Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona maaseutupoliittisesta selonteosta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korosti puheenvuorossaan alkutuotannon merkitystä huoltovarmuudelle sekä painotti maaseudun elinvoiman vaikuttavan myös laajempana kokonaisuutena kaupunkeihin ja vientimarkkinoihin asti.
Koskelan mukaan maaseutua ei pidä tarkastella vain aluepolitiikan näkökulmasta, vaan koko suomalaisen yhteiskunnan perustana. Hän muistuttaa, että maaseutu on työn, yrittämisen, omistamisen, ruuantuotannon, energiaomavaraisuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta ratkaiseva.
Turvepellot ovat tärkeä osa kotimaista tuotantoa
Koskela nostaa esiin myös turvepeltojen merkityksen suomalaiselle maataloudelle. Hänen painottaa, että Suomen on pidettävä kiinni hallitusohjelman turvepeltoja koskevasta linjauksesta.
– Turvepohjaisia peltoja on noin 12 prosenttia viljelymaasta, ja ne takaavat kuivina kesinä parhaan sadon. Turvepeltoja pitää saada viljellä myös jatkossa, Koskela painottaa.
Hän pitää tärkeänä myös eduskuntaan tulevaa elintarvikemarkkinalain uudistusta, jolla voidaan parantaa alkutuotannon asemaa ja kannattavuutta.
Kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus on turvattava
Puheenvuorossaan Koskela korosti kasvu- ja kuiviketurpeen merkitystä kotimaiselle ruuantuotannolle. Hänen mukaansa kyse ei ole vain yksittäisestä tuotantopanoksesta, vaan koko ruokaketjun toimivuudesta.
– Kuiviketurve on tärkeä osa kotieläintalouden arkea. Kasvuturve taas on olennainen osa puutarhatuotantoa, taimituotantoa ja koko sitä ketjua, joka tuottaa ruokaa, taimia ja kasvua Suomeen, Koskela sanoo.
Koskela varoitti, että jos kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus heikkenee, seuraukset näkyvät nopeasti koko ketjussa.
– Lasku ei jää pelkästään tuottajalle. Se näkyy kustannuksissa, investoinneissa ja lopulta huoltovarmuudessa, hän toteaa.
Luvituksen oltava ennakoitavaa ja sujuvaa
Koskelan mukaan kasvu- ja kuiviketurvetta ei pidä kohdella sääntelyssä samalla tavalla kuin energiaturvetta, koska niiden käyttötarkoitus ja yhteiskunnallinen merkitys ovat erilaiset.
– Kasvu- ja kuiviketurpeen luvitus on erotettava energiaturpeesta. Näitä ei pidä kohdella yhtenä ja samana asiana, Koskela sanoo.
Koskela katsoo, että nykyinen tilanne on kestämätön, kun luvitusprosessit venyvät vuosien mittaisiksi ja tekevät tuotannosta epävarmaa jo ennen toiminnan aloittamista.
– Luvituksen pitää olla ennakoitavaa ja sujuvaa. Ei ole kestävää, että pitkät ja epävarmat, jopa kymmenen vuotta kestävät prosessit tekevät tuotannosta kannattamatonta jo ennen kuin koneet ehtivät suolle, Koskela huomauttaa.
