Pitkät odotusajat ja kuljettajien kielitaidon puute vaivaavat Uudenmaan Kela-taksijärjestelmää. Kelan korvaamien kyytien tarkoitus on varmistaa, että heikkokuntoisimmatkin ihmiset pääsevät hoitoon ja terapiaan. Mutta osaavatko kuljettajat auttaa asiakkaitaan riittävästi, vai joutuvatko asiakkaat auttamaan kielitaidotonta kuljettajaa?

Joka päivä tuhannet suomalaiset tarvitsevat Kela-taksia päästäkseen hoitoon tai kotiutuakseen sairaalasta. Taksiuudistuksen yhteydessä heinäkuussa 2018 myös Kela-taksijärjestelmä uudistettiin. Uudellamaalla kilpailutuksen voittanut Helsingin-Uudenmaan Taksit Oy ei kuitenkaan selvinnyt tehtävästä: takseja jäi tulematta ja usein soittajat eivät edes päässeet läpi tilauskeskukseen.

Suurien ongelmien takia Kela päätti pistää kilpailutuksen uusiksi jo lokakuussa 2018. Uuden kilpailutuksen voittanut Menevä Oy on saanut kyydit toimimaan paremmin, mutta asiakkaiden mukaan ongelmia on yhä.

– Minulta jäi parin viikon ajalta kesäkuun alussa kaikki etukäteen tilatut kyydit tulematta, kertoo nummelalainen Ari Kajan, joka tarvitsee Kela-taksia päästäkseen fysioterapeutin vastaanotolle.

– Tilaukset olivat kuulemma vain kadonneet järjestelmästä, kertoo Kajan, joka karhuaa nyt Menevältä maksua niistä korvaavista taksikyydeistä, jotka hän joutui tilaamaan Kela-taksin jäätyä tulematta.

Kuskien kielitaidossa ongelmia

Kelan ja taksiyhtiön välisen sopimuksen mukaan palveluntuottajan on maksettava asiakkaalle korvaava taksi, jos se ei ole kyennyt järjestämään ajoissa tilattua matkaa. Palveluntuottaja saattaa joutua myös maksamaan sopimussakon ajamatta jääneistä tilauksista.

Toinen ongelma on tunnin liukuma etukäteen tilattujen taksien tuloajoissa.

– Jos minulla on aamun ensimmäinen aika varattuna fysioterapeutille ja taksi tulee kolme varttia etuajassa, niin pitäisikö minun mennä siksi ajaksi terapeutin oven taakse vesisateessa värjöttelemään? Kajan kysyy.

Kajanin mukaan myös kuskien kielitaito tuottaa usein ongelmia.

Järjestelmän toimivuus on käyttäjille tärkeä

Terveydenhuoltopalvelujen käyttäjillä on oikeus saada Kela-korvaus taksimatkasta, jos hänen terveydentilansa tai puutteelliset liikenneolosuhteet sitä edellyttävät. Kela-kyyti on tilattava alueellisesta tilausnumerosta ja sitä varten tarvitaan terveydenhuollon antama todistus oikeudesta taksin käyttöön. Asiakas maksaa tällöin yhdensuuntaisesta matkasta enintään 25 euron omavastuun. Omavastuussa on 300 euron vuosittainen katto. Kun se tulee täyteen, Kela maksaa kyydit kokonaan.

– Kelatakseja käyttävät voidaan jakaa kahteen ryhmään, kertoo Anita Andersson.

– Ne, jotka tarvitsevat kuljetusta satunnaisesti esimerkiksi kotiutuessaan leikkauksesta, ja ne, jotka ovat niin huonossa kunnossa, että eivät pääse lääkäriin, laboratorioon tai fysioterapiaan lainkaan ilman kuljetusta. Minä kuulun tähän jälkimmäiseen ryhmään. Me olemme riippuvaisia toimivasta Kela-taksisysteemistä.

– Liikun hitaasti kahden kyynärsauvan kanssa, minulla on hiilikuiturunkoinen jalkatuki reidestä pohkeeseen, enkä pysty seisomaan pitkään paikallani, Andersson kertoo. Korkeaan tilataksiin kiipeäminen on hankalaa. Jalkatukeni takia pystyn istumaan vain auton oikealla puolella. Kuljettajan pitää nostaa toinen jalkani sisään autoon, Andersson kertoo.

Asiakas joutuukin avustamaan kuljettajaa

Anderssonin mukaan monet Menevän kuljettajat eivät ole ennen ajaneet vammaiskyytejä, joten auttaminen on heille tuntematon käsite. Asenteen lisäksi ongelmaksi voi nousta se, että kuljettajan oma fyysinen kunto ei riitä vammaisen ihmisen avustamiseen. Andersson kertoo tapauksesta, jossa kuljettajalle tuotti suuria vaikeuksia kumartua sen verran, että sai hänen jalkansa nostettua sisään taksiin.

Myös kuljettajien kielitaidossa on suuria ongelmia. Jotkut eivät osaa edes itse kirjoittaa osoitetta navigaattoriin. Silloin matkustaja joutuukin avustamaan kuljettajaa.

– Olen itse aiemmin opettanut maahanmuuttajille tietotekniikkaa, joten osaan kyllä puhua selkosuomea, Anita Andersson sanoo. Aina ei viesti silti mene perille. Myös monet Anderssonin tuttavista ovat kertoneet kielitaito-ongelmista Menevän kuljettajien kanssa.

Kela myönsi Anderssonille vakiotaksioikeuden vajaa kolme vuotta sitten. Ohjeiden mukaan kuljettajan pitää saattaa hänet kohteeseen ja kotiin tullessa kotiovelle, koska kaatumisriski on suuri. Menevällä on kuitenkin ollut vaikeuksia osoittaa Anderssonille sopivaa vakiotaksia.

– Alkukesästä sain vakiotaksin pariksi viikoksi. Nyt on toinen vakiokuljettaja ollut pari viikkoa, mutta koko ajan on mielessä, että koska hänet otetaan pois. En luota Menevän toimintaan huonoista kokemuksista johtuen.

Anita Andersson ei vaadi kuuta taivaalta: hänelle riittäisi normaali henkilöautotaksi ja vakiokuljettaja, joka tuntee asiakkaan ja tietää miten pitää auttaa, jotta ei tarvitse joka kerta erikseen selittää.

– Lisäksi kuljettajan olisi hyvä omata sellaiset hermot, että jaksaa vammaisen hitautta ja avuttomuutta, Andersson sanoo.

Ennen uudistusta oli paremmin

Ennen taksilain uudistusta Anderssonin Kela-kyydit ajoi sama Lähitaksin auto, isäntä ja renki. Mitään ongelmia ei ikinä ollut. Vuosittain Anderssonille kertyy lähes sata Kela-kyytiä. Lähitaksin kuski ei halunnut lähteä hankkimaan Menevän vaatimaa kyydinvälityslaitteistoa.

Nyt Andersson kokee, että Menevän kanssa ei toimi mikään.

– Menevä ei ota vakavasti asiakkaan antamaa palautetta, vaan kaikki on aina asiakkaan vika. Tätä ovat kaveritkin sanoneet, Andersson kertoo.

Joskus jopa etukäteen tilatut kyydit saattavat peruuntua.

– Kun 4.9. menin Menevän kyydillä lääkärille, menomatka meni hyvin. Paluumatkastakin tuli vahvistus tekstiviestillä, mutta kun kuljettaja tuli, hän sanoi että keskus on peruuttanut kyydin ja ottanut tiedot pois laitteelta, Andersson kertoo.

Kuljettaja tuli kuitenkin onneksi peruutuksesta huolimatta sairaalan pihaan tarkistamaan tilanteen. Kuljettajan keskusteltua Menevän keskuksen kanssa kyytitiedot saatiin palautettua. Mitään syytä peruutukselle ei ilmoitettu.

Myös Ari Kajan on sitä mieltä, että ennen taksiuudistusta kyydit toimivat paremmin. Silloin hänellä oli vakiokuljettaja, jonka kanssa hän pystyi sopimaan kyydeistä suoraan.

Kun taksi ei tule, fysioterapeutti jää ilman asiakasta

Taksiongelmat heijastuvat myös muiden yrittäjien toimintaan. Fysioterapeutti Hannele Ohmeroluoma kertoo Suomen Uutisille, että taksiuudistuksen jälkeen hänelle tuli todella paljon peruutuksia siksi, että asiakkaan tilaama Kela-taksi ei tullut ajoissa. Suurimmat ongelmat esiintyivät alkuvaiheessa. Nyt Menevän aikoina on mennyt paremmin.

– Mutta vieläkään lyhyelle matkalle ei kuulemma tahdo saada taksia, koska kuljettajat eivät halua tulla kaukaa ajamaan pientä pätkää, Ohmeroluoma kertoo.

Fysioterapeutti kertoo olleensa muutaman kerran Kelaan yhteydessä, kun sama potilas oli jäänyt tulematta neljäkin kertaa peräkkäin taksiongelmien vuoksi. Mutta Kelan linja on ollut yrittäjän kannalta tyly: jos terapiaa ei ole toteutettu, sitä ei voi myöskään Kelalta laskuttaa.

– Taksiongelmien vuoksi peruuntuneet ajat menevät siis yrittäjän tappioksi, kertoo Ohmeroluoma.

Anita Anderssonilla on samansuuntaisia kokemuksia: taksiongelmat vaikeuttavat asiakkaiden pääsyä terapiaan.

– Käyn fysioterapiaryhmässä, ja useasti on käynyt niin, että joku ryhmään tulija myöhästyy, Andersson kertoo. Saattaa jopa käydä niin, että minut tuonut kuski lähtee toiseen suuntaan Espoota hakemaan samaan ryhmään tulevaa.

Helpompi maksaa kyydit omalla rahalla

Nummelalainen Aili Vehmas kertoo Suomen Uutisille käyttävänsä välillä Kela-taksia joutuessaan käymään Lohjan tai Hyvinkään sairaaloiden päivystysvastaanotoilla. Öiseen aikaan Kela-taksia joutuu usein odottamaan kaksikin tuntia päästäkseen takaisin kotiin.

Vehmas kertoo, että etukäteen tilattujen Kela-taksien aikataulut ovat pitäneet hyvin paikkansa, mutta paluukyydin tilaamiseen varsinkin öisin liittyy aina pieni epävarmuus: joskus taksia ei tule lainkaan. Vehmaksen mielestä taksiuudistus teki hallaa Kela-kyytien saatavuudelle, koska kuljettajilta poistui päivystysvelvollisuus. Toisaalta hän antaa Menevälle tunnustusta ja sanoo, että Menevän kyydit ovat toimineet paremmin kuin edellisen yrittäjän aikana.

Lyhyille matkoille Vehmas ei enää edes viitsi tilata Kela-taksia. Matkat Nummelan terveysasemalta kotiin kannattaa maksaa kokonaan omalla rahalla, vaikka kuskit ovatkin neuvoneet, että Kela-taksin käyttö kerryttäisi vuosittaista 300 euron omavastuuta.

– En minä silti sen takia rupea taksia odottamaan tuntikausia, Aili Vehmas toteaa.

Anita Anderssonin tuttavapiirissä on samanlaisia kokemuksia. Monelle pitkä odottelu sairaalan aulassa on hyvin kivuliasta.

– Siinähän tulee säästöjä Kelalle, kun monet sairaat ihmiset eivät jaksa odottaa Kela-taksia, vaan he, joilla on mahdollisuus, maksavat itse, Andersson kertoo.

Kela hakee kilpailutuksella säästöjä

Vanhassa järjestelmässä liikenneministeriö määritti taksien taksat ja Kela-kyydit jaettiin taksikeskuksien kautta. Asiakas pystyi valtakirjamenettelyn aikana käyttämään tutuksi tullutta taksikuskia ja sopimaan kyydeistä tämän kanssa etukäteen. Sähköisen suorakorvauksen tultua käyttöön asiakas pystyi anomaan Kelalta vakiotaksia, joka tunsi asiakkaan tarpeet.

– Kuljettajille vanha järjestelmä oli hyvä, koska kaikista kyydeistä sai saman, ministeriön vahvistaman hinnaston mukaisen hinnan, eivätkä eri hinnoittelut kilpailleet keskenään, taksinkuljettaja Kari Rastas kertoo.

Taksiuudistus vapautti taksien hinnoittelun, joten Kelan oli pakko tehdä jotain säädelläkseen hintoja. Kela päätyi kilpailuttamaan taksikyydit alueittain. Myös kilpailutus- ja hankintalait vaikuttivat tähän. Ylen mukaan Kela on arvioinut, että kilpailutuksella säästetään kymmenen prosenttia kyytien menoista. Vuoden 2017 tasossa tämä tarkoittaisi noin 16 miljoonan euron säästöjä vuodessa.

Kilpailutuksissa halvin hinta voittaa, mutta palvelutasoa pyritään pitämään yllä muun muassa sopimussakoilla. Taksinkuljettaja Rastaan mielestä tämä ei välttämättä takaa kustannustehokasta mutta silti tasokasta palvelua. Toisaalta kilpailuttaminen tuo myös kilpailuttamiskustannuksia.

Kaikki Kela-taksien käyttäjätkään eivät ole vakuuttuneita kilpailutuksen eduista.

– Tuleeko kaikki tämä kilpailuttaminen loppujen lopuksi yhteiskunnalle halvemmaksi, Ari Kajan ihmettelee.

Menevä kommentoi erillisessä jutussa

Menevän toimitusjohtaja Tuomo Halminen ei halunnut kommentoida tässä jutussa esiin tuotuja yksittäistapauksia. Hän korostaa sitä, että Kelan tilaama palvelutaso on selvästi huonompi kuin vanhan järjestelmän mukainen tilanne, ja että kaikki asiakkaat eivät ole vielä tottuneet tähän.

Suomen Uutiset antoi Menevä Oy:n toimitusjohtaja Halmiselle mahdollisuuden kertoa laajemmin näkemyksistään Kela-kyytien palvelutasosta ja taksialan murrosvaiheesta erillisessä jutussa.

SUOMEN UUTISET