asiakkaat ehtivät vanhan lain aikana tottua liiankin hyvään palveluun.
– Valitettavasti vastaan tulee myös sellaisia asiakkaita, jotka toteavat, että minä ajan niin rahakkaita kyytejä täältä pitkiä pätkiä ympäri Uuttamaata, että minä tarvitsen sen Premium-kuljettajan, joka ajaa mersulla ja maksaa minun puolestani omavastuun, Halminen kärjistää.
Tuomo Halminen vakuuttaa, että tämän tyyppistä toimintaa on “vanhassa taksimaailmassa” todellakin tapahtunut.
– Ihan samalla tavalla mekin koetimme silloin houkutella tolpalta tulleita asiakkaita hakemaan itselleen vakiotaksioikeutta Kelalta, niin me voimme sitten palvella sinua hyvin.
– Enää tällaista “Premium-Kela-palvelua” ei ole. Nyt todetaan vain, että palvelu on kaikille sama. Vaikka asiakas ajaakin kuljettajien kannalta houkuttelevia kyytejä, kukaan ei enää lähde asiakkaan omavastuita maksamaan, Halminen sanoo.
Kova kasvu, kovat riskit
Ennen Kela-sopimusta Menevä Oy teki viime vuonna 4,7 miljoonan euron liikevaihdolla lähes 700 000 euron tappion. Kela-sopimus on tuonut paljon uutta bisnestä ja kasvua, mutta siihen liittyvät sopimussakot voivat olla hyvinkin suuria. Sakkoja tulee muun muassa siitä, jos tilauskeskus ei vastaa asiakkaan puheluun tietyn jonotusajan kuluessa. Sopimussakkoja tulee myös ajamatta jääneistä kyydeistä. Lisäksi Menevä joutuu maksamaan asiakkaalle korvaavan kuljetuksen.
– Taksihommaa tehdään merkittävältä osin rakkaudesta lajiin. Toivotaan, että tämä muodostuu jonain päivänä kannattavaksi bisnekseksi, toimitusjohtaja Halminen sanoo.
– Nyt eletään taksialan murroksessa investointivuosia, satsataan kasvuun ja yritetään pitää nenä pinnalla.
Ulkomaiset sijoittajat kiinnostuivat taksiuudistuksen jälkeen
Taksiuudistuksen jälkeen ala on alkanut kiinnostaa myös ulkomaisia sijoittajia. Ruotsalainen Cabonline on ostanut pääkaupunkiseudulta isoja taksifirmoja, kuten esimerkiksi Kovasen.
– Ruotsalaiset kävivät meilläkin kahvilla, mutta me totesimme, että jos toiminta kiinnostaa ulkomaalaisia sijoittajia, niin miksi se ei kiinnostaisi suomalaista perheyritystä, Halminen kertoo. Niinpä 1970-luvulla aloittanut Menevä päätti jäädä “kiusallaan” vielä yrittämään itsenäisesti.
Suomen Uutiset kertoi Kela-taksien asiakkaiden kokemista ongelmista erillisessä jutussaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen haluaa hallitukselta vastauksia haja-asutusseutujen taksipalveluista

Lehto: Miten varmistetaan vammaisten asiakkaiden taksimatkojen turvallisuus, jos kuljettajat eivät osaa suomen kieltä?

Elomaa vaatii Kelan sopimuskuljetuksiin yhdenvertaisuutta: ”Palvelut on turvattava”

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra: Hallitus, tuokaa taksit takaisin

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä vaatii “taksibasaarien” rauhoittamista

Rikolliset ovat hälyttävän usein ruotsalaisen taksin puikoissa – erityisen usein kyse on seksuaalirikollisesta

Slunga-Poutsalo: Taksiyrittäjien on saatava heille kuuluvat omavastuuosuudet

Traficom perunut yli 2 000 taksilupaa – puuttuvia Y-tunnuksia, vajetta ammatillisen pätevyyden osoittamisessa ja vilunkia yrittäjäkokeessa
Viikon suosituimmat

EU haluaa terveydelle haitallisen puunpolton aisoihin – saunojen ja takkojen piippuihin sähköiset savukaasujen puhdistimet
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.

Vance: Eurooppa on tekemässä itsemurhaa massamaahanmuuton kautta
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".

Pirkko Ruohonen-Lerneriltä kovaa kritiikkiä demarien Eero Heinäluomalle: “Kieroilun mestari, josta Putinkin on hänet palkinnut korkea-arvoisella mitalilla”
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.

Vasemmisto reagoi tunteella maahanmuuttopolitiikan kiristyksiin – sisäministeri Rantanen muistutti, että Suomessa ei enää voi olla muita Pohjoismaita löperömpiä sääntöjä
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.

YK:n tuomari sai tuomion naisorjan pitämisestä
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.

Perussuomalaiset Opiskelijat: “Maahanmuuttajakiintiöt eivät kuulu korkeakoulujen yhteishakuun”
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.

Saksalta puuttuu sotilaita, aseita ja maanpuolustustahtoa – rämäkuntoinen armeija halutaan panna kuntoon satojen miljardien velkarahalla
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.

Pääkaupunkiseudun ay-pomot pyrkivät valtuustoihin demareiden listoilta – SAK julkaisi jo oman poliittisen ohjelmansa
Kevään kuntavaaleissa SDP:n listoilla on ainakin neljä ay-järjestön istuvaa tai entistä puheenjohtajaa. Teollisuusliiton puheenjohtaja, sekä viime talven poliittisten lakkojen ”ruuvin kiristäjänä” tunnettu Riku Aalto asettuu ehdolle Vantaalla. Myös monet SAK:laisten liittojen rivijäsenet ovat asettuneet ehdolle demarien tai vasemmistoliiton listoilta.

Feministijulkaisu Emma: Miksi aiemmin yksityisestä juhlasta, Ramadanista, on tullut julkinen ilmiö? – Saksaan islamisteja paennut muslimi pitää sitä merkkinä lännen islamisaatiosta
Saksalainen feministinen aikakauslehti Emma kirjoittaa Ramadan-hypestä. Julkaisu kysyy, miksi ennen yksityisenä uskonnollisena juhlana vietetty Ramadan on muuttunut julkiseksi ilmiöksi. Suurissa kaupungeissa Ramadan on näkyvästi esillä katukuvassa valaistuksen ja paaston päättymisjuhlallisuuksien muodossa. Kaikkien muslimien mielestä tämä ei ole hyvä asia. Paasto oli ennen yksityisasia, aivan kuten viisi kertaa päivässä tapahtuva rukoileminen.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttilalle tiukka kysymys kansalaisaloitteen kuulemistilaisuudessa: Onko Yleisradio tietoisesti hakenut säästöjä suosituimmista ja näkyvimmistä toiminnoistaan?
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.